Kilpirauhasen vajaatoiminta

Diagnostiikka

• Epäily kilpirauhasen vajaatoiminnasta voi syntyä oireiden perusteella, mutta diagnoosin tulee perustua laboratoriomäärityksiin.
• Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat usein epäspesifisiä, ja samanlaisia oireita ilmenee lukuisissa muissakin somaattisissa ja psyykkisissä sairauksissa.
• Kliinisen hypotyreoosin tavallisia oireita ja löydöksiä ovat väsymys, kuiva iho, turvotus, palelu, muistihäiriöt, kuukautishäiriöt, lapsettomuus, suuri kolesterolipitoisuus ja anemia. Lapsella pituuskasvu voi hidastua ja pituuteen suhteutettu paino voi samanaikaisesti nousta.
• Tyypillisten oireiden tai löydösten yhteydessä hypotyreoosi tulisi sulkea pois tyreotropiini (TSH) -pitoisuuden määrityksellä.
• Kliinisessä primaarisessa hypotyreoosissa TSH-arvo on yli viitealueen ylärajan ja T4-V-arvo alle viitealueen alarajan.
• Subkliinisessä hypotyreoosissa TSH-arvo on toistetusti yli viitealueen ylärajan ja T4-V-arvo viitealueella.

Hoidon aloituksen indikaatiot

• Kliinistä hypotyreoosia (TSH-arvo yli viitealueen ylärajan ja T4-V-arvo alle viitealueen alarajan) hoidetaan aina.
• Subkliininen hypotyreoosi hoidetaan tietyissä erityistilanteissa, kuten oireisilla ja raskautta suunnittelevilla potilailla, sekä useimmiten, kun TSH-pitoisuus on toistetusti vähintään 10 mU/l.
• Tutkimusnäyttö lievän subkliinisen hypotyreoosin hoidon vaikuttavuudesta on niukkaa.
• Tyroksiinihoito ei ilmeisesti vaikuta oireisiin, mielialaan, elämänlaatuun tai kognitioon henkilöillä, joilla on subkliininen hypotyreoosi «Tyroksiinihoito ei ilmeisesti vaikuta oireisiin, mielialaan, elämänlaatuun tai kognitioon henkilöillä, joilla on subkliininen hypotyreoosi.»B.
• Tyroksiinihoitoa ei tule aloittaa, jos kilpirauhasarvot ovat viitealueella, vaikka henkilöllä olisi kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita, kuten ylipainoa ja väsymystä.

Kliinisen hypotyreoosin hoidon toteutus

• Hypotyreoosin hoidon tavoite on korjata hypotyreoosin oireet ja löydökset sekä normalisoida TSH-arvo viitealueelle.
• Hypotyreoosin hoito toteutetaan synteettisellä tyroksiinilla.
• Yleensä seurannassa riittää laboratoriokokeeksi TSH-mittaus.
• T4-V-määritys kannattaa tehdä hoidon alkuvaiheessa, jos potilas on oireinen siitä huolimatta, että TSH-arvo on viitealueella, jos epäillään adherenssiongelmaa, jos seurataan sentraalista hypotyreoosia tai potilas on lapsi.
• Hypotyreoosi vaatii säännöllistä seurantaa, koska tyroksiinin annostarve voi muuttua.
• Vakaassa tilanteessa seurantaväli voi olla 1–2 vuotta. Tiheämpää seurantaa (6–12 viikon välein) tarvitaan, jos kilpirauhashormonilääkityksen annosta muutetaan tai jos paino, vointi tai muu lääkitys olennaisesti muuttuu.
• Liian suuri tai pieni tyroksiiniannos lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta, minkä vuoksi TSH-arvo pyritään pitämään viitealueella.
• Iäkkäillä potilailla liian suuren tyroksiiniannoksen riskit korostuvat.
• Mikäli tyroksiinikorvaushoidon aikana potilaan vointi ja TSH-pitoisuus muuttuvat, tulee selvittää tyroksiinin annostelussa tapahtuneet muutokset, annostarpeeseen vaikuttavat lääkkeet ja muut sairaudet ja painonmuutos sekä titrata tyroksiiniannos tilanteeseen sopivaksi.

Hoitotyytyväisyys ja siihen vaikuttavat tekijät

• Kyselytutkimusten mukaan hypotyreoosipotilaista jopa 20–60 % on tyytymättömiä vointiinsa.
• Hoitotyytymättömyyden taustat ovat monitekijäiset. Taustalla voivat olla muun muassa epäoptimaalinen kilpirauhashormonihoito, autoimmuunisairaus, muut hoitamattomat oireet ja sairaudet, potilaan kokemus hoidosta, henkilökunnan asiantuntemus, ongelmat hoidon jatkuvuudessa, käytetty kilpirauhasvalmiste tai potilaan epärealistiset odotukset hoidosta.
• Työikäinen potilas saattaa tarvita tukea työkyvyn ylläpitämisessä, koska hypotyreoosipotilailla on suurentunut sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen riski.
• Jos potilas ei ole tyytyväinen vointiinsa tai elämänlaatuunsa tyroksiinimonoterapian aikana
  • tarkistetaan, onko potilaalla primaarinen kliininen hypotyreoosi
  • arvioidaan, onko hypotyreoosin etiologia sellainen, että se johtaa pysyvään ja merkittävään kilpirauhashormonivajaukseen
  • tarkistetaan tyroksiinihoidon asianmukainen toteutuminen
  • kirjataan potilasta häiritsevät oireet
  • selvitetään, onko oireiden taustalla jokin muu diagnosoimaton tai hoitamaton sairaus tai syy.
  • Mikäli potilaalla esiintyy oireita tavoitellusta TSH-arvosta huolimatta ja muiden sairauksien, lääkkeiden, elämäntilanteen ja elintapojen vaikutukset oireisiin on tutkittu ja hoidettu ensin, voi endokrinologian erikoislääkäri tai kilpirauhassairauksien hoitoon perehtynyt sisätautilääkäri suunnitella hoitokokeilun synteettisen levotyroksiinin (T4) ja liotyroniinin (T3) yhdistelmähoidolla. TSH-arvon tulee pysyä viitealueella yhdistelmähoidon aikana.
• Synteettisen levotyroksiinin (T4) ja liotyroniinin (T3) yhdistelmähoito (T4 + T3 -yhdistelmähoito) ei ilmeisesti paranna potilaan elämänlaatua, väsymystä, masennusta, ahdistuneisuutta tai kipua tyroksiinimonoterapiaan verrattuna kliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla «Synteettisen levotyroksiinin (T4) ja liotyroniinin (T3) yhdistelmähoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta kliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden elämänlaatuun, väsymykseen, masennukseen, ahdistuneisuuteen tai kipuun.»B.
• Lisätietoa yhdistelmähoitoon soveltuvista ja siitä todennäköisesti hyötyvistä potilaista tarvitaan.
• Kilpirauhasarvojen normaalistamiseen tähtäävä kilpirauhashormonihoito ei ilmeisesti korjaa ylipainoa kilpirauhasen vajaatoiminnassa «Kilpirauhasarvojen normaalistamiseen tähtäävä kilpirauhashormonihoito ei ilmeisesti korjaa ylipainoa kilpirauhasen vajaatoiminnassa.»B.
• T3-monoterapiaa tai eläinperäisiä valmisteita ei suositella.
• Lasten, raskaana olevien ja kilpirauhassyöpäpotilaiden hoitoon liittyy erityispiirteitä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Saara Metso (pj.)

Hanna Aula

Tapani Ebeling

Seija Eskelinen

Esa Hämäläinen

Jarmo Jääskeläinen

Otto Knutar

Virpi Kröger

David Laaksonen

Eero Mervaala (Käypä hoito -toimittaja)

Lassi Nelimarkka

Leena Norvio

Milla Rosengård-Bärlund

Liisa Viikari