Takaisin Tulosta

Tupakointi ja krooninen alaraajaiskemia

Lisätietoa aiheesta
Kimmo Mäkinen ja Petteri Kauhanen
18.2.2021

Tupakointi riskitekijänä

  • Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus (F17.29) on suureen sairastavuuteen ja kuolleisuuteen johtava vakava sairaus.
  • Tupakointi on selkeästi merkittävin yksittäinen riskitekijä alaraajojen tukkivassa valtimotaudissa ja on arvioitu, että lähes puolet tupakoitsijoista sairastuu elämänsä aikana lieväoireiseen tai vaikeampaan alaraajojen tukkivaan valtimotautiin.
  • Vaikka tupakka on yleinen kardiovaskulaarisairauksien riskitekijä, tupakoinnin yhteys krooniseen alaraajaiskemiaan on jopa voimakkaampi kuin sepelvaltimotaudissa «Lu L, Mackay DF, Pell JP. Meta-analysis of the ass...»1.
  • Valtimotaudin etenemisen lisäksi tupakointi lisää veren hyytymisaktivaatiota, minkä vuoksi tupakoitsijoilla on korkea tukosriski.
  • Kardiovaskulaarisairauksien parhaasta lääkehoidosta huolimatta tupakoivilla (myös vähän tupakoivilla) alaraajapotilailla on suurentunut riski taudin pahenemiseen sekä kaikkiin vakaviin kardiovaskulaarisairauksien komplikaatioihin «Dagenais GR, Yi Q, Lonn E ym. Impact of cigarette ...»2, «Athyros VG, Tziomalos K, Katsiki N ym. The impact ...»3, «Blomster JI, Woodward M, Zoungas S ym. The harms o...»4.
  • Tupakoinnin määrä ja aika korreloivat alaraajaiskemian vaikeusasteeseen. Tupakointi on erityisen haitallista, kun mukana on muita kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöitä «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja (onli...»5.
  • Sähkötupakoinnin ei ole osoitettu olevan turvallisempaa «Orr KK, Asal NJ. Efficacy of electronic cigarettes...»6. Tupakoinnin lopettaminen on keskeinen osa valtimotaudin hoitoa ja hyvin merkittävä potilaan kokonaisennusteeseen vaikuttava tekijä.
  • Näin ollen tupakoinnin lopettamisen tärkeyttä tulisi korostaa kaikille kroonista alaraajaiskemiaa sairastaville, ja siihen tulee tarjota tukea ja tarvittaessa lääkehoitoa.

Tupakoinnista vieroitus

  • Tupakasta vieroituksen perusta on lopettamishalukkuuden selvittäminen ja sinnikäs lopettamiseen motivointi.
  • Motivoinnissa voi käyttää työkaluna Viiden A:n toimintamallia.
    • ASK: Kysy tupakointitavoista vähintään kerran vuodessa.
    • ADVISE: Kerro, miksi lopettaminen olisi hyödyllistä potilaan sairauden kannalta.
    • ASSESS: Arvioi lopettamishalukkuus ja pyri sopimaan yrityksestä lopettaa tupakointi. Kysy, mitä potilas itse ajattelee tupakoinnistaan.
    • ASSIST: Avusta potilaan lopettamisyritystä. Arvioi lääkehoidon tarve ja keskustele siitä potilaan kanssa. Ohjaa potilas lopettamisryhmään.
    • ARRANGE: Järjestä seuranta. Seuraava kontakti on hyvä sopia noin viikon päähän lopetuspäivästä. Hyvä on myös kirjata tupakointitapa, tupakoinnin määrä ja sopimus lopettamissuunnitelmasta.

Nikotiiniriippuvuuden arvioinnissa voidaan käyttää Fagerströmin 2:n kysymyksen testiä.

Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi poltat ensimmäisen savukkeen? Pisteet
< 6 3
6–30 2
31–60 1
yli 60 0
Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? ≤ 10 0
11–20 1
21–30 2
yli 30 3
0–1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus
2 = kohtalainen riippuvuus
3 = vahva riippuvuus
4–6 = hyvin vahva riippuvuus
  • Tupakoinnin lopettamiseen motivoinnissa tarvitaan usein kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten yhteistä panostusta. Hyviä tuloksia on saatu varsinkin ryhmäohjauksessa, joka kaksinkertaistaa mahdollisuuden onnistua tupakoinnin lopettamisessa.
  • Koska tupakoinnin lopetus helpottuu vieroituslääkehoidolla, tulee tupakoinnin lopettajaa kannustaa vieroituslääkkeiden oikeaan käyttöön. Suomessa on reseptivalmisteina saatavissa varenikliinia (tehokkain vieroituslääke), bupropionia ja nortriptyliiniä.
  • Nikotiinikorvausvalmisteet ovat saatavilla ilman reseptiä.
  • Varenikliini aloitetaan viikko ennen tupakoinnin lopettamista. Hoidon kesto on 12–24 viikkoa.
  • Bupropioni aloitetaan 1–2 viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista. Hoidon kesto on 7–9 viikkoa.
  • Nortriptyliini on edullinen ja tehokas vieroituslääke, jos varenikliinia tai bupropionia ei voida käyttää. Huomattavaa on, että tupakasta vieroitus ei ole Suomessa nortriptyliinin virallinen indikaatio. Hoidon kesto on yleensä 8–12 viikkoa.

Nikotiinikorvaushoito

  • Tilanteissa, joissa tupakoinnin nopea lopettaminen on välttämätöntä (esim. kiireellinen leikkaus) eikä ole aikaa vieroitushoitoon, tarvitaan usein nikotiinikorvaushoitoa.
  • Nikotiinikorvausvalmisteen annostelussa voidaan käyttää seuraavaa suuntaa antavaa ohjetta (mukaeltu Käypä hoito -suosituksesta Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito «Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito»1), joka huomio nikotiiniriippuvuuden vaikeusasteen:
Laastarin annos (pitkävaikutteinen) Purukumin/suussa hajoavan tabletin/inhalaattorin annos (lyhytvaikutteinen) Hoitoaika
Lievä nikotiiniriippuvuus (Fagerströmin pisteet 0–3)
Laastari 14 mg / 24 h tai 15 mg / 16 h (herkkäunisille) Tarpeen mukaan
Vähintään 6 annosta vuorokaudessa
Esim. purukumi 2 mg, suussa hajoava tabletti 1 mg, inhalaattori 		2–3 kuukautta asteittain vähentäen valmisteiden käyttöä
Keskivaikea/vaikea nikotiiniriippuvuus (Fagerströmin pisteet 3–6)
Laastari 21 mg / 24 h
Laastari 25 mg /16 h 		Tarpeen mukaan
Vähintään 6 annosta vuorokaudessa
Purukumi 2 mg, suussa hajoava tabletti 1 mg, inhalaattori, vaikeasti riippuvaiset voivat hyötyä 4 mg purukumista tai 2 mg tabletista 		2–4 kuukautta asteittain vähentäen valmisteiden käyttöä
  • Nikotiinikorvaushoidon pituus on tavallisesti 2–3 kuukausiannosta asteittain vähentäen, mutta korvaushoidon jatkaminen pitempääkin on joskus perusteltua.
  • Korvaushoitolääkityksiä voidaan myös yhdistää, ja 2 viikkoa ennen lopetuspäätöstä aloitettu nikotiinilaastari voi parantaa varenikliinin tehoa vieroituksessa. Samoin nikotiinilaastari yhdistettynä lyhytvaikutteiseen nikotiiniin parantaa hoidon tehoa.
  • Tupakoinnin uudelleen aloittaminen ei osoita vieroituksen lopullista epäonnistumista.
  • On arvioitu, että tupakoinnin onnistunut lopettaminen vaatii keskimäärin 3–4 yritystä.

Kirjallisuutta

  1. Lu L, Mackay DF, Pell JP. Meta-analysis of the association between cigarette smoking and peripheral arterial disease. Heart 2014;100:414-23 «PMID: 23922053»PubMed
  2. Dagenais GR, Yi Q, Lonn E ym. Impact of cigarette smoking in high-risk patients participating in a clinical trial. A substudy from the Heart Outcomes Prevention Evaluation (HOPE) trial. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2005;12:75-81 «PMID: 15703510»PubMed
  3. Athyros VG, Tziomalos K, Katsiki N ym. The impact of smoking on cardiovascular outcomes and comorbidities in statin-treated patients with coronary artery disease: a post hoc analysis of the GREACE study. Curr Vasc Pharmacol 2013;11:779-84 «PMID: 23140546»PubMed
  4. Blomster JI, Woodward M, Zoungas S ym. The harms of smoking and benefits of smoking cessation in women compared with men with type 2 diabetes: an observational analysis of the ADVANCE (Action in Diabetes and Vascular Disease: Preterax and Diamicron modified release Controlled Evaluation) trial. BMJ Open 2016;6:e009668 «PMID: 26747037»PubMed
  5. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (julkaistu 19.06.2018). Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
  6. Orr KK, Asal NJ. Efficacy of electronic cigarettes for smoking cessation. Ann Pharmacother 2014;48:1502-6 «PMID: 25136064»PubMed
Artikkelin tunnus: nix01498 (050.083)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit