Takaisin Tulosta

Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi osana toiminta- ja työkyvyn arvioimista kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

Lisätietoa aiheesta
Mervi Antila
11.2.2021

Kognitiivisen toiminnan ongelmat heijastuvat potilaiden muuhun toimintakykyyn «Malhi GS, Ivanovski B, Hadzi-Pavlovic D ym. Neurop...»1, «Baune BT, Malhi GS. A review on the impact of cogn...»2, «Depp CA, Mausbach BT, Harmell AL ym. Meta-analysis...»3.

Kognitiiviset vaikeudet muistissa, tarkkaavuudessa, prosessointinopeudessa ja toiminnanohjauksessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaiheessa ovat yhteydessä heikkoon elämänlaatuun ja heikkoon sosiaaliseen toimintakykyyn ja työkykyyn «Tse S, Chan S, Ng KL ym. Meta-analysis of predicto...»4.

Kognitiivisten toimintojen puutokset, erityisesti muistissa ja toiminnanohjauksessa, vaikuttavat kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä työ- ja toimintakykyyn ja sen säilymiseen enemmän kuin muiden kliinisten oireiden ajankohtainen vaikeusaste «Gilbert E, Marwaha S. Predictors of employment in ...»5, «Depp CA, Mausbach BT, Bowie C ym. Determinants of ...»6. Episodin tunnistamisen vaikeus voi liittyä kognitiivisiin häiriöihin ja sitä kautta vaikeuttaa sairauden kulkua «Bora E, Vahip S, Akdeniz F ym. The effect of previ...»7.

Kognitiivisten toimintojen häiriöt voivat ennustaa jopa oireita paremmin potilaiden psykososiaalista toimintakykyä 12 kuukauden seurannassa «Jaeger J, Berns S, Loftus S ym. Neurocognitive tes...»8, «Andreou C, Bozikas VP. The predictive significance...»9.

Potilailla, joilla on todettu laaja-alaisia tai suppeampia kognitiivisia vaikeuksia, on matalampi työkyky kuin potilailla, joilla ei ole todettavissa kognitiivisia vaikeuksia riippumatta samanlaisista jäännösoireista mielialassa «Jensen JH, Knorr U, Vinberg M ym. Discrete neuroco...»10, «Solé B, Jiménez E, Torrent C ym. Cognitive variabi...»11.

Onkin tärkeää tunnistaa potilaat, joilla on kognitiivisia vaikeuksia, jotta niiden vaikutukset osataan huomioida kokonaisvaltaisesti potilaan toiminta- ja työkyvyssä.

Kognitiivisen toimintakyvyn arvio (muisti, oppiminen, tarkkaavuus, keskittyminen ja toiminnanohjaus) on myös tärkeä osa potilaan kokonaishoidon arviointia ja kuntoutuksen suunnittelua elpymävaiheessa «Andreou C, Bozikas VP. The predictive significance...»12, «Mann-Wrobel MC, Carreno JT, Dickinson D. Meta-anal...»13.

Potilailla, joilla on enemmän masennusoireilua ja enemmän vaikeuksia kognitiivisessa joustavuudessa, on todennäköisemmin enemmän poissaoloja työstä, heillä on heikompi työkyky ja matalampi työtyytyväisyys «O'Donnell LA, Deldin PJ, Grogan-Kaylor A ym. Depre...»14. Työkykyongelmat säilyvät 5 vuoden seurannan aikana.

Kansainvälinen työryhmä The International Society for Bipolar Disorders (ISBD) on luonut konsensuksen kliinisistä suosituksista, milloin ja miten kognitiivisia vaikeuksia pitäisi arvioida kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla «Miskowiak KW, Burdick KE, Martinez-Aran A ym. Asse...»15. Ryhmä suosittaa seuraavaa:

  • Kognitiivista toimintakykyä olisi hyvä arvioida lyhyellä seulalla aina, kun se on mahdollista osittaisessa tai täydessä elpymävaiheessa olevilla potilailla, koska subjektiiviset ja objektiiviset kognitiiviset vaikeudet korreloivat heikosti «Demant KM, Vinberg M, Kessing LV ym. Assessment of...»16.
  • Potilaat, jotka valittavat enemmän kognitiivisista vaikeuksista, eivät aina suoriudu heikoiten objektiivisilla mittareilla, ja jotkut potilaat eivät itse tiedosta oman toimintakykynsä muutoksia «Miskowiak KW, Petersen JZ, Ott CV ym. Predictors o...»17. Esimerkiksi potilaat, joilla on enemmän mielialan jäännösoireita ja kroonisempi sairaus, saattavat tuottaa suurempia subjektiivisia vaikeuksia kuin on havaittavissa neuropsykologisessa tutkimuksessa.
  • Potilaat, joilla on korkeampi primaaritaso, saattavat tuottaa vähemmän subjektiivisia oireita. Potilaiden voi olla myös vaikeampi itse havaita erityisesti tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja prosessointinopeuden vaikeuksia.
  • Arviossa olisi tärkeää tunnistaa kognitiivisen toimintakyvyn muutokset ja tarvittaessa lähettää nämä potilaat laajempaan neuropsykologiseen tutkimukseen.
  • Kognitiivista suoriutumista olisi hyvä arvioida aikaisintaan 2–3 kuukauden kuluttua akuutista mielialajaksosta, ja suoriutumista olisi myös hyvä seurata vähintään 5 vuoden välein.
  • Kognitiivisessa seulonta-arviossa olisi hyvä käyttää lyhyitä helposti käytettäviä menetelmiä, jotka sisältävät sekä objektiivisia sekä subjektiivisia menetelmiä.
  • Tavoitteena olisi tunnistaa potilaat, joilla on kognitiivisia vaikeuksia, ja tunnistaa myös ne, joilla niitä ei ole.
  • Tavoitteena olisi myös seurata potilaan kognitiivista toimintakykyä ja sen mahdollisia muutoksia ajan kuluessa.
  • Objektiivinen mittaaminen auttaa selventämään, onko potilaan ilmoittamat kognitiiviset vaikeudet ja toimintakyvyn ongelmat mahdollisesti seurausta objektiivisista kognitiivisista vaikeuksista vai ovatko ne seurausta joistakin sekundaarisista vaikeuksista: esimerkiksi mielialan jäännösoireista.
  • Tämä auttaa myös hoidon kohdentamisessa: tuleeko hoito kohdentaa mielialaoireisiin vai kognitiivisiin vaikeuksiin.
  • Seulonnan avulla voidaan myös tarvittaessa arvioida uusien hoitojen (esimerkiksi lääkityksen vaihto) tai uusien sairausjaksojen vaikutusta kognitiiviseen toimintakykyyn.
  • Seulonta-arvioissa suositellaan käytettävän COBRA- (Cognitive complaints in bipolar disorder rating assessment) (ks. arviointilomake, COBRA «hoi50076h.pdf»1) ja SCIP-menetelmiä (Screen for cognitive impairment in psychiatry). Näistä on olemassa eri kieliversioita. Suosituksena on tällöin käyttää haastattelua oireista ja yhdistää ne 1–2 SCIP-tehtävään (esimerkiksi sanafluenssi- ja merkkikoe-tehtävä, joita on käytettävissä myös Suomessa).
  • Arviossa olisi hyvä huomioida lääkityksen ja muiden mahdollisten sekundaaristen syiden vaikutus:
    • Esimerkiksi päihteiden käyttö, ahdistuneisuus, ADHD ja muut oppimisvaikeudet
    • Somaattiset sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta
    • Mielialaoireilu, univaikeudet ja lääkehoito
  • Suosituksena on tarvittaessa ohjata potilas laajempaan neuropsykologiseen tutkimukseen (ks. «Neuropsykologinen tutkimus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö»1 = Neuropsykologinen tutkimus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö).
  • Sekä pyrkiä kuntouttamaan mahdollisia kognitiivisia vaikeuksia (ks. «Kognitiivisten häiriöiden hoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä»2 = Kognitiivisten häiriöiden hoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.

Kirjallisuutta

  1. Malhi GS, Ivanovski B, Hadzi-Pavlovic D ym. Neuropsychological deficits and functional impairment in bipolar depression, hypomania and euthymia. Bipolar Disord 2007;9:114-25 «PMID: 17391355»PubMed
  2. Baune BT, Malhi GS. A review on the impact of cognitive dysfunction on social, occupational, and general functional outcomes in bipolar disorder. Bipolar Disord 2015;17 Suppl 2:41-55 «PMID: 26688289»PubMed
  3. Depp CA, Mausbach BT, Harmell AL ym. Meta-analysis of the association between cognitive abilities and everyday functioning in bipolar disorder. Bipolar Disord 2012;14:217-26 «PMID: 22548895»PubMed
  4. Tse S, Chan S, Ng KL ym. Meta-analysis of predictors of favorable employment outcomes among individuals with bipolar disorder. Bipolar Disord 2014;16:217-29 «PMID: 24219657»PubMed
  5. Gilbert E, Marwaha S. Predictors of employment in bipolar disorder: a systematic review. J Affect Disord 2013;145:156-64 «PMID: 22877965»PubMed
  6. Depp CA, Mausbach BT, Bowie C ym. Determinants of occupational and residential functioning in bipolar disorder. J Affect Disord 2012;136:812-8 «PMID: 22129770»PubMed
  7. Bora E, Vahip S, Akdeniz F ym. The effect of previous psychotic mood episodes on cognitive impairment in euthymic bipolar patients. Bipolar Disord 2007;9:468-77 «PMID: 17680917»PubMed
  8. Jaeger J, Berns S, Loftus S ym. Neurocognitive test performance predicts functional recovery from acute exacerbation leading to hospitalization in bipolar disorder. Bipolar Disord 2007;9:93-102 «PMID: 17391353»PubMed
  9. Andreou C, Bozikas VP. The predictive significance of neurocognitive factors for functional outcome in bipolar disorder. Curr Opin Psychiatry 2013;26:54-9 «PMID: 23154642»PubMed
  10. Jensen JH, Knorr U, Vinberg M ym. Discrete neurocognitive subgroups in fully or partially remitted bipolar disorder: Associations with functional abilities. J Affect Disord 2016;205:378-386 «PMID: 27573491»PubMed
  11. Solé B, Jiménez E, Torrent C ym. Cognitive variability in bipolar II disorder: who is cognitively impaired and who is preserved. Bipolar Disord 2016;18:288-99 «PMID: 27112120»PubMed
  12. Andreou C, Bozikas VP. The predictive significance of neurocognitive factors for functional outcome in bipolar disorder. Curr Opin Psychiatry 2013;26:54-9 «PMID: 23154642»PubMed
  13. Mann-Wrobel MC, Carreno JT, Dickinson D. Meta-analysis of neuropsychological functioning in euthymic bipolar disorder: an update and investigation of moderator variables. Bipolar Disord 2011;13:334-42 «PMID: 21843273»PubMed
  14. O'Donnell LA, Deldin PJ, Grogan-Kaylor A ym. Depression and executive functioning deficits predict poor occupational functioning in a large longitudinal sample with bipolar disorder. J Affect Disord 2017;215:135-142 «PMID: 28319690»PubMed
  15. Miskowiak KW, Burdick KE, Martinez-Aran A ym. Assessing and addressing cognitive impairment in bipolar disorder: the International Society for Bipolar Disorders Targeting Cognition Task Force recommendations for clinicians. Bipolar Disord 2018;20:184-194 «PMID: 29345040»PubMed
  16. Demant KM, Vinberg M, Kessing LV ym. Assessment of subjective and objective cognitive function in bipolar disorder: Correlations, predictors and the relation to psychosocial function. Psychiatry Res 2015;229:565-71 «PMID: 26073281»PubMed
  17. Miskowiak KW, Petersen JZ, Ott CV ym. Predictors of the discrepancy between objective and subjective cognition in bipolar disorder: a novel methodology. Acta Psychiatr Scand 2016;134:511-521 «PMID: 27644707»PubMed