Takaisin Tulosta

Purennan vaikutus paikkaushoidon suunnitteluun

Lisätietoa aiheesta
Kaija Hiltunen
28.5.2018

Normaali purenta

  • Purenta koostuu vastaleuoissa olevien hampaiden muodostamista kontakteista «Karlsson S, Nilner K, Dahl BL. A textbook of fixed...»1, «Davies S, Gray RM. What is occlusion? Br Dent J 20...»2.
  • Hampaiden asema toisiinsa nähden määräytyy leukojen anatomian perusteella, hampaiden osoittamien kontaktipintojen ja vuosien tai vuosikymmenien käytön aikana tapahtuneiden fysiologisten tai muun kaltaisten muutosten seurauksena.
  • Normaalia tai ihanteellista purentaa ei siten voi yksiselitteisesti määritellä, vaan normaaliksi purennaksi on luettava tasapainoinen, toimiva purenta, jossa purentakontaktien määrä on maksimaalinen.
  • Interkuspaaliasemassa (IKP) purentakuorma kohdistuu tasaisesti hampaille ja koko hammaskaarelle varsinkin väli- ja poskihammasalueilla. Väli- ja poskihampaat ylläpitävät purennan maksimaalista kontaktipintaa, kun alaleuka päätyy mainittuun asentoon sulkemisliikkeen lopussa hampaiden kosketuspintojen muodon ohjaamana yhteen purtaessa.
  • Pääsääntöisesti etuhampaat osallistuvat kosketusliikkeisiin, kun alaleuka työntyy eteenpäin (protruusio). Kulmahampaat osallistuvat, kun alaleuan liikesuunta on keskiviivasta poispäin (lateraaliliike). Tällöin vastakkaisen puolen (eli lepopuolen) ohjaavia kontaktipintoja tulee välttää.
  • Tasapainoisessa purennassa purentakuorman tulee lisäksi olla mahdollisimman tasainen sekä alaleuan työntyessä eteenpäin mielellään etuhampaiden osoittamaa kontaktipintaa pitkin (protruusio), alaleuan työntyessä taaksepäin kohti kallonpohjaa (retruusio) että lateraalisten liikkeiden aikana.
  • Useissa kirjallisuuslähteissä purennan määrittämisen apuna suositellaan käytettäväksi retruusioasemaa (retruded contact position, RCP, centric relation, CR), mutta määrityksen kliinisestä merkityksestä ei ole syntynyt konsensusta «Ash MM, Ramfjord SP. Occlusion. 4. painos. Philade...»3, «Wise MD. Occlusion and restorative dentistry for t...»4.

Toimiva purenta

  • Toimivan purennan muodostaa vastakkaisten leukojen keskenään purennassa olevien hampaiden mahdollisimman maksimaalinen kontaktimäärä yhteen purtaessa.
  • Tällöin kondyyli on kallonpohjaan nähden normaalissa nivelasemassa, ja takahammaskontaktien aukeaminen sivulle ja eteenpäin suuntautuvien liikkeiden aikana on mahdollista.
  • Purennalliset olosuhteet saattavat hankaloitua hampaiden menettämisen seurauksena, jolloin purentatason muutokset ovat mahdollisia jäännöshampaiden valumien, puhkeamisen tai siirtymien seurauksena.
  • Myös purentasuhteet, esim. syvä- tai avopurenta tai kaarelta synnynnäisesti tai muuten puuttuvat hampaat, tuovat oman haasteen paikkaushoidossa toimivan purennan muodostamiselle «Karlsson S, Nilner K, Dahl BL. A textbook of fixed...»1.
  • Paikkaushoidon avulla on mahdollista muodostaa tasapainoisessa purentatasossa toimivia kontaktipareja vastakkaisten leukojen jäännöshampaiden välille.
  • Erityisesti paikkaushoidossa tulee huolehtia, että kontakti vastapurijaan toteutuu, ja purenta on paikkauksen jälkeen tasapainoinen. Lisäksi tulee pyrkiä hampaan pitkittäisakselin suuntaiseen purentakuormaan, ja hampaaseen kohdistuvia vääntäviä voimia tulee välttää.
  • Hampaiden välillä oleva toimiva purentakontakti tulee varmistaa käyttämällä esim. tähän tarkoitukseen kehitettyjä purentafolioita.
  • Purentakontakti pyritään muodostamaan hampaan tasopinnalle eli kuspin kärkeen, reunaharjulle tai purupinnan fossan pohjaan purentavoimien kannalta mahdollisimman aksiaalisesti hampaan vertikaalisen keskikohdan mukaisesti «MacInnes A, Hall AF. Indications for Cuspal Covera...»5, «Rasines Alcaraz MG, Veitz-Keenan A, Sahrmann P ym....»6, «Fernandes AS, Dessai GS. Factors affecting the fra...»7.
  • Puuttuvien hampaiden korvaamiseksi tulee potilaalle suositella proteettisen hoidon suunnittelua ja toteutusta (ks. Käypä hoito suositukset: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50094»1 ja «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50110»2).

Kirjallisuutta

  1. Karlsson S, Nilner K, Dahl BL. A textbook of fixed prosthodontics. The Scandinavian approach. 1. painos. Malmo, Sweden: Gothia 2000:95-116
  2. Davies S, Gray RM. What is occlusion? Br Dent J 2001;191:235-8, 241-5 «PMID: 11575759»PubMed
  3. Ash MM, Ramfjord SP. Occlusion. 4. painos. Philadelphia: Saunders 1995:84-5
  4. Wise MD. Occlusion and restorative dentistry for the general practitioner. Part 10--Questions, answers and bibliography. Br Dent J 1982;153:13-22 «PMID: 7052106»PubMed
  5. MacInnes A, Hall AF. Indications for Cuspal Coverage. Dent Update 2016;43:150-1, 154-6, 158 «PMID: 27188130»PubMed
  6. Rasines Alcaraz MG, Veitz-Keenan A, Sahrmann P ym. Direct composite resin fillings versus amalgam fillings for permanent or adult posterior teeth. Cochrane Database Syst Rev 2014;(3):CD005620 «PMID: 24683067»PubMed
  7. Fernandes AS, Dessai GS. Factors affecting the fracture resistance of post-core reconstructed teeth: a review. Int J Prosthodont 2001;14:355-63 «PMID: 11508092»PubMed