Eilen värjöttelin villapaidassa. Tänään, runsaiden sateiden jälkeen – vihdoin – näyttää siltä, että kesä on tulossa. Aamusta elohopea on noussut vasta kymmeneen asteeseen, mutta iltapäiväksi on odotettavissa jo kahtakymppiä. Toiveet shortsikeleistä ovat siis korkealla.
Juhannuksen lähestyessä työpaikoilla pohdiskellaan lomia ja keskustellaan niistä ahkerasti. Se sai minut pohtimaan sitä, millainen olisi hyvä loma, sillä Käypä hoito -työryhmien ja -toimituksen jäsenet ovat totisesti lomansa ansainneet. Aiheesta ei ole Käypä hoito -suositusta, loma kun ei kuulu kansansairauksiimme. Mutta onhan joulun terveysvaikutuksiakin tutkittu [R1], joten täytyy lomistakin löytyä riittävästi tutkimusnäyttöä.
Tavoitteet: Saada lomailijat ajattelemaan lomaa ja viettämään itselle sopivaa lomaa.
Kohderyhmät: Kaikki työntekijät, erityisesti Käypä hoito -työssä mukana olevat.
Määritelmät
Lomalla tarkoitetaan kestoltaan vaihtelevaa ajanjaksoa, jonka tavoitteena on päästä irti työstä ja käyttää aika työstä palautumiseen eli lepoon, virkistäytymiseen, matkustamiseen ym. vapaa-ajan toimintaan [R2]. Kesäkauden loma-aika ajoittuu 1.5.–30.9. väliseen aikaan. Työntekijälle on annettava vähintään 2 viikkoa yhtäjaksoista lomaa lomakauden aikana. [R3]
Esiintyvyys
Perinteisesti lomaa on pidetty kesällä ja muina koulujen loma-aikoina (mm. talviloma). Lyhyiden lomien esiintyvyys pitkin vuotta on yleistynyt [R2].
Suositus 1: Vietä lomaa. (vahva suositus)
Riittävästä loman pituudesta ei voida antaa suositusta.
Suurempi vuosittaisen loman määrä oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen, erityisesti sydänkuolleisuuteen. Lisäksi loma saattaa vähentää masennusta, etenkin naisilla, mutta luotettava näyttö puuttuu. Terveyshyötyjä selittävät erilaiset mekanismit, biologiset ja psykologiset vaikutukset. [R2]
Suositus 2: Harkitse viettäväsi lomaa useammassa jaksossa vuoden aikana. (heikko suositus)
Lomanvieton vaikutukset hyvinvointiin ovat lyhytaikaisia ja hiipuvat päivissä tai muutamassa viikossa loman jälkeen [R2, R4]. Useampi lyhyt loma vuoden aikana voi olla terveydelle hyödyllisempää kuin yksi pitkä, mutta tästä on vielä vähän tutkimusnäyttöä. Jo 4–5 päivän mittaisista lomista oli ainakin lyhytaikaista hyötyä. Pitkällä lomalla työstä pääsee irti tehokkaammin, jos loman alku menee työstä toipumiseen [R4]. Lomanviettäjien näkemykset ja mieltymykset sekä hyötyjen suuruus saattavat vaihdella. Saattaa jopa olla, että kaikki eivät hyödy tai nauti lomasta [R2], mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.
Suositus 3: Valmistaudu lomaan ja lomalta paluuseen: suunnittele väljempi aikataulu muutamaksi päiväksi ennen ja jälkeen loman. (vahva suositus)
Väljennyksen voi myös toteuttaa siten, että aloittaa loman keskeltä viikkoa ja palaa työhön keskelle viikkoa. Näin palauttava viikonloppu on edessä jo parin päivän kuluttua.
Perusterveydenhuollon lääkärit kokevat erityisen kuormittavina ajanjaksot ennen työstä poissaoloa ja sen jälkeen ja ajanjaksot, jolloin heidän kollegansa ovat poissa. Työhön liittyvä koherenssin tunne ja työstä palautuminen liittyvät parempaan työtyytyväisyyteen ja elämään tyytyväisyyteen ja estävät työhön liittyvää ja henkilökohtaista uupumusta. [R5] Lomatunnelmaan on helpompi päästä, jos viimeiset päivät työssä ovat väljempiä ja on mahdollisuus listata työt, jotka odottavat lomalta paluun jälkeen [R4]. Toisaalta jo loman odottaminen voi parantaa mielialaa.
Huojentavaa on, että kanadalaisista kirurgeista tehdyn tutkimuksen mukaan lomalta paluulla ei kuitenkaan ollut vaikutusta potilaiden kuolleisuuteen, leikkauksien pituuteen tai tehohoitojaksoihin [R2].
Suositus 4: Älä lue työsähköpostia. (vahva suositus)
Sähköpostien vilkuilu tai työpuhelut haittaavat työstä irrottautumista [R4]. Lomanviettäjien mahdollisuudet olla lukematta viestejä saattavat kuitenkin olla erilaisia.
Suositus 4: Elä lomallakin ihmisiksi ja suojaudu auringolta. (vahva suositus)
Lääkärilehden katsauksen mukaan lomaan liittyy terveyshyötyjä, mutta haitatkin ovat mahdollisia [R2]. Loma saattaa altistaa ylensyönnille, alkoholinkäytölle ja tapaturmille sekä ihon palamiselle (kesällä, aurinkolomilla).
Suositus 5: Tee (lomallakin) sitä mistä pidät. Pidä siitä, mitä teet. (vahva suositus)
Ohje perustuu ylioppilasjuhlissa kuultuun hattufilosofiaan (= hattuun painettuun tekstiin: Do what you like. Like what you do).
Palautumiseen kuuluu levon lisäksi myös aktiivista, innostavaa, ehkä haastavaakin tekemistä [R4]. Kirjoittajan kokemuksen mukaan ihmiset voivat hyvin, kun pääsevät tekemään sitä, mistä tykkäävät. Valitse siis kesänviettoosi tekemistä, josta nautit. Nauti kulttuurista, liiku, lue tai olla möllötä kaikessa rauhassa. Matkusta ulkomaille, ole kotona, nauti kaupungin vilinästä, mökkiydy rauhassa tai kulje meren aalloilla. Syö suomalaisia mansikoita, herneitä ja uusia perunoita sekä nauti jäätelöstä.
Elämään kuuluu (myös lomalla) asioita, jotka eivät ole niin mieluisia. Jos mahdollista löydä niistäkin hopeareunus.
Vastuunrajaus
Koska loma odottaa, kirjoittaja ei hakenut tai arvioinut kirjallisuutta systemaattisesti (GRADE-menetelmien mukaan), vaan noukki rusinat pullasta ja suosi valmiita yhteenvetoja. Kirjoittaja on myös hyödyntänyt omia kokemuksiaan, mutta ei tekoälyä. Hän on lomanvieton kokemusasiantuntija vietettyään lomia yli 40 vuoden ajan. Kirjoittaja tunnistaa, että lomailijoiden mieltymykset ja arvot vaihtelevat samoin kuin työpaikat ovat erilaisia, ja siksi vahvojenkin suositusten noudattaminen voi olla osalle lomailijoista vaikeata.
Toivotan kaikille palauttavaa ja mukavaa lomaa!
Raija Sipilä
Päätoimittaja, Käypä hoito -toimitus
Kirjallisuutta
[R1] = Kaila M ym. Joulun terveysvaikutukset. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2002;118(23):2467-2471
[R2] = Strandberg T, Kivimäki M. Loman terveysvaikutukset. Suom Lääkäril 2021;76:1549-1554
[R2] = Vuosilomalaki. Viitattu 13.6.2025
[R4] = Työterveyslaitos (tee haku sanalla loma). Viitattu 13.6.2025
[R5] = Mikkola I, Riekki M, Sipilä R, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin nimittämän Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä Hyvä käytäntö -konsensussuosituspaneelin puolesta. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä, Hyvä käytäntö -konsensussuositus.