Selvitykset, joiden aineistona on eurooppalaisia sepelvaltimotautipotilaita ja myös suomalaisia, osoittavat, että sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden riskitekijöiden vähentäminen toteutuu edelleen puutteellisesti (EUROASPIRE) «Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyl...»1, «De Backer G, Jankowski P, Kotseva K, ym. Managemen...»2, «Ferrannini G, De Bacquer D, De Backer G, ym. Scree...»3.
Kelaston (Kelan ylläpitämä tilastorekisteri) «Kela. Tilastotietokanta Kelasto. 10.10.2025. https...»4 tilastojen mukaan Suomessa Kelan aikuisten sydänkuntoutuskursseille (osa harkinnanvaraista kuntoutusta) ohjautui 1 565 henkilöä vuonna 2024 ja 1402 henkilöä vuonna 2025. Ohjautuneiden määrässä oli valtakunnallisesti alueittain suuria eroja.
Sydänvalmennuksella tarkoitetaan potilaslähtöisesti suunniteltua palveluketjua, joka on laadittu hyödyntäen joustavasti käytettävissä olevaa moniammatillista osaamista. Tavoitteena on auttaa valmennettavaa tiedostamaan sepelvaltimotaudin luonne kroonisena pitkäaikaissairautena ja ymmärtämään ehkäisevien hoitotoimenpiteiden merkitys valtimotapahtumien estossa myös oireyhtymän oireettomassa vaiheessa.
Sydänvalmennuksen tavoitteet
Sydänvalmennus on keskeinen osa sepelvaltimotaudin hoitoa sekundaariprevention varmistamiseksi «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»8, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Gu...»9. Sydänvalmennuksella pyritään mahdollisimman hyvään fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»8, «Taylor RS, Brown A, Ebrahim S, ym. Exercise-based ...»10, «Rantala M, Virtanen V. Kannattaako sydänpotilaan k...»11.
Ennusteeseen vaikuttava sydänvalmennus edellyttää todettujen riskitekijöiden hoitamista moniammatillisesti ja kokonaisvaltaisesti elämäntapaohjauksella, liikunnallisella sydänkuntoutuksella, lääkehoidon optimoinnilla ja tarvittaessa revaskularisaatiolla. Taulukkoon «Riskitekijöiden hoidon tavoitteet....»1 on koottu sydänvalmennuksen tavoitteet riskitekijöiden hallinnan osalta.
| Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteina on saavuttaa: |
|---|
|
|
|
|
|
Sydänvalmennustarpeen arviointi ja sydänvalmennuksen toteutumisen varmistaminen
Sydänvalmennustarve tulee arvioida jokaisen kontaktin yhteydessä ja potilaalle tulee tarjota kokonaisvaltaista ohjausta omahoitoon, paikallisesti valittuja kuntoutusohjelmia (lähi- ja etämahdollisuudet), vertaistukea sekä esimerkiksi Kelan tukemaa kuntoutusta ja kolmannen sektorin palveluita, kuten Sydänliiton kuntoutumista tukevia sydänkursseja.
Sydänvalmennusta potilas voi saada moniammatillisesti niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, työterveydessä ja kolmannen sektorin kautta. Valmennus voi olla kasvokkain tapahtuvaa, tai siinä voidaan hyödyntää etävalmennuksen elementtejä.
Etäkuntoutuksen mahdollisuudet
Työryhmä suosittelee erilaisten valmennusohjelmien kehittämistä ja käyttöönottoa osana digitaalisia hoitopolkuja.
Sydänvalmennuksen ja -kuntoutuksen alueellinen organisointi osana sydänpotilaan hoito- tai palveluketjua kuuluu hyvinvointialueille. Palveluketjun tulee olla suunnitelmallinen ja räätälöity sepelvaltimotautia sairastaville potilaille, ja osana sitä tulee olla huomioituna sydänvalmennuksen elementit. Sydänkuntoutus kurssimuotoisena voi toteutua sekä avo- että laitosmallisena, esimerkiksi Kelan tuottamana. Käytännön toteutuksesta huolehtii myös muun muassa Sydänliitto, joka tarjoaa esimerkiksi kuntoutusta tukevia kursseja, tietoa ja vertaistukea. Sydänkuntoutustarjonta ja kuntoutumista tukevat kurssit on koottu taulukkoon «Sydänkuntoutuksen tarjonta . ...»2.
| Malli | Tuottaja | Maksaja | |
|---|---|---|---|
| STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Avokurssi = kurssi toteutuu lähellä kotia, ei sisällä yöpymisiä Laitoskurssi = kurssi toteutetaan kuntoutuslaitoksessa, esimerkiksi kylpylässä tai muussa vastaavassa paikassa, jossa yövytään kurssin ajan |
|||
| Teemakurssit | Muutamien päivien kestoisia kursseja; avo- tai laitoskursseja | Sydänpiirit ja valtakunnalliset potilasjärjestöt | STEA, osassa omavastuuosa |
| Kelan sydänkuntoutusohjelma | Avo- tai laitoskursseja, yhteensä 15 päivää | Kela | Kela |
| Tulppa-kuntoutus, Tulppa- verkkovalmennus |
Avokurssi, esim. viikoittaiset tapaamiset tai verkossa toteutettava kurssi | Sydänliitto tuottaa sisällön, julkinen terveydenhuolto toteuttaa kurssit | Terveydenhuolto |
| Liikunnallinen sydänkuntoutus | Avokursseja | Yksityiset palveluntuottajat, eräät sydänyhdistykset | Potilas itse; mahdollisuus Kelan tukeen (SV3FM) |
| Sydänvalmennuksen digi- ja mobiili-interventiot | Monenlaisia ratkaisuja, sisältö vaihtelee tarjoajan mukaan | Hyvinvointialueet, yksityiset toimijat | Kuuluu yhä useammin osaksi potilaan hoidon kokonaisuutta |
Työryhmä suosittelee sepelvaltimotautikohtauksen ja/tai tuoreen sepelvaltimotautidiagnoosin saannin jälkeen järjestämään sairastuneelle sydänsairauksiin perehtyneen fysioterapeutin ja/tai sairaanhoitajan sydänvalmennuskäynnin tai -kontaktin 2–4 viikon kohdalla kotiutumisesta voinnin ja suorituskyvyn arvioimiseksi sekä (lisä)ohjauksen mahdollistamiseksi.
Sydänvalmennuskäynnin yhteydessä
Potilaan aktiivinen rooli on sydänvalmennuksen keskiössä
Potilaalla tulee olla aktiivinen rooli sydänvalmennuksessa. Moniammatillisen valmennuksen valmentajina voivat toimia terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, sydänhoitajat ja sydänsairauksien hoitoon perehtyneet fysioterapeutit ja kuntoutusohjaajat sekä lääkehoidon erityiskysymyksissä terveydenhuollon yksiköissä työskentelevät farmaseutit ja apteekkien sydänyhteyshenkilöt (farmaseutti tai proviisori).
Sairastuneiden kyky ottaa aktiivinen rooli omahoidossaan on tärkeää sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen liittyvien riskien pienentämisessä.
Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma jokaiselle
Sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan myös riittävä ja tarkoituksenmukainen kuntoutus «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»8, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Gu...»9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»12, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»29, «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Gui...»30, «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5.
Sairastunutta tulee ohjata sydänvalmennuksessa yksilölliset tarpeet huomioiden. Potilas on itse oman sairautensa asiantuntija, ja hänen ääntään tulee kuulla osana hoitopäätöksiä. Yhteinen päätöksenteko on keskeistä terveystulosten saavuttamiseksi. Myös potilaan läheiset tulee ottaa mukaan sairastuneen tukemiseksi «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5.
Ammattilaisen rooli sydänvalmennuksessa
Sydänvalmennuksessa ammattilainen toimii valmentajana ja tukee potilasta tiedon lisäämisessä sepelvaltimotaudista, sen riskitekijöistä, hoidosta ja hoidon tavoitteista sekä ennusteesta ja tukimuodoista, kuten vertaistuesta «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvalti...»28 (ks. myös Dyslipidemiat Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineisto «Hoitoon sitoutuminen ja statiinihoito»2). Terveydenhuollon ammattilaisten rooli on ohjaamisen lisäksi tärkeä sepelvaltimotautipotilaan sitouttamisessa ja osallistamisessa sairauden hoitoon.
Tiedon lisääminen sepelvaltimotaudista
Sepelvaltimotaudin omahoidon kulmakivet ovat
Terveydenhuollon ammattilaisille on koottu materiaalia sepelvaltimotautipotilaan ohjaamisesta Sydänliiton Ammattilaispalveluun «https://sydan.fi/ammattilaispalvelu»1.
Elintapamuutoksessa tukeminen
Terveelliset elämäntavat edistävät sydänterveyttä ja parantavat elämänlaatua. Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoidossa terveellisten elämäntapojen noudattamisella hyvin toteutetun lääkehoidon rinnalla on vaikutusta taudin ennusteeseen «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5, «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvalti...»28.
Potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan lääkehoitoon, tupakoimattomuuteen ja nikotiinittomuuteen, painonhallintaan, säännöllisen liikuntaan ja sydänterveellisen ruokavalion toteuttamiseen alkaa, kun hänellä todetaan valtimotaudin riskitekijäkasauma tai sepelvaltimotauti. Sydänvalmennuksen avulla tuetaan prevention eri osa-alueiden toteutumista, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan hyvää elämänlaatua «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5, «Hekkala A-M, Laukkanen J, Airaksinen J. Sepelvalti...»28.
Liikunnallisessa elämäntavassa tukeminen
Liikunnallinen sydänkuntoutus ja ohjaaminen kohti liikunnallista elämäntapaa on tärkeä osa sydänvalmennusta «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-bas...»21, «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»31. Säännöllisellä liikunnalla on suotuisa vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöiden hoidossa. Liikunnallinen elämäntapa tukee myös henkistä hyvinvointia, sitouttaa lääkehoitoon, painonhallintaan ja ruokavaliohoitoon «Laukkanen JA. Cardiac rehabilitation: why is it an...»32.
Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen tavoitteena on parantaa sepelvaltimotautia sairastavien ihmisten terveyttä. Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää nykyaikaista lääkehoitoa saavien epelvaltimotautia sairastavien sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta, toistuvia sydäntapahtumia sekä sairaalahoitoa. Näyttöä on myös terveyteen liittyvän elämänlaadun paranemisesta «De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-ba...»34 sekä sydänkuntoutuksen kustannustehokkuudesta «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-bas...»21, «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»31, «van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons fro...»33, «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5, «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G...»6.
Tuore päivitetty eurooppalainen suositus «European Society of Cardiology. 2024 ESC Guideline...»5 toteaa vahvalla näytöllä, että liikunnallinen sydänkuntoutus on vaikuttavaa tukemaan terveellisiä elintapoja, vaikuttaa suotuisasti sairautta pahentaviin riskitekijöihin ja vähentää sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta. Näyttöä on saatu myös siitä, että etäkuntoutuksen avulla voidaan parantaa hoitomyöntyvyyttä terveellisiä elämäntapoja ja lääkehoitoa kohtaan. Liikunnallinen sydänkuntoutus on tehokasta vähennettäessä sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta verrattuna sepelvaltimotautia sairastavien sydänkuntoutukseen ilman liikuntaharjoittelua. Jokainen 1 ml/kg/min lisäys maksimaalisessa hapenkulutuksessa vähentää 14–17 % sydän- ja verisuonisairauksien sekä mistä tahansa syystä johtuvan kuoleman riskiä niin miehillä kuin naisilla. Jopa epäsäännöllinen vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus vähentää kuolleisuusriskiä aiemmin fyysisesti inaktiivisilla, ja aktiivisuuden lisääntyminen liittyy pienempään sydän- ja verisuoniperäiseen kuolleisuuteen. Liikuntaharjoittelulla on lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin sekä sydän- ja verisuonielimistön fysiologiaan.
Eurooppalainen vuonna 2020 päivitetty kannanotto «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S, Chiranda G, Pasansi G...»6 on käytännön työkalu kliinisen työn asiantuntijoille. Tarkoituksena on päivittää sydänkuntoutuksen keskeiset osa-alueet ja tavoitteet erilaisiin sydän- ja verisuonisairauksiin ja myös nimenomaan sepelvaltimotautiin liittyen.
Euroopan kardiologiyhdistyksen preventiojaoksen kannanotto ehdottaa sepelvaltimotautia sairastavien liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavaksi keinoksi tukea potilaita terveellisissä elämäntavoissa sekä riskitekijöiden hallinnassa. Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden sekundaariprevention onnistuessa sairauden eteneminen ja ateroskleroottinen prosessi hidastuvat. Liikunta on vaikuttavaa, turvallista ja tärkeä osa potilaiden onnistunutta omahoitoa.
Erityisesti liikuntapainotteisen sydänkuntoutuksen todettiin olevan vaikuttavaa sen vähentäessä sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta että sairaalahoidon tarvetta. Näyttöä on myös liikunnan ja liikunnallisen sydänvalmennuksen positiivisesta vaikutuksesta sepelvaltimotautia sairastavien suorituskykyyn ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun.
Liikuntaharjoittelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain (toipilasvaihe huomioiden), ja sen tulee olla monipuolista ja säännöllistä. Liikuntaharjoittelun tavoitteena on yleisesti parantaa aerobista suorituskykyä, lihaskestävyyttä ja -voimaa sekä tasapainoa ja lisätä nivelliikkuvuutta. Tavoitteena on myös lisätä psykososiaalista hyvinvointia, vähentää oireisuutta ja tasoittaa rasituksen aiheuttamia fysiologisia vasteita. Liikuntaharjoittelu aloitetaan siitä määrästä, johon kuntoutuja on valmis sitoutumaan ja joka asiantuntijan arvion mukaan on turvallista. Määrää ja tehoa lisätään progressiivisesti.
Pienen riskin potilaille suositellaan liikuntaa yleisten sydän- ja verisuonitautien liikuntasuositusten mukaisesti, eli arkiliikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan kohtuullisella teholla tai 15 minuuttia 5 päivänä viikossa rasittavalla teholla. Harjoittelu voi olla myös näiden yhdistelmää. Kestävyysliikuntaa suositellaan vähintään 3 päivänä viikossa, mieluummin 6–7 päivänä viikossa. Kestoksi suositellaan vähintään 20–30 minuuttia kerrallaan, mieluummin 45–60 minuuttia kerrallaan. Kestävyysliikunnassa intensiteetiksi suositellaan kohtalaista–kovaa tehoa, 45–50 % sykereservistä, 55–69 % maksimisykkeestä, 4–6 MET- tai RPE-asteikolla (6–20) arvioituna 12–14/20. Suuremman kuin kohtalaisen tehon harjoittelu suositellaan toteuttamaan intervalliharjoitteluna. Intervallityyppistä harjoittelua voidaan suositella stabiileille vähäisen riskin potilaille jopa HIIT-tyyppisenä. Mikäli verenpaine- tai sykereaktiot osoittautuvat rasituksen aikana poikkeukselliseksi, suositellaan pienitehoista harjoittelua.
Lihasvoimaharjoittelua suositellaan tehtävän 2 kertaa viikossa toistoin 12–15, 2–3 sarjaa kerrallaan. Harjoittelussa suositellaan painottamaan erityisesti suurten lihasryhmien harjoittamista. Lihasvoimaharjoittelussa intensiteetiksi suositellaan ylävartalon osalta 30–70 % kertamaksimista ja alavartalon osalta 40–80 % kertamaksimista. Mikäli kertamaksimimittauksia ei ole mielekästä tehdä, voidaan aloittaa kevyehköllä kuormalla. Suuren riskin potilaille tulee ohjata maltillisempaa harjoittelua, esimerkiksi 30–40 % kertamaksimista.
Monenlaiset liikuntamuodot sopivat sepelvaltimotautia sairastaville. Monipuolisuus ja yksilöllisyys tulee huomioida säännöllisyyden ohella. Kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelun lisäksi suositellaan myös liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua. Sisäänhengityslihasten harjoittamista suositellaan, mikäli sepelvaltimotaudin yhteydessä on todettu myös sydämen vajaatoimintaa eikä kestävyystyyppinen harjoittelu onnistu tai sisäänhengityslihasten maksimaalinen voima on heikentynyt.
Psykososiaalinen tuki
Sairastuminen voi herättää turvattomuutta, pelkoa, vihaa tai syyllisyyttä. Sairastuminen aiheuttamat elämänmuutokset voivat altistaa psyykkiselle kriisille. Sydänliiton vertaistukihenkilöt ovat itse sairastuneet sydänsairauteen, ja he ovat kouluttautuneet vapaaehtoistoiminnan tehtävään vertaistukihenkilöiksi «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ, ym. 2023 ESC Gu...»9. He toimivat kuuntelijoina, kokemusten jakajina, rohkaisijoina ja tiedon välittäjinä.
Sepelvaltimotautiin sairastunutta ja hänen läheisiään voi ohjata tiedon äärelle esimerkiksi seuraavien lähteiden avulla:
Sydänliitto «https://sydan.fi/»2:
Terveyskylä «https://www.terveyskyla.fi/»14:
Mielenterveystalo «https://www.mielenterveystalo.fi/fi»39:
Terveyskirjasto: