FINRISKI-laskuri ja valtimotautien kokonaisriskin arvio
Lisätietoa aiheesta
Tiina Laatikainen
24.9.2026
- FINRISKI-laskuri «https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti...»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2, «Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P ym. Sepe...»3, «Elonheimo HM, Reinikainen J, Kontto J ym. FINRISKI...»4 on työkalu, jonka avulla voidaan arvioida henkilön riski sairastua tai kuolla sydäninfarktiin,
aivohalvaukseen tai jompaankumpaan seuraavien 10 vuoden aikana. Uusimmassa laskuriversiossa
voi tarkastella myös alle 50-vuotiaiden 30 vuoden riskiä. Laskennassa on käytetty
vuosien 1992–2012 FINRISKI-väestötutkimuksien aineistoja yhdistettynä rekisteritietoihin
kuolleisuudesta ja sairastuvuudesta sepelvaltimotautitapahtumaan tai aivohalvaukseen.
Aikaisemmin sydäninfarktin tai aivohalvauksen sairastaneet suljettiin aineistosta
pois.
- Oireettomien kokonaisriskiä FINRISKI-laskurilla arvioitaessa käytetään seuraavia tekijöitä:
- sukupuoli
- ikä
- tupakointi
- plasman kokonaiskolesterolipitoisuus TAI LDL-kolesterolipitoisuus
- plasman HDL-kolesterolipitoisuus
- systolinen verenpaine
- diabetes (kyllä/ei)
- sukutausta (onko jompikumpi vanhemmista sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana,
(naisilla vuodesta 2007 ikärajana ollut 65-vuotta),kyllä/ei).
- Uuteen laskuriversioon on lisätty myös mahdollisuus tehdä riskinarvio ilman tietoa
HDL-kolesterolista.
- FINRISKIn lisäksi on käytettävissä useita vastaavia riskinarviotyökaluja, jotka antavat
toisistaan poikkeavia arvioita. Tämä johtuu päätepistetapahtumien erilaisuudesta.
Esimerkiksi eurooppalainen (osin FINRISKI-aineistoon perustuva) SCORE ennustaa kardiovaskulaarisen
kuoleman riskiä, ja Framingham-arvioon sisältyvät myös sairaalahoitoon johtamattomat,
jälkikäteen todetut sydäninfarktit ja angina pectoris «Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V...»2.
- Kaikilla riskinarviotyökaluilla on omat rajoituksensa. FINRISKIn aikaperspektiivi
on 10 vuotta, mikä on lyhyt aika nuorilla henkilöillä, joiden riski on siksi näennäisen
pieni huolimatta raskaasta riskitekijäkuormasta. Heille soveltuukin paremmin suhteellinen
riski (vertailu samanikäisten ihannetilanteeseen tai keskimääräiseen riskiin, johon
verkkotyökalu antaa mahdollisuuden). Vaihtoehtona on ekstrapoloida tilanne myöhempään
ikään vaihtamalla laskurissa iäksi esimerkiksi 60 vuotta, jolloin saadaan arvio riskistä
70 ikävuoteen mennessä, jos riskitekijät säilyvät entisellään.
- Toisaalta ikä on niin vahva riskitekijä, että korkea ikä merkitsee suurta riskiä muunneltavissa
olevista riskitekijöistä huolimatta. Tällöin erityisesti lääkehoitoa harkittaessa
on arvioitava kokonaistilannetta kliinistä harkintaa käyttäen ja potilaan toiveita
kuunnellen.
- Erityisesti rajatapauksissa riskinarviota on syytä täydentää lisänäkökohdilla, joita
voivat olla muun muassa
- tarkennettu sukuanamneesi
- ylipaino (painoindeksi BMI, vyötärönympärys)
- diabetesta lievempi glukoosiaineenvaihdunnan häiriö: plasman glukoosipitoisuuden suurentunut
paastoarvo tai heikentynyt glukoosinsieto. Ks. Käypä hoito -suositus Tyypin 2 diabetes
«Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»5, taulukko 1: Diagnoosikriteerit laskimoveren plasman glukoosipitoisuuden perusteella
«http://www.kaypahoito.fi/hoi50056?tab=suositus#T1»2.
- epäedulliset psykososiaaliset tekijät
- plasman suurentunut triglyseridipitoisuus
- tulehdukselliset reumataudit
- vähäinen fyysinen aktiivisuus
- suurentunut plasman herkän CRP:n pitoisuus
- muut "uudet" biomarkkerit «Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. U...»6
- ateroskleroosin kuvantamistutkimukset: sepelvaltimoiden tietokonetomografiassa kalkkipisteet
(Agatston score) > 100, oireettomat plakit sepel-, kaula- tai reisivaltimoissa.
Kirjallisuutta
- Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti-
ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13
- Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Salomaa V. Verisuonisairauksien riskiarvio
riippuu menetelmästä: vertailussa FINRISKI, SCORE ja Framingham. Suom Lääkäril 2010;65;2079-82
- Vartiainen E, Laatikainen T, Jousilahti P ym. Sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen
riskin arviointi FINRISKI 2.0 –laskurilla. Lääkärilehti 2020;75(50):2778-2784.
- Elonheimo HM, Reinikainen J, Kontto J ym. FINRISKI 3.0: Päivitetty laskuri sepelvaltimotaudin,
aivohalvauksen ja valtimotaudin riskin arviointiin. Duodecim 2026. 142(11):927-36. www.duodecimlehti.fi/duo19426.
- Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen
Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 17.12.2025). Saatavilla
internetissä: www.kaypahoito.fi
- Salomaa V, Saarela O, Havulinna AS, Kuulasmaa K. Uudet menetelmät valtimotautitapahtumien
ennustajina terveillä henkilöillä. Suom Lääkäril 2011;66:827-32
Artikkelin tunnus: nix02537 (050.025)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
