Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ja liikunta

Liikunnallisen kuntoutuksen ja liikunnan aloitus

Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavilla tulee olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein suunniteltuun liikuntaharjoitteluun, joka tulee aloittaa mahdollisimman varhain «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «ESC Clinical Practice Guidelines. 2020 Acute Coron...»3, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»4. Liikuntaa harrastavilla on liikuntaa harrastamattomiin verrattuna parempi toiminta- ja rasituksensietokyky «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD ym. 2016 ESC Guid...»6.

Liikunnan vaikutus kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan riskitekijöihin

Vähäinen fyysinen aktiivisuus

• Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja huono fyysinen kunto, erityisesti kardiorespiratorinen kunto, suurentavat ennenaikaisen kuoleman riskiä «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7, «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.
• Runsas istuminen on terveydelle haitallista «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7, «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.
• Fyysinen passiivisuus on kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän riskitekijä, mutta jossain määrin voimakas fyysinen rasitus lisää ohimenevästi sepelvaltimotautikohtauksen ja sepelvaltimodissekaation riskiä. Kaikkineen säännöllisen liikunnan hyödyt ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Dyslipidemia

• Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti lipidiprofiiliin «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
• Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan suotuisasti vähentämällä seerumin triglyseridejä jopa 50 % ja lisäämällä HDL-kolesterolia 5–10 %. Harjoittelu voi myös vähentää LDL-kolesterolia jopa 5 % «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää triglyseridipitoisuuksia aiemmin vähän liikkuneilla, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutoksien suuruus on vähäinen, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta «Kestävyysliikuntaharjoittelu suurentaa plasman HDL-kolesterolin pitoisuutta sekä pienentää triglyseridien pitoisuuksia terveillä, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä, joilla ei ole todettu valtimotautia, mutta joilla on niiden vaaratekijöitä. Muutosten suuruus on pienehkö, keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta.»A, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»10.
• Lihasvoimaharjoittelu pienentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli-, ei-HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia, mutta sillä ei ole vaikutusta HDL-kolesterolin pitoisuuteen «Lihasvoimaharjoittelu vähentää hieman (noin 5 %) kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin, ei-HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta, mutta HDL-kolesteroli ei muutu. Tutkittavilla ei ollut diagnosoitua valtimotautia.»A, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»10.

Hypertensio

• Runsaasti liikkuvien verenpaine on alhaisempi kuin vähän liikkuvien, ja heillä esiintyy vähemmän kohonnutta verenpainetta «Huai P, Xun H, Reilly KH ym. Physical activity and...»8 ja valtimosairauksia «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»9.
• Hypertensiivisten henkilöiden tulisi harjoittaa kohtuukuormitteista dynaamista kestävyysliikuntaharjoittelua 5–7 päivänä viikossa.
• Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen «Kohtuukuormitteinen kestävyysliikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 8/5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelun vaikutus normaalialueella olevaan lepoverenpaineeseen on vähäinen.»A, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»9.
• Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on lievästi kohonnut (tai normaalialueella) «Kohtuukuormitteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla ilmeisesti alentaa kohonnutta verenpainetta muutaman mmHg-yksikön verran erityisesti henkilöillä, joiden verenpaine on kohonnut lievästi (tai se on normaalialueella).»B, «Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomal...»9.
• Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu (2–3 kertaa viikossa) on tehokasta alentamaan verenpainetta «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Ylipaino

• Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Vaikka pelkkä liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia ei välttämättä laihduta (laihtumisessa on keskeistä se, kuinka paljon energiaa liikunta kuluttaa ja paljonko ruokavaliosta vähennetään energiaa), on liikunnalla muitakin hyviä terveysvaikutuksia: se vähentää terveydelle haitallista vatsaontelon sisäistä rasvaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja vähentää veren sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»11.
• Säännöllinen kestävyysliikunta (vähintään 150 minuuttia viikossa) yhdistettynä säännölliseen lihaskuntoharjoitteluun (3 kertaa viikossa) voi johtaa viskeraalisen rasvan vähenemiseen ja auttaa painonpudotuksen pitkäaikaisessa säilymisessä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Ylipainoon saattaa liittyä riskitekijäkasaumaa kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän suhteen, ja myös siksi säännöllistä ja monipuolista liikuntaa tulee suositella.

Diabetes

• Fyysinen passiivisuus on tyypin 2 diabeteksen merkittävä riskitekijä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Säännöllinen liikunta on suositeltavaa kaikille diabetesa sairastaville. Se vähentää insuliiniresistenssiä ja parantaa glukoositasapainoa, vaikuttaa edullisesti painonhallintaan, sydän- ja verenkiertoelimistön ja keuhkojen toimintaan, veren rasva-arvoihin ja verenpaineeseen ja lisää virkeyttä ja hyvinvointia «Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. S...»12, «Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalai...»13.
• Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti insuliiniherkkyyteen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, parantaa sokeritasapainoa ja vähentää viskeraalista rasvaa «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Harjoituksen intensiteetti näyttää olevan tärkeämpi kuin harjoittelun määrä. Kohtalaisella tai korkealla intensiteetillä harjoittelevilla on pienempi riski saada aineenvaihdunnan häiriöitä verrattuna alhaisella intensiteetillä harjoitteleviin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Diabetes on yksi riskitekijä sepelvaltimoiden mikrovaskulaariselle toimintahäiriölle (CMD), joka liitetään alhaisempaan harjoittelukykyyn ja haittavaikutuksiin. Sepelvaltimoiden mikrovaskulaarista toimintahäiriötä voidaan parantaa liikunnallisella harjoittelulla «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Harjoittelun aikana glukoosinotto lihaksissa lisääntyy ja jatkuu jopa 2 tunnin ajan sen jälkeen insuliinista riippumattomien mekanismien kautta.

Psyykkinen stressi

• Liikunta lienee muuhun hoitoon liitettynä tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa «Liikunta lienee muuhun hoitoon liitettynä tehokas nuorten depression akuuttihoidossa.»C, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»14.

Korkea ikä

• Fyysisesti aktiivinen elämäntapa, joka jatkuu myös keski-iän jälkeen, on yhteydessä parempaan terveyteen ja pidempään ikään. Säännöllinen liikunta vaikuttaa sepelvaltimo-oireyhtymän riskitekijöihin, auttaa kognitiivisten toimintojen ja tasapainon säilyttämisessä sekä ehkäisee kaatumisia «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Suorituskyvyn arviointi

Suorituskykyä on suositeltavaa kontrolloida ennen tehokkaamman liikuntaharjoittelun aloittamista ja myös liikunnan aloituksen jälkeen tarvittaessa, tilanteen muuttuessa tai edistymisen seuraamiseksi. Jos potilaan oirekuva ja rasituksensieto muuttuvat merkittävästi, voi olla syytä epäillä sepelvaltimotautikohtausta tai sydämen vajaatoimintaa, jolloin potilasta hoitavaa lääkäriä tulee konsultoida. Suorituskyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää muun muassa seuraavia keinoja «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2:

• NYHA-luokitus
• CCS-luokitus
• riskitekijäprofiili
• syke- ja verenpainevasteet
• Frailty-arvio.
• Maksimaalista suorituskykyä suositellaan arvioimaan oirerajoitteisen kliinisen rasituskokeen avulla «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suo...»15.
  • Kliinisen rasituskokeen avulla voidaan arvioida rasituksenaikaista sydänlihaksen hapenpuutetta ja rytmihäiriöitä sekä tukea liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaista potilasta.
  • Erityisesti kilpaurheilua tai muuta korkean intensiteetin harjoittelua harrastaville (suuren riskin potilaille) suositellaan maksimirasitustestiä ja muuta yksilöllistä arviointia ennen raskaaseen harjoitteluun palaamista.
• Vaihtoehtoisesti 6 minuutin kävelytesti, joka on käyttökelpoinen erityisesti osana voinnin arviointia, liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaisua «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»4.

Tavoitteena liikunnallinen elämäntapa

Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavia tulee rohkaista toimimaan vähintään yleisten sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien liikuntasuositusten mukaisesti «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Potilaan tulee saada ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»4, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.

• Terveydenhuollossa tulee tunnistaa erityisesti tukea, motivointia ja liikuntaohjausta tarvitsevat potilaat.
• Liikuntaohjauksen avulla pyritään myös vähentämään mahdollisia liikkumispelkoja.

Ennen liikuntaharjoittelun aloittamista tulee kartoittaa muun muassa fyysisen aktiivisuuden taso, riskitekijät, mahdolliset toimintakyvyn rajoitukset, oireisuus, valmius tarvittaviin elämänmuutoksiin, sosiaalinen tuki sekä sitoutumiskyky omahoitoon liikkumisen keinoin «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.

Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville suositellaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa «Dibben G, Faulkner J, Oldridge N ym. Exercise-base...»1, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «ESC Clinical Practice Guidelines. 2020 Acute Coron...»3, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»4, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.

• Hyötyliikuntaa vähintään 5 päivänä viikossa puoli tuntia kerrallaan kohtuullisella teholla tai 15 minuuttia 5 päivänä viikossa pontevalla teholla. Harjoittelu voi olla myös näiden yhdistelmä.
  • Myös epäsäännöllisestä liikunnasta on sydän- ja verisuonikuolleisuutta alentavaa hyötyä aiemmin fyysisesti inaktiivisilla henkilöillä «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.

• Monipuolista kohtalaisen tehon kestävyysliikuntaa vähintään 3–5 kertaa viikossa, vähintään 20–30 minuuttia kerrallaan.
  • Erityisesti aerobinen kestävyysliikunta nostaa maksimaalista hapenottokykyä sepelvaltimotautipotilailla «Erityisesti aerobinen kestävyysliikunta nostaa maksimaalista hapenottokykyä sepelvaltimotautipotilailla.»A, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7.
  • Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä kontrolliryhmään verrattuna «Kestävyysliikunta vähentää valtimojäykkyyttä verrattuna kontrolliryhmään.»A, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7.
  • Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta harjoittelemattomuuteen verrattuna «Kestävyysliikunta vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta verrattuna harjoittelemattomuuteen.»A, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7.
  • Erityisesti kohtalaisen voimakkaan ja voimakkaan intensiteetin liikunnallisilla sydänkuntoutusinterventioilla voidaan vaikuttaa positiivisesti hapenottokykyyn «Gonçalves C, Raimundo A, Abreu A ym. Exercise Inte...»22.
  • Lisääntynyt harjoituskapasiteetti ennustaa parempaa eloonjäämistä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sairauksia sairastavienkeskuudessa «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»23.
• Lihasvoimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa erityisesti suurille lihasryhmille ja arjen toimintaa tukeviin liikkeisiin keskittyen.
  • Lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti lipidiprofiiliin ja insuliiniherkkyyteen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2.
  • Valsalva-tyyppistä harjoittelua ei välttämättä suositella, koska se voisi johtaa tarpeettomaan verenpaineen vaihteluun «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna sitä vähäisempään määrään, mutta 275 kcal:a suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään «Viikoittainen vähintään 275 kcal kuluttava määrä kestävyysliikuntaa liittyy vähäisempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen verrattuna sitä vähäisempään määrään, mutta 275 kcal:a suurempi määrä pienentää vaaraa entisestään.»A, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7.
• Liikunnan intensiteetti määritetään potilaan yksilöllisen voinnin, suorituskyvyn ja riskiluokituksen mukaisesti. Harjoittelu voi olla progressiivista, mutta erityisesti suuren riskin potilaat tarvitsevat yksilöllistä ohjausta «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) ja kohtuullinen jatkuva harjoittelu (MITCH) on molemmat tunnustettu hyödyllisiksi harjoitusmuodoiksi kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavilla «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG ym. Guidelines f...»20.

• Kovempitehoista harjoittelua suunniteltaessa korostuu potilasvalinnan kriteerien tarkka huomioiminen, ja potilasvalinnassa kliinisen rasituskokeen rooli on suuri.
• Kovatehoista intervalliharjoittelua tulee ohjata vain vakaaoireista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville.

Erityisesti harjoittelun intensiteettiä pidetään aerobisen kunnon saavuttamisen kannalta kriittisenä, ja sillä on suotuisin vaikutus sairautta pahentaviin riskitekijöihin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Katso myös:

• Sydänvalmennuksen sisältö «Sydänvalmennuksen sisältö»1.
• Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun ehdottomat vasta-aiheet»2.
• Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavuus osana kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan hoitoa «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn.»A

Turvallisuusnäkökulmia

• Liikuntaharjoittelu on oikein annosteltuna turvallista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»7.
  • Rasituksen aiheuttamien haittatapahtumien riski on pieni, mikäli kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalla ei ilmene poikkeavuuksia kliinisessä rasituskokeessa (tai toiminnallisessa kuvantamistutkimuksessa) eikä sydämen vasemman kammion toiminta ole heikentynyt «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
• Kun terveydenhuollon ammattilaisella on käsitys kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan (maksimaalisesta) suorituskyvystä, hän voi laatia yksilöllisen, turvallisen ja tehokkaan harjoitusohjelman «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
  • Oleellista on, että kaikki kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavat ja heidän parissaan työskentelevät ammattilaiset osaavat tunnistaa mahdollisten uusien oireiden kehittymisen «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5. Aktiivisesti liikuntaa harrastavat saattavat havaita oireet helpommin.
    • Potilaan riskiluokitus tulee ottaa huomioon liikunnallisessa sydänkuntoutuksessa ja harjoitusohjelmaa tehdessä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

• Liikunnan kuormittavuuteen vaikuttaa oleellisesti henkilön senhetkinen fyysinen suorituskyky kokonaisuudessaan. Kestävyysliikunnan kuormittavuutta luokitellaan MET-asteikon avulla «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic a...»18. Liikunnan rasittavuuden subjektiivisen kokemuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää RPE-asteikkoa sekä kestävyysliikunnassa että lihasvoimaharjoittelussa «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»19.
• Kilpaurheilu kestävyys-, voima- ja sekalajeissa vaatii ponnisteluja ja voi aiheuttaa todennäköisemmin sydänlihaksen hapenpuutetta kuin vapaa-ajan ja virkistysurheilu, joissa rasituksen voimakkuutta on helpompi säädellä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.
  • Kilpaa urheilevien tai muutoin korkealla intensiteetillä harjoittelevien ohjeet tulee räätälöidä yksilöllisesti ja ottaa huomioon urheilulaji ja sen intensiteetti.
  • Kovatehoiseen urheiluun palaamisessa tulee noudattaa maltillista nousujohteisuutta, jopa 3–6 kuukauden ajan sepelvaltimotautikohtauksen, siihen liittyvän elvytyksen ja revaskularisaation jälkeen.
  • Suuren riskin kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville ei suositella kilpaurheilua.
  • Mikäli sydänlihaksen hapenpuutetta esiintyy, ei tule suositella kilpaurheilua tai muuta korkean intensiteetin harjoittelua.
  • Verenpaineen ollessa hallitsematon, suositellaan potilaalle tilapäistä kilpaurheilun tai muun korkean intensiteetin harjoittelun taukoa.

Antitromboottista lääkitystä käyttävillä tulee huomioida verenvuotovaara ja näin ollen välttää liikuntalajeja, joissa on törmäys- tai loukkaantumisvaara «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Työryhmän kommentit

Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan potilaan liikuntaohjauksessa on onnistuttu, kun:

• potilas ja hänen läheisensä saavat tarvitsemaansa tietoa siitä, kuinka krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymään voi vaikuttaa positiivisesti liikunnan keinoin
• potilas motivoituu krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymän omahoitoon liikkumisen keinoin ja sitoutuu liikunnalliseen elämäntapaan ohjatuissa raameissa
• potilaalla on riittävästi eväitä toteuttaa säännöllistä, monipuolista ja riittävän tehokasta liikuntaa arjessaan
• potilas tietää, kuinka kuormittaa itseään turvallisesti ja osaa voinnin muuttuessa säätää liikuntaa sopivaksi
• potilas tunnistaa mahdolliset oireensa ja vointinsa vaihtelut
• potilas tietää, kuinka toimia, jos sydänoire ilmaantuu liikkuessa
• potilas tietää, minne voi olla yhteydessä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissään.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalle potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoitosuunnitelma, jossa huomioidaan myös riittävä ja tarkoituksenmukainen kuntoutus «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «ESC Clinical Practice Guidelines. 2020 Acute Coron...»3, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»4, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5, «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD ym. 2016 ESC Guid...»6.

• Potilas osallistuu suunnitelman tekoon yhdessä ammattilaisen kanssa joko jo sairaalassa tai kotiutuessa sovittavana myöhempänä ajankohtana.
• Potilaan omaiset ja vertaistuen tarjoaminen huomioidaan suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan.
• Suunnitelman päätavoitteena on potilaan sitouttaminen omahoitoonsa tietoja ja taitoja lisäämällä.
• Taustatietojen ja kartoituksen pohjalta potilaalle suositellaan laadittavaksi myös yksilöllinen harjoitusohjelma, joka sisältää yksilölliset tavoitteet.
  • Ohjelmassa huomioidaan liikunnan tiheys, intensiteetti, liikuntasuorituksen kesto ja liikuntamuoto sekä tarvittaessa ajoitus (ks. taulukko «Säännöllisen hyötyliikunnan lisäksi , , ...»1).

• Potilaan yksilöllinen riskiluokitus huomioidaan suunnitelmassa ja liikuntaa ohjatessa ja suuren sekä erittäin suuren riskin potilaiden ohjausta yksilöidään painokkaammin «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary preve...»2, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guideli...»5.

Toimivia alueellisia hoitopolkuja sekä ammattilaisten sydänosaamista tarvitaan

• Alueelliset hoitopolut tulee rakentaa toimiviksi niin, että ne mahdollistavat riittävän liikunnallisen kuntoutuksen ja sen seurannan.
  • Moniammatillisen yhteistyön merkitys on suuri.
  • Sydänfysioterapeuttien ja muiden sydänasioihin perehtyneiden fysioterapeuttien rooli on merkittävä liikunnallisen sydänkuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä potilaan motivoinnissa ja sitouttamisessa.
  • Kuntoutussuunnittelijoilla ja -ohjaajilla on tärkeä merkitys osana kokonaisuutta ja kuntoutuksen koordinointia.
  • Sydänliitto tarjoaa ammattilaisille koulutusta muun muassa Tulppa-kuntoutukseen: «https://sydan.fi/apua-ja-tukea/tulppa-kuntoutus/»4. Saatavilla on myös e-Tulppa Terveyskylän alustalla.