Tässä potilasversiossa käsitellään pääsääntöisesti pitkäaikaista kipua (yli 3 kuukautta kestänyt kipua). Pitkäaikaisen kivun taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten keskus- ja ääreishermoston toimintahäiriöitä sekä näiden yhteisvaikutuksia psyykkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden kanssa. Pitkäaikainen kipu vähenee useimmiten pitkässä, kuukausien tai vuosien, seurannassa. Pienellä osalla kivut saattavat hävitä kokonaan.

Lisäksi potilasversiossa käsitellään lyhyesti muun muassa fibromyalgiaa, CRPS:ää, neuropaattista kipua ja muita kiputiloja.

Tässä potilasversiossa ei käsitellä sellaisia kiputiloja, joista on olemassa omat Käypä hoito -suosituksensa ja -potilasversionsa «https://www.kaypahoito.fi/potilaalle»1.

Kiputyypit

Nosiplastinen kipu syntyy kivunaistintajärjestelmän herkistymisestä. Kiputuntemus syntyy ilman käynnissä olevaa kudos- tai hermovauriota. Se on yleistä pitkittyneestä kivusta kärsivillä. Esimerkiksi fibromyalgiassa on useimmiten kyse juuri nosiplastisesta kivusta.

Neuropaattinen kipu: hermovauriokipu, joka johtuu kipua välittävän hermojärjestelmän vauriosta tai sairaudesta.

Kudosvauriokipu: kipu, jonka syynä on kipureseptoreiden aktivoituminen, kun kudosvaurio on tapahtunut tai se on uhkaamassa. Myös pitkäaikaisesta kivusta kärsivällä voi olla kudosvauriokipua. Se selittää kuitenkin harvoin koko kiputilannetta.

Tutkimukset

Kipupotilaat voidaan pääsääntöisesti hoitaa perusterveydenhuollossa.

Kivun selvittäminen alkaa keskustelulla lääkärin kanssa. Tärkeintä on, että potilas kertoo, millaista kipu on (voimakkuus, kesto, tyyppi, laatu ja sijainti) ja miten se vaikuttaa hänen arkeensa, toimintakykyynsä ja elämänlaatuunsa.

Haastattelussa voidaan käyttää apuna erilaisia lomakkeita, VAS-kipujanaa tai numeerista kipuasteikkoa (NRS), kipupiirrosta «Kipupiirros»1 sekä muita kivun ja toimintakyvyn mittareita.

Lisäksi lääkäri tutkii potilaan, jotta hän saa kokonaiskuvan tilanteesta.

Kuvantamisia ja muita tutkimuksia tehdään silloin, jos niistä katsotaan olevan hyötyä hoidon kannalta.

Ks. suosituksen taulukko Kipupotilaan vastaanoton vaiheet ja mahdollisia huomioitavia asioita «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#T1»2.

Kuva 1.

Kipupiirros. Merkitse kuviin kaikki alueet ja paikat, joissa olet tuntenut kipua, puutuneisuutta tai tunnottomuutta viimeksi kuluneen viikon aikana. Käytä merkitsemiseen alla olevan linkin pdf-versiota ja siinä seuraavia merkintätapoja:

• särky, jomotus: ××××××
• pistävä, vihlova kipu: //////////
• puutuneisuus: ======
• tunnottomuus: oooooooo

Tulostettava uudistettu pdf-versio

Miltä kipu tuntuu?

Pitkäaikainen kipu voi tuntua esimerkiksi jomottavana, pistävänä, polttavana, puristavana tai sähköiskumaisena. Kivun lisäksi voi esiintyä väsymystä, univaikeuksia, alakuloa tai ahdistusta.

Kivun oireet vaihtelevat ihmisestä toiseen ja myös ajan myötä.

Hoitosuunnitelma

Hoidon tavoitteena on lievittää kipua, parantaa toimintakykyä ja kohentaa elämälaatua. Hoidossa huomioidaan koko elämäntilanne, ei vain kipua.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma, joka käsittää sekä hoidon että kuntoutuksen seuranta-aikatauluineen, tehdään potilaan ja lääkärin yhteistyönä.

Kipupotilaan potilasohjauksessa eli kipuedukaatiossa potilaalle kerrotaan, millaisesta kiputyypistä on todennäköisesti kyse, miksi kipu on pitkäaikaistunut, miten kipua voidaan hoitaa ja mitä potilas voi itse tehdä kivunhallinnan hyväksi.

Lääkkeettömät hoidot ensisijaisia

Lääkkeettömät hoidot ovat usein ensisijainen vaihtoehto pitkäkestoisen kivun hoidossa.

Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat liikunta, transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio (TENS), kylmä- ja lämpöhoito, terapeuttinen harjoittelu sekä kivunhoitoon ja -hallintaan keskittyvä kognitiivis-behavioraalinen terapia.

Lisätietoa aiheesta, ks. lisätietoartikkeli Aikuisten lääkkeetön kivunhoito «Aikuisten lääkkeetön kivunhoito»1.

Hoitoa voidaan tarvittaessa täydentää lääkehoidolla

Ennen lääkehoidon aloittamista potilaalle kerrotaan hoidon mahdollisista hyödyistä mutta myös haitoista, sillä lääkehoitoon liittyy useasti myös haittavaikutuksia.

Lääkehoito voidaan aloittaa, jos hyödyt ylittävät haitat.

Se, millaisia lääkkeitä käytetään, riippuu kiputyypistä; kudosvauriokivussa käytetään pääasiassa parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä, neuropaattisessa kivussa trisyklisiä masennuslääkkeitä, gabapentinoideja ja SNRI-ryhmän masennuslääkkeitä. Sekamuotoisen kivun hoidossa voidaan yhdistää eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä. Raskauden ja imetyksen aikana turvallisin ja ensisijainen kipulääke on parasetamoli.

Vahvoja kipulääkkeitä (opioideja) käytetään vain harkiten ja erityistilanteissa: esimerkiksi silloin, kun muut hoitokeinot (lääkkeettömät ja lääkehoidot) eivät ole tehonneet, ja potilaan toimintakyky ja elämänlaatu heikkenevät muusta hoidosta huolimatta eikä hoidolle ole esteitä. Opioidihoito vaatii aina säännöllisen seurannan, sillä opioidien käyttöön voi liittyä vakaviakin haittavaikutuksia. Pitkäaikaisessa käytössä toleranssi (lääkeaineen jatkuvasta käytöstä seuraava sietokyky) lisääntyy, ja opioidien käyttö aiheuttaa riippuvuutta.

Lääkehoitoa määrättäessä tulee ottaa huomioon muut potilaan käytössä olevat lääkkeet – myös itsehoitovalmisteet ja ns. luontaistuotteet.

Omahoito

Potilas voi itse vaikuttaa merkittävästi kivun hoitoon.

Liikunnalla on keskeinen rooli, sillä se sekä ehkäisee että lievittää pitkäaikaista kipua. Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu voivat vähentää potilaan kokemaa kipua huomattavasti. Liikunta kannattaa aloittaa usein kevyesti ja lisätä määrää vähän kerrallaan. Lisätietoa aiheesta, ks. lisätietoartikkeli Liikuntasuositukset kivunhoidossa «Liikuntasuositukset kivunhoidossa»2.

Fysioterapiaa voidaan käyttää apuna etenkin silloin, jos kipuoireet haittaavat päivittäistä toiminta- ja työkykyä.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota riittävään uneen ja terveellisiin elämäntapoihin. Painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen ja huomion kiinnittäminen alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön auttavat usein kipupotilasta.

Iäkkäät ja monisairaat

Iäkkäille soveltuvat samat lääkkeettömät hoidot kuin muillekin pitkäaikaisesta kivusta kärsiville.

Lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella ja ensisijaisesti suun kautta. Lääkitystä mietittäessä tulee ottaa huomioon muu jo käytössä oleva lääkitys ja mahdolliset yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa.

Parasetamolia ja iholle annosteltavia tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää tavanomaisesti.

Runsaasti haittoja aiheuttavia lääkkeitä (etenkin trisykliset masennuslääkkeet ja opioidit) pyritään välttämään.

Kuntoutus

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti. Sen tavoitteet asetetaan yhdessä potilaan kanssa. Tarvittaessa myös potilaan läheinen otetaan mukaan kuntoutukseen. Kuntoutus voi sisältää esimerkiksi fysioterapiaa, ohjattua liikuntaa tai muuta tukea arjessa selviytymiseen. Lisätietoa aiheesta, ks. lisätietoartikkeli Kipupotilaan kuntoutus «Kipupotilaan kuntoutus»3.

Seuranta

Hoidon toimivuutta seurataan säännöllisesti. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa ja kirjataan hoitosuunnitelmaan.

Fibromyalgia

Fibromyalgia on pitkäaikainen kipu-uupumusoireyhtymä, jonka oireita ovat laaja-alainen kipu ja kosketusarkuus eri puolilla kehoa sekä erilaiset liitännäisoireet, kuten väsymys, virkistämätön yöuni ja keskittymisvaikeudet (ns. aivosumu).

Diagnoosi perustuu potilaan haastatteluun ja tutkimiseen. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi fibromyalgian kipuoirekyselyä «Kipuoirekysely»1.

Fibromyalgiaan ei ole olemassa täsmähoitoa. Potilasta kannustetaan pysymään aktiivisena ja jatkamaan päivittäisiä toimiaan kivusta huolimatta.

Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia, mutta lääkehoidolla on mahdollista lievittää hieman kipua. Sen teho on usein kuitenkin rajallinen ja haitat ylittävät usein hyödyt.

Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu ja lihasvoimaharjoittelu saattavat vähentää fibromyalgiaan liittyviä oireita, mukaan lukien kipua.

Muita hoitomuotoja, joista saattaa olla apua, ovat TENS, meditatiivinen harjoittelu (jooga, mindfulness), akupunktuuri ja kognitiivis-behavioraalinen terapia.

Ks. kuva Fibromyalgiaan liittyvän kivun väheneminen eri hoitovaihtoehdoilla «Fibromyalgiaan liittyvän kivun väheneminen eri hoitovaihtoehdoilla»4.

Lisätietoa fibromyalgian lääkehoidosta, ks. suosituksen taulukko Fibromyalgian lääkehoitoihin liittyvät hyödyt ja yleisimmät haitat «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#T5»3.

Neuropaattinen kipu

Tavallisia neuropaattisia kiputiloja ovat hermojuurikivut, hermovammojen jälkitilat, kivuliaat polyneuropatiat, vyöruusun jälkisärky ja aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset kiputilat.

Lisätietoa neuropaattisen kivun lääkehoidosta, ks. suosituksen taulukko Neuropaattisen kivun lääkehoito «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#T7»4.

Lääkehoidon rinnalla käytetään potilaalle soveltuvia lääkkeettömiä menetelmiä, kuten liikuntaa ja TENSiä.

Ks. kuva Neuropaattisen kivun väheneminen eri hoitovaihtoehdoilla «Neuropaattisen kivun väheneminen eri hoitovaihtoehdoilla»5.

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS)

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä on raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle on ominaista tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus.

Oireyhtymälle on tyypillistä, että kipu on sen aiheuttaneeseen tekijään nähden epäsuhtaisen voimakas tai pitkäaikainen.

Tavallisimpia laukaisevia tekijöitä ovat murtumat ja muut vammat, hermovaurio tai leikkaus.

CRPS:n diagnostiset kriteerit on kerrottu suosituksen taulukossa «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#T9»5. Diagnoosi edellyttää kaikkien kohtien 1–4 täyttymistä.

Hoidon perustana on tehokas kivun lievitys, joka mahdollistaa aktiivisen kuntoutuksen. Kivun hoidossa voidaan käyttää neuropaattisen kivun lääkkeitä (ks. taulukko «https://www.kaypahoito.fi/hoi50103#T7»4).

Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti, ja siihen voi kuulua tunnon uudelleen kouluttamista, liikeharjoittelua ja raajan hahmotuksen ja toiminnan kohentamista (muun muassa oikean ja vasemman puolen hahmottaminen, peiliterapia ja karaisu).

CRPS lievittyy merkittävästi tai paranee 20–70 %:lla potilaista. Osalla potilaista CRPS jää pitkäaikaiseksi.

Lantion alueen pehmytkudoksen kiputilat

Ison sarvennoisen kipuoireyhtymässä «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00907»6 kipu tuntuu reiden ylä- ja ulko-osan alueella, ja lantiorenkaan kivussa «https://selkakanava.fi/lantion-alueen-kiputilat-voivat-olla-monisyisia»7 kipu paikantuu suoliluun harjujen ja pakarapoimujen väliselle alueelle.

Hoitomenetelmistä on vähän tutkimustietoa, mutta potilas saattaa hyötyä siitä, että hän vähentää tai tauottaa fyysistä rasitusta, joka aiheuttaa kipua ja välttää sellaisia istuma- ja makuuasentoja, jotka ärsyttävät aluetta. Myös kylmähoidosta ja painonhallinnasta saattaa olla apua.

Asiantuntevan fysioterapeutin ohjaama liikeharjoittelu on osa hoitoa. Kortisonipistoksista ei näyttäisi olevan apua, mutta tarvittaessa lisähoidoksi voidaan määrätä tulehduskipulääkekuuri.

Viskeraalinen kipu

Viskeraalinen kipu on sisäelinperäistä kipua, jota on usein vaikea paikantaa ja johon voi liittyä heijastekipua. Kipu tuntuu yleensä laajemmalla alueella kuin elin, josta se on lähtöisin.

Tavallisia viskeraalisia kipuja ovat muun muassa ärtyvän suolen oireyhtymään (IBS) ja krooniseen haimatulehdukseen (pankreatiittiin) liittyvät kivut sekä kuukautiskivut.

Kuukautiskipuja voidaan lievittää tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä. Muita keinoja ovat yhdistelmäehkäisyvalmisteet, hormonikierukka ja liikunta.

Lisätietoa

• Suomen Kipu ry «https://www.suomenkipu.fi/»8 on kipuoireisten, heidän läheistensä, sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisten sekä kipuasioista kiinnostuneiden etu- ja yhteistyöjärjestö.
• Suomen Kipu ry: Pitkittyneen kivun ensitieto-opas julkaistaan 23.4.2026: https://www.suomenkipu.fi/tietoa/materiaalit/ensitieto-opas/ «https://www.suomenkipu.fi/tietoa/materiaalit/ensitieto-opas/»9
• Suomen CRPS ry «https://suomencrps.fi/»10 on vertaistukeen ja neuvontaan keskittyvä potilasyhdistys.
• Fibromyalgiayhdistys ry «https://www.fibromyalgiayhdistys.com/»11 perustettiin ajamaan fibromyalgiapotilaiden asioita ja aseman kohentamista Suomessa.
• Korento ry «https://korento.fi/»12 on valtakunnallinen toimija, jonka tehtävänä on edistää endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n sekä vulvodynian kanssa elävien hyvinvointia ja edunvalvontaa.
• Terveyskirjasto: Pitkäaikainen kipu «https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00408»13
• Terveyskylä: Kivunhallintatalo «https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo»14
• Järjestöjen sosiaaliturvaopas «https://sosiaaliturvaopas.fi/»15 kokoaa yhteen tiedot sosiaaliturvasta

Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.

Potilasedustajien viiteryhmä

Potilaiden osallisuus «https://www.kaypahoito.fi/potilaat-mukaan»16 on toteutettu Käypä hoito -suosituksen yhteydessä kahdella viiteryhmän kokouksella. Lisäksi viiteryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus antaa suosituksesta lausunto, ja he ovat olleet mukana kommentoimassa potilasversion luonnosta.

Tekijät

Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen «Kipu»1 pohjalta päivittänyt potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.

Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri, professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Savon hyvinvointialueelta ja Käypä hoito -toimittaja Aleksi Raudasoja Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.