Takaisin Tulosta

ADHD:n oireet aikuisuudessa ja ikääntyvillä

Lisätietoa aiheesta
Maarit Virta-Jämiä, Sami Leppämäki ja Hanna Putkonen
19.5.2025
  • Nykyiset, alun perin lapsilla validoidut diagnoosikriteerit eivät kuvaa kovin hyvin ADHD:n oireita aikuisuudessa. Uusinta psykiatrian diagnoosiluokitusta (DSM-5) laadittaessa pohdittiin aikuisten ADHD:lle omia diagnoosikriteereitä, mutta riittävän tutkimustiedon puuttuessa niistä luovuttiin. Tätä pyrittiin paikkaamaan lisäämällä kuvauksia oireiden ilmentymismuodoista aikuisilla, mutta tämä ei poista varsinaista ongelmaa.
    • ADHD-oireiden ilmeneminen muuttuu iän ja kognitiivisten taitojen kehityksen myötä. Oireista aiheutuvaan haittaan vaikuttavat myös aikuisuuden myötä lisääntyvät haasteet, jolloin toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat voivat aiheuttaa aiempaa suurempaa haittaa toimintakyvylle, arjenhallinnalle ja suoriutumiselle esimerkiksi työtehtävistä.
    • Tässä kuvattuja oireita ilmenee ajoittain kaikilla henkilöillä, ja ero ADHD:hen tehdään diagnostisten kriteereiden perusteella oireiden pitkäkestoisuuden (ilmenneet jo lapsuudessa), vaikeusasteen ja haitan perusteella. Keskittymisen vaikeuksista ilman ADHD:tä katso myös lisätietomateriaali «Keskittymisen vaikeuksia, prosessoinnin kuormittumista vai ”ADT” aikuisilla?»1.
    • ADHD-oireet saattavat ilmentyä selvemmin elämän taitekohdissa ja uusien haasteiden kuormittaessa lisääntyvästi kognitiota. On hyvä huomata, että tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet lisääntyvät kognitiivisen kuorman kasvaessa kenellä tahansa.
  • Ylivilkkaus vähenee iän myötä  «Kessler RC, Green JG, Adler LA, ym. Structure and ...»1 – erityisesti motorinen levottomuus saattaa aikuiselta puuttua kokonaan, vaikka sitä lapsena olisi ollut paljonkin. Kuitenkin myös aikuisella voi olla selvää motorista ylivilkkautta, vaikka suuremmalla osalla ylivilkkaus on vähäistä tai ei lainkaan ulospäin havaittavaa.
    • Ylivilkkaus voi ilmetä (ja usein aikuisella ilmeneekin) sisäisenä levottomuuden tunteena, rauhattomuutena ja taipumuksena välttää tilanteita, joissa on oltava pitkään paikoillaan.
  • Impulsiivisuus saattaa aikuisilla heikentää toimintakykyä merkittävästi. Impulsiivisuuden osalta ADHD:n diagnoosikriteerit vastaavat huonosti kliinistä ilmiasua.
  • Impulsiivisuuden tavallisia ilmenemismuotoja ovat "lyhytpinnaisuus", ärtyisyys ja kärsimättömyys, jotka usein kuormittavat esimerkiksi ihmissuhteita tai perhe-elämää.
    • Vaikeus säädellä tunteita, äkkipikaisuus ja asioiden sanominen harkitsematta ("möläyttely") toistuvina piirteinä vuorovaikutustilanteissa saattavat vaikuttaa kielteisesti ihmissuhteisiin – henkilöä voidaan pitää epäkohteliaana, aggressiivisena ja arvaamattomana.
    • Impulsiivisuus voi näkyä esimerkiksi nopeina ja harkitsemattomina päätöksinä isoissakin elämään vaikuttavissa asioissa (opinnot, asuminen, työsuhteiden muutokset, ihmissuhteet).
      • Elämyshakuisuus voi näkyä impulsiivisena ja holtittomana rahankäyttönä sekä lisääntyneenä alttiutena toiminnallisiin riippuvuuksiin (esim. rahapelaaminen).
    • Suuremman ADHD-oireiden määrän (mitattuna ASRS-kyselyllä) on nuorilla aikuisilla todettu olevan yhteydessä haitalliseen älylaitteiden käyttöön «Panagiotidi M, Overton P. Attention deficit hypera...»3. Myös opiskelijoilla suuret ASRS-pisteet olivat yhteydessä muun muassa älypuhelinaddiktioon «Müller V, Mellor D, Piko BF. How to Procrastinate ...»4.
    • Liikennekäyttäytymisestä kannattaa kysyä (riskialttiit ohitukset, ylinopeus). Ruotsalaisen rekisteritutkimuksen mukaan ADHD yhdistyy noin 1,5-kertaiseen vakavan liikenneonnettomuuden riskiin. Samassa tutkimuksessa havaittiin ADHD:n lääkehoidon vähentävän onnettomuusriskiä merkittävästi, erityisesti miehillä «Chang Z, Lichtenstein P, D'Onofrio BM, ym. Serious...»5.
    • ADHD yhdistyy suurentuneeseen tapaturma-alttiuteen koko elämänkaaren ajan «Brunkhorst-Kanaan N, Libutzki B, Reif A, ym. ADHD ...»6, «Kosheleff AR, Mason O, Jain R, ym. Functional Impa...»7.
  • Toiminnanohjauksen vaikeuksia on erityisesti suunnitelmallisuudessa, ajan hallinnassa, impulsiivisuudessa, aloittamisessa ja loppuun saattamisessa (ks. myös «Toiminnanohjauksen ongelmat ja ADHD»2).Tunnesäätelyn vaikeudet ovat ovat kliinisesti keskeinen oire ADHD:tä arvioitaessa «Soler-Gutiérrez AM, Pérez-González JC, Mayas J. Ev...»2, «Beheshti A, Chavanon ML, Christiansen H. Emotion d...»18
  • Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet ovat ADHD:n oireista pysyvimpiä «Kessler RC, Green JG, Adler LA, ym. Structure and ...»1
    • Toiminnan aloittaminen saattaa olla ylivoimaisen vaikeaa, etenkin jos kyseessä on "tylsempi" tai työläämpi aihe. Alkuun pääseminen tai loppuunsaattaminen vaatii usein vahvaa ulkoista tukea.
    • Tarkkaavuus vaihtelee huomattavasti. Jos aihe on henkilöä kiinnostava, keskittyminen saattaa olla hyvin intensiivistä, mutta jos aihe ei kiinnosta, lyhyenkin tekstin lukeminen saattaa olla ylivoimaista. Ajatusten harhailu on hyvin tyypillistä.
    • Kuuntelemisen vaikeus ja hajamielisyys – sovittujen asioiden unohtaminen vaikeuttavat usein sekä arkea että työtä.
    • Pitkäjänteisyyden puute saattaa näkyä esimerkiksi lukuisina kesken jääneinä projekteina.
  • ADHD heikentää merkittävästi aikuisten koettua elämänlaatua «Agarwal R, Goldenberg M, Perry R, ym. The quality ...»8, arjen toimintakykyä, ihmissuhteita «Kessler RC, Adler L, Barkley R, ym. The prevalence...»9 ja työssä suoriutumista.
  • ADHD:stä johtuva ylimääräinen taloudellinen rasitus yhteiskunnalle on arvioitu merkittäväksi sekä globaalisti että pelkästään Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa «Chhibber A, Watanabe AH, Chaisai C, ym. Global Eco...»12, «Schein J, Adler LA, Childress A, ym. Economic burd...»13. Ylimääräiset kulut kasvoivat sitä suuremmiksi, mitä useampia elämän osa-alueita arvioihin otettiin mukaan. Kulujen jakautuminen vaihteli ikäryhmän mukaan – aikuisilla suurimmat kulut tulivat työttömyydestä, tuottavuuden menetyksistä ja suorista terveydenhuollon kustannuksista.
  • Pääosa ADHD-tutkimuksista on tehty nuorilla aikuisilla. Vuoden 2020 «Dobrosavljevic M, Solares C, Cortese S, ym. Preval...»14 meta-analyysissä tutkittiin ADHD:n esiintyvyyttä yli 50-vuotiailla. Tutkimuksen mukaan esiintyvyys oli vaihteleva ja riippui tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä. Esiintyvyys oli 2,18 %, kun oli käytetty validoituja mittareita ja 0,23 %, kun oli käytetty kliinistä diagnoosia. Hoitoa oli saanut vain 0,09 % tutkituista henkilöistä. Vaikuttaa siis siltä, että esiintyvyys olisi pienempi kuin nuoremmilla aikuisilla. Yli 65-vuotiaiden osalta tutkimusta on vielä vähemmän «Dobrosavljevic M, Solares C, Cortese S, ym. Preval...»14, (taulukko 1) ja esiintyvyys vaikuttaa jäävän vieläkin pienemmäksi.
  • Ikääntyneiden ADHD:n diagnosoinnista on vain niukasti tietoa, ja on mahdollista, että oiremääritelmiä tulisi tarkistaa ikääntyneitä ajatellen «Goodman DW, Mitchell S, Rhodewalt L, ym. Clinical ...»15, «Dobrosavljevic M, Larsson H, Cortese S. The diagno...»16. Lisäksi tehtäessä diagnoosia ikääntyneille täytyy normaalien, ikääntymiseen liittyvien, kognitiivisten toimintojen muutosten lisäksi huomioida myös lievän kognitiivisen heikentymisten tai etenevän muistisairauden mahdollisuus  «Goodman DW, Mitchell S, Rhodewalt L, ym. Clinical ...»15, «Dobrosavljevic M, Larsson H, Cortese S. The diagno...»16.
  • Ikääntymisen vaikutuksesta ADHD-oireisiin tiedetään vielä vähän.
    • Yhteenvetoartikkelin «Dobrosavljevic M, Larsson H, Cortese S. The diagno...»16 mukaan yli 50-vuotiailla henkilöillä, joilla on ADHD, on tyypillisesti mielialaongelmia ja tunteiden säätelyn vaikeuksia. Lisäksi heillä on toiminnanohjauksen, työmuistin ja tarkkaavuuden vaikeuksia.
    • Samaisen yhteenvetoartikkelin «Dobrosavljevic M, Larsson H, Cortese S. The diagno...»16 mukaan toimintakykyä ja terveyttä käsitteleviä tutkimuksia on vähän. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ammatilliset, sosiaaliset, emotionaaliset ja taloudelliset haasteet ovat vastaavia kuin nuoremmilla aikuisilla. Kumulatiivinen elämänaikainen negatiivinen ADHD-oireiden vaikutus näkyy elämänlaadun, terveyteen liittyvän elämänlaadun, tyytyväisyyden ja itsetunnon heikkoutena. Psykiatrisia oireita on saman verran kuin nuoremmilla aikuisilla. Ikääntyvillä henkilöillä, joilla on ADHD, on todettu enemmän kroonisia fyysisiä sairauksia.

Kirjallisuutta

  1. Kessler RC, Green JG, Adler LA, ym. Structure and diagnosis of adult attention-deficit/hyperactivity disorder: analysis of expanded symptom criteria from the Adult ADHD Clinical Diagnostic Scale. Arch Gen Psychiatry 2010;67(11):1168-78 «PMID: 21041618»PubMed
  2. Soler-Gutiérrez AM, Pérez-González JC, Mayas J. Evidence of emotion dysregulation as a core symptom of adult ADHD: A systematic review. PLoS One 2023;18(1):e0280131 «PMID: 36608036»PubMed
  3. Panagiotidi M, Overton P. Attention deficit hyperactivity symptoms predict problematic mobile phone use. Current Psychology 2020;41:2765-71
  4. Müller V, Mellor D, Piko BF. How to Procrastinate Productively With ADHD: A Study of Smartphone Use, Depression, and Other Academic Variables Among University Students With ADHD Symptoms. J Atten Disord 2023;27(9):951-959 «PMID: 37119209»PubMed
  5. Chang Z, Lichtenstein P, D'Onofrio BM, ym. Serious transport accidents in adults with attention-deficit/hyperactivity disorder and the effect of medication: a population-based study. JAMA Psychiatry 2014;71(3):319-25 «PMID: 24477798»PubMed
  6. Brunkhorst-Kanaan N, Libutzki B, Reif A, ym. ADHD and accidents over the life span - A systematic review. Neurosci Biobehav Rev 2021;125():582-591 «PMID: 33582234»PubMed
  7. Kosheleff AR, Mason O, Jain R, ym. Functional Impairments Associated With ADHD in Adulthood and the Impact of Pharmacological Treatment. J Atten Disord 2023;27(7):669-697 «PMID: 36876491»PubMed
  8. Agarwal R, Goldenberg M, Perry R, ym. The quality of life of adults with attention deficit hyperactivity disorder: a systematic review. Innov Clin Neurosci 2012;9(5-6):10-21 «PMID: 22808445»PubMed
  9. Kessler RC, Adler L, Barkley R, ym. The prevalence and correlates of adult ADHD in the United States: results from the National Comorbidity Survey Replication. Am J Psychiatry 2006;163(4):716-23 «PMID: 16585449»PubMed
  10. Turjeman-Levi Y, Itzchakov G, Engel-Yeger B. Executive function deficits mediate the relationship between employees' ADHD and job burnout. AIMS Public Health 2024;11(1):294-314 «PMID: 38617412»PubMed
  11. Fuermaier ABM, Tucha L, Butzbach M, ym. ADHD at the workplace: ADHD symptoms, diagnostic status, and work-related functioning. J Neural Transm (Vienna) 2021;128(7):1021-1031 «PMID: 33528652»PubMed
  12. Chhibber A, Watanabe AH, Chaisai C, ym. Global Economic Burden of Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: A Systematic Review. Pharmacoeconomics 2021;39(4):399-420 «PMID: 33554324»PubMed
  13. Schein J, Adler LA, Childress A, ym. Economic burden of attention-deficit/hyperactivity disorder among children and adolescents in the United States: a societal perspective. J Med Econ 2022;25(1):193-205 «PMID: 35068300»PubMed
  14. Dobrosavljevic M, Solares C, Cortese S, ym. Prevalence of attention-deficit/hyperactivity disorder in older adults: A systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev 2020;118():282-289 «PMID: 32798966»PubMed
  15. Goodman DW, Mitchell S, Rhodewalt L, ym. Clinical Presentation, Diagnosis and Treatment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) in Older Adults: A Review of the Evidence and its Implications for Clinical Care. Drugs Aging 2016;33(1):27-36 «PMID: 26659731»PubMed
  16. Dobrosavljevic M, Larsson H, Cortese S. The diagnosis and treatment of attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) in older adults. Expert Rev Neurother 2023;23(10):883-893 «PMID: 37725058»PubMed
  17. Libutzki B, Neukirch B, Kittel-Schneider S, ym. Risk of accidents and unintentional injuries in men and women with attention deficit hyperactivity disorder across the adult lifespan. Acta Psychiatr Scand 2023;147(2):145-154 «PMID: 36464800»PubMed
  18. Beheshti A, Chavanon ML, Christiansen H. Emotion dysregulation in adults with attention deficit hyperactivity disorder: a meta-analysis. BMC Psychiatry 2020;20(1):120 «PMID: 32164655»PubMed
  19. Helgesson M, Björkenstam E, Rahman S, ym. Labour market marginalisation in young adults diagnosed with attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD): a population-based longitudinal cohort study in Sweden. Psychol Med 2023;53(4):1224-1232 «PMID: 35275515»PubMed
Artikkelin tunnus: nix02452 (050.061)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit