Takaisin Tulosta

Sepelvaltimotauti ja liikunta

Lisätietoa aiheesta
Heidi Mahrberg
12.8.2026

Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen tavoitteena on parantaa kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien ihmisten terveyttä, varmistaa liikunnalliseen elämäntavan toteutumista osana omahoitoa sekä kohentaa suoritus-, toiminta- ja työkykyä. Liikunnallinen sydänkuntoutus yksinään ja yhdistettynä osaksi muuta sydänvalmennusta vähentää toistuvia sepelvaltimotautikohtauksia «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons fro...»2 mistä tahansa syystä johtuvaa sairaalahoidon tarvetta ja siihen liittyviä terveydenhuollon kustannuksia «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelin...»3 sekä sydän- ja verisuonikuolleisuutta «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons fro...»2, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelin...»3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelin...»5. Se parantaa myös sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaatua «De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-ba...»40 ja lisää sydänkuntoutuksen kustannustehokkuutta «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1. Liikunta ja liikunnallinen sydänkuntoutus on hyödyllistä myös sairastetun sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelin...»5, «Salzwedel A, Jensen K, Rauch B, ym. Effectiveness ...»6, «Rea F, Ronco R, Pedretti RFE, ym. Better adherence...»7.

Vaikka liikunnallisen sydänkuntoutuksen tiedetään olevan vaikuttavaa, harmillisen vaatimaton määrä potilaita ohjautuu liikunnallisten sydänkuntoutusinterventioiden pariin «Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyl...»8, «Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based c...»9.

Sekundaariprevention toteutumiseksi potilaat tulee ohjata liikkumaan säännöllisesti «European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelin...»5, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10.

Katso myös:

Liikunnallisen kuntoutuksen ja liikunnan aloitus

Sepelvaltimotautia sairastavilla tulee olla mahdollisuus lääketieteellisin perustein suunniteltuun liikuntaharjoitteluun, joka tulee aloittaa mahdollisimman varhain «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10. Tämä tulee huomioida myös sairastetun sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Abreu A, Frederix I, Dendale P, ym. Standardizatio...»16, «Frederix I, Dendale P, Schmid JP. Who needs second...»17.

Liikuntaa harrastavilla on liikuntaa harrastamattomiin verrattuna parempi toiminta- ja rasituksensietokyky «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Gui...»18.

Toipilasvaihe

Sairastetun sepelvaltimotautikohtauksen ja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen liikunnallinen kuntoutus tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa potilaan yksilölliset tavoitteet ja tekijät huomioiden «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «Abreu A, Frederix I, Dendale P, ym. Standardizatio...»16.

Varhainen mobilisointi

Sairaalavaiheessa korostuvat moniammatillinen potilasohjaus ja kuntouttavat toimenpiteet «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10. Vuodelepo tulee minimoida komplikaatioiden ehkäisemiseksi ja kuntoutumisen ja toipumisen edistämiseksi «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15. Liikunnallinen kuntoutus aloitetaan jo varhaisessa vaiheessa sairaalassa. Potilasta hoitava lääkäri määrittää mobilisoinnin turvallisen aloitusajankohdan «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4. Harjoittelu toteutetaan akuutti-/alkuvaiheessa oirekynnyksen alapuolella «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

Varhaista mobilisointia ei yleensä voi toteuttaa, jos

  • toimenpidealueen jälkihoito on vielä kesken
  • STEMIn hoidosta on kulunut alle hoitavan yksikön määrittelemä aika tai potilaan tilanne ei ole stabiloitunut
  • potilaan rytmi (oireita aiheuttava brady- tai takykardia) tai hemodynamiikka on epävakaa
  • potilaalla on epästabiili angina pectoris tai NSTEMI ja leporintakipua
  • potilaalla on vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta (2PV-/CPAP-/Optiflow-hoito tai inotrooppi-/vasoaktiivinen lääkitys (levosimendaani-, noradrenaliini, glyseryylinitraatti-infuusio)
  • potilaalla on vaikea sekavuus (liikkumisen rajoittamisen tarve, deksmedetomidiini-infuusio)
  • jokin muu syy rajoittaa mobilisointia, epäselvissä tapauksissa konsultoidaan aina potilasta hoitavaa lääkäriä.

Huomioitavaa toipilasvaiheen alussa

Sepelvaltimotautikohtauksen ja sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen (noin 2–4 viikkoa) fyysinen rasitus ohjataan pitämään kevyenä (RPE-asteikolla 6–20 arvioituna 11–12/20), jonka jälkeen rasitusta lisätään hiljalleen yksilölliset tekijät huomioiden hieman rasittavalle tasolle (RPE-asteikolla 6–20 arvioituna 13–14/20) ennen rasittavampaan liikuntaan palaamista.

Mahdollisen punktiopaikan kuormittamista tulee ohjata välttämään alkuvaiheessa.

  • Ranteen punktiopaikan kuormittamista vältetään noin 2 päivää.
  • Nivusen punktiopaikan kuormittamista vältetään noin viikon ajan.

Ohitusleikkauksen jälkeen tulee huomioida myös rintalastan kuormitusrajoitteet noin 2 kuukauden ajan. Potilas saa sairaalasta ohjeet ennen kotiutumista.

Potilaan ohjausta liikunnalliseen omahoitoon ja elämäntapaan ei tule unohtaa myöskään elektiivisesti pallolaajennettujen kohdalla.

Huomioitavaa toipilasvaiheen jatkuessa ja jälkeen

Toipilasvaiheen alkuvaiheen jälkeen (sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen noin 4–6 viikkoa; sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeen noin 8–12 viikkoa) liikkumista ohjataan monipuolistamaan ja tehoa lisäämään maltillisen nousujohteisesti ja yksilöllisyys huomioiden. Potilaan mahdollisesti saamia yksilöllisiä ohjeita tulee noudattaa.

Suuren riskin potilaiden liikunnallista kuntoutusta tulee yksilöidä tarkemmin myös toipilasvaiheen jälkeen «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Gui...»15, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4. Myös epäsäännöllisen liikunnan lisääminen on edullista erityisesti muutoin vähän liikkuville ja niille, joille on kehittynyt sydämen vajaatoiminta «Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Gui...»18.

Työryhmä suosittelee

  • Yksilöllisen arvion perusteella toipilasvaiheen jälkeistä arviointi- ja ohjauskäyntiä sydänasioihin perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla suoristuskyvyn arvioimiseksi, lisäohjauksen saamiseksi ja sekundaariprevention toteutumisen varmistamiseksi.
  • Ammattilaisen tulee varmistaa potilaan ohjautuminen yksilöllisen tarpeen mukaan sydänasioihin perehtyneen ammattilaisen arviointikäynnille ja ohjaukseen, jotta potilas saadaan sitoutumaan liikunnalliseen omahoitoon ja elämäntapaan.
  • Suullisen ohjauksen tueksi potilaan tulee saada myös kirjallista materiaalia.
  • Liikuntaohjausta on mahdollista tukea digitaalisilla ratkaisuilla ja etävalmennuksen keinoilla.
  • Liikunta ja liikunnallinen kuntoutus onnistuessaan tukevat myös työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä.

Liikunnan vaikutus sepelvaltimotautia sairastavan riskitekijöihin

Vähäinen fyysinen aktiivisuus

Dyslipidemia

Hypertensio

Ylipaino

  • Terveyden kannalta paras liikuntamuoto on sellainen, joka on itselle mieluinen ja jota pystyy toteuttamaan säännöllisesti. Vaikka pelkkä liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia ei välttämättä laihduta (laihtumisessa on keskeistä se, kuinka paljon energiaa liikunta kuluttaa ja paljonko ruokavaliosta vähennetään energiaa), on liikunnalla muitakin hyviä terveysvaikutuksia: se vähentää terveydelle haitallista vatsaontelon sisäistä rasvaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja vähentää veren glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä «Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito...»24.
  • Säännöllinen kestävyysliikunta (vähintään 150 minuuttia viikossa) yhdistettynä säännölliseen lihaskuntoharjoitteluun (3 kertaa viikossa) voi johtaa viskeraalisen rasvan vähenemiseen ja auttaa painonpudotuksen pitkäaikaisessa säilymisessä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.
  • Ylipainoon saattaa liittyä riskitekijäkasaumaa kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän suhteen, ja myös siksi säännöllistä ja monipuolista liikuntaa tulee suositella.

Diabetes

Psyykkinen stressi

Korkea ikä

  • Fyysisesti aktiivinen elämäntapa, joka jatkuu myös keski-iän jälkeen, on yhteydessä parempaan terveyteen ja pidempään ikään. Säännöllinen liikunta vaikuttaa sepelvaltimo-oireyhtymän riskitekijöihin, auttaa kognitiivisten toimintojen ja tasapainon säilyttämisessä ja ehkäisee kaatumisia «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.
  • Monialaisen, liikuntaa sisältävän sydänvalmennuksen avulla voidaan vähentää yli 65-vuotiaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden sydän- ja verisuoniperäistä kuolleisuutta sekä sairaalahoidon tarvetta vuoden aikana sydäninfarktin jälkeen verrattuna tavanomaiseen hoitoon «Tonet E, Raisi A, Zagnoni S ym. Multidomain Rehabi...»28.

Sepelvaltimotautipotilaan suorituskyvyn arviointi

Toiminta- ja suorituskykyä on suositeltavaa seurata ennen tehokkaamman liikuntaharjoittelun aloittamista ja myös liikunnan aloituksen jälkeen tarvittaessa, tilanteen muuttuessa tai edistymisen seuraamiseksi. Jos potilaan oirekuva ja rasituksensieto muuttuvat merkittävästi, voi olla syytä epäillä sepelvaltimotautikohtausta tai sydämen vajaatoimintaa, jolloin potilasta hoitavaa lääkäriä tulee konsultoida. Toiminta- ja suorituskyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää muun muassa seuraavia keinoja «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14:

Kliinisen rasituskokeen avulla voidaan arvioida rasituksenaikaista sydänlihaksen hapenpuutetta ja rytmihäiriöitä, tukea liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelua ja rohkaista potilasta.

Katso myös lisätietoaineisto:

Tavoitteena liikunnallinen elämäntapa

Sepelvaltimotautia sairastavia tulee rohkaista toimimaan vähintään yleisten sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien liikuntasuositusten mukaisesti «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4. Liikuntasuositusta tavoitellaan maltillisen nousujohteisesti mahdollisen toipilasajan jälkeen.

Liikunnallisella elämäntavalla tarkoitetaan säännöllistä ja monipuolista liikuntaa, joka sisältää hyötyliikuntaa, kestävyysharjoittelua ja lihaskuntoharjoittelua (ks. määrät ja huomiot taulukosta «Säännöllisen hyötyliikunnan ja paikallaanolon vähentämisen lisäksi , , . ...»1).

Liikuntasuositus

Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa sepelvaltimotautia sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn «Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotautia sairastavan potilaan ennusteeseen, elämänlaatuun ja fyysiseen suorituskykyyn.»B

Hyötyliikuntaa suositellaan pääsääntöisesti päivittäin:

  • Arjen aktiivisuus luo perustan liikunnalliselle elämäntavalle.
  • Jo pienilläkin muutoksilla arjessa voi saada arjen aktiivisuutta säädettyä viikkotasolla.

Kestävyysliikuntaa suositellaan vähintään 3–5 kertaa viikossa: «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelin...»3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based c...»9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14

Lihaskuntoharjoittelua suositellaan 2–3 kertaa viikossa: «Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-ba...»1, «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelin...»3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based c...»9, «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14

Taulukko 1. Säännöllisen hyötyliikunnan ja paikallaanolon vähentämisen lisäksi «European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelin...»3, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14.
Kestävyysliikunta Lihasvoimaharjoittelu Huom.
Ns. FITT-taulukko kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien liikuntaharjoittelun suunnitteluun. Lisäksi huomioidaan harjoitustapa.
F tiheys (frequency) Vähintään 3 x viikossa

Mieluummin 6–7 x viikossa		 2–3 x viikossa Progressiivisuus
I intensiteetti (intensity) Kohtalainen–kova teho

45–59 % sykereservistä,
55–69 % maksimisykkeestä

4–6 MET

Kuntoutumisen alussa RPE 12–14

Kuntoutumisen edetessä kuormitusta voi lisätä vakailla potilailla asteittain RPE > 15, ja hyödyntää esim. valittuja HIIT-ohjelmia		 Ylävartalo 30–70 % kertamaksimista (1 RM)

Alavartalo 40–80 % kertamaksimista (1 RM)

Suuren riskin potilas: 30–40 % kertamaksimista (1 RM) 		Suuren riskin potilaiden ohjausta yksilöitävä tarkemmin

mikäli epänormaali syke/RR-vaste:
→ vähennä tehoa
T kesto (time) Vähintään 20–30 min kerrallaan

Mieluummin 45–60 min kerrallaan		 12–15 toistoa/sarja

2–3 sarjaa, erityisesti suurille lihasryhmille		 Progressiivisuus
T liikuntamuoto (type) Monipuolista, mieluisaa

Esim. kävely, hölkkä, pyöräily, uinti		 Erityisesti suuret lihasryhmät, dynaamisuus

Arjen toimintoja tukevat liikkeet
Esim. kuntosalilla, kotona, luonnossa		 Lisäksi liikkuvuus- ja tasapainoharjoittelua

Sisäänhengityslihasten vahvistamista, jos merkittävä sydämen vajaatoiminta

Suuren intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT) ja kohtuullinen jatkuva harjoittelu (MITCH) on molemmat tunnustettu hyödyllisiksi harjoitusmuodoiksi kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4, «Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG, ym. Guidelines ...»31.

  • Kovempitehoista harjoittelua suunniteltaessa korostuu potilasvalinnan kriteerien tarkka huomioiminen, ja potilasvalinnassa kliinisen rasituskokeen rooli on suuri.
  • Kovatehoista intervalliharjoittelua tulee ohjata vain vakaaoireista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville.

Erityisesti harjoittelun intensiteettiä pidetään aerobisen kunnon saavuttamisen kannalta kriittisenä, ja sillä on suotuisin vaikutus sairautta pahentaviin riskitekijöihin «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

Katso myös näytönastekatsaus:

Turvallisuusnäkökulmia

Liikuntaharjoittelu on oikein annosteltuna turvallista kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville «Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prev...»14, «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

  • Rasituksen aiheuttamien haittatapahtumien riski on pieni, mikäli kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalla ei ilmene poikkeavuuksia kliinisessä rasituskokeessa (tai toiminnallisessa kuvantamistutkimuksessa) eikä sydämen vasemman kammion toiminta ole heikentynyt «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

Kun terveydenhuollon ammattilaisella on käsitys kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan (maksimaalisesta) suorituskyvystä, hän voi laatia yksilöllisen, turvallisen ja tehokkaan harjoitusohjelman «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

Liikunnan kuormittavuuteen vaikuttaa oleellisesti henkilön senhetkinen fyysinen suorituskyky kokonaisuudessaan. Kestävyysliikunnan kuormittavuutta luokitellaan MET-asteikon avulla «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic a...»32. Liikunnan rasittavuuden subjektiivisen kokemuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää RPE-asteikkoa sekä kestävyysliikunnassa että lihasvoimaharjoittelussa «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»33.

Kilpaurheilu kestävyys-, voima- ja sekalajeissa vaatii ponnisteluja ja voi aiheuttaa todennäköisemmin sydänlihaksen hapenpuutetta kuin vapaa-ajan ja virkistysurheilu, joissa rasituksen voimakkuutta on helpompi säädellä «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

  • Kilpaa urheilevien tai muutoin suurella intensiteetillä harjoittelevien ohjeet tulee räätälöidä yksilöllisesti ja ottaa huomioon urheilulaji ja sen intensiteetti.
  • Kovatehoiseen urheiluun palaamisessa tulee noudattaa maltillista nousujohteisuutta jopa 3–6 kuukauden ajan sepelvaltimotautikohtauksen, siihen liittyvän elvytyksen ja revaskularisaation jälkeen.
  • Suuren riskin kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville ei suositella kilpaurheilua.
  • Mikäli sydänlihaksen hapenpuutetta esiintyy, ei tule suositella kilpaurheilua tai muuta suuren intensiteetin harjoittelua.
  • Verenpaineen ollessa hallitsematon, suositellaan potilaalle tilapäistä kilpaurheilun tai muun suuren intensiteetin harjoittelun taukoa.

Antitromboottista lääkitystä käyttävillä tulee huomioida verenvuotoriski ja näin ollen välttää liikuntalajeja, joissa on törmäys- tai loukkaantumisriski «Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidel...»4.

Taulukko 2. Mukailtu MET-asteikko «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic a...»32.
Kuormittavuusluokka % maksimisykkeestä* Koettu kuormitus** Hyvä suorituskyky
MET		 Heikko suorituskyky
MET
*luotettavasti mitattu maksimaalinen syke
**RPE-asteikko 6–20
Hyvin kevyt / kevyt ≤ 63 ≤ 11 ≤ 5,3 ≤ 2,5
Kohtalainen / hieman rasittava 64–75 12–13 5,4–7,5 2,6–3,3
Raskas/rasittava 77–93 14–16 7,6–10,2 3,4–4,3
Hyvin raskas / hyvin rasittava ≥ 94 ≥ 17 ≥ 10,3 ≥ 4,4
Taulukko 3. Borgin RPE-asteikko «Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertio...»33.
Borgin RPE-asteikko 6–20
6 Ei rasitusta lainkaan
7 Erittäin kevyt
8
9 Hyvin kevyt
10
11 Kevyt
12
13 Hieman rasittava
14
15 Rasittava
16
17 Hyvin rasittava
18
19 Erittäin rasittava
20 Maksimaalinen rasitus

Katso myös:

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Toimivia alueellisia hoitopolkuja ja ammattilaisten sydänosaamista tarvitaan

Hyvinvointialueilla tulee olla sepelvaltimotautia sairastaville suunnitelmallinen palvelu-/hoitoketju, jossa huomioidaan myös liikunnallinen kuntoutus osana muuta sydänvalmennusta.

Alueelliset hoitopolut tulee rakentaa toimiviksi niin, että niissä huomioidaan myös liikunnallisen kuntoutuksen seuranta yksilöllisen tarpeen mukaan.

  • Moniammatillisen yhteistyön merkitys on suuri.
  • Sydänfysioterapeuttien ja muiden sydänasioihin perehtyneiden fysioterapeuttien rooli on merkittävä liikunnallisen sydänkuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä potilaan motivoinnissa ja sitouttamisessa.
  • Kuntoutussuunnittelijoilla ja -ohjaajilla on tärkeä merkitys osana kokonaisuutta ja kuntoutuksen koordinointia.
  • Sydänliitto tarjoaa ammattilaisille tukea osaamiseen ja koulutusta muun muassa Tulppa-kuntoutukseen: «Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus...»10. Saatavilla on myös e-Tulppa Terveyskylän alustalla.

Terveydenhuollon ammattilaisille on koottu kattavasti materiaalia sepelvaltimotautipotilaan liikunnasta ja muusta ohjaamisesta Sydänliiton Ammattilaispalveluun «https://sydan.fi/ammattilaispalvelu»2.

Etäkuntoutuksen mahdollisuudet

Katso myös:

Työryhmän loppusanat

  • Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan liikuntaohjauksessa on onnistuttu, kun
    • potilas ja hänen läheisensä saavat tarvitsemaansa tietoa siitä, kuinka krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymään voi vaikuttaa positiivisesti liikunnan keinoin
    • potilas motivoituu krooniseen sepelvaltimo-oireyhtymän omahoitoon liikkumisen keinoin ja sitoutuu liikunnalliseen elämäntapaan ohjatuissa raameissa
    • potilaalla on riittävästi eväitä toteuttaa säännöllistä, monipuolista ja riittävän tehokasta liikuntaa arjessaan
    • potilas tietää, kuinka kuormittaa itseään turvallisesti ja osaa voinnin muuttuessa säätää liikuntaa sopivaksi
    • potilas tunnistaa mahdolliset oireensa ja vointinsa vaihtelut
    • potilas tietää, kuinka toimia, jos sydänoire ilmaantuu liikkuessa
    • potilas tietää, minne voi olla yhteydessä liikkumiseen liittyvissä kysymyksissään.

Kirjallisuutta

  1. Dibben GO, Faulkner J, Oldridge N, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease: a meta-analysis. Eur Heart J 2023;44(6):452-469 «PMID: 36746187»PubMed
  2. van Halewijn G, Deckers J, Tay HY, ym. Lessons from contemporary trials of cardiovascular prevention and rehabilitation: A systematic review and meta-analysis. Int J Cardiol 2017;232():294-303 «PMID: 28094128»PubMed
  3. European Society of Cardiology. 2024. ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes.
  4. Pelliccia A, Sharma S, Gati S, ym. 2020 ESC Guidelines on Sports Cardiology and Exercise in Patients with Cardiovascular Disease. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74(6):545 «PMID: 34020769»PubMed
  5. European Society of Cardiology. 2023. ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes.
  6. Salzwedel A, Jensen K, Rauch B, ym. Effectiveness of comprehensive cardiac rehabilitation in coronary artery disease patients treated according to contemporary evidence based medicine: Update of the Cardiac Rehabilitation Outcome Study (CROS-II). Eur J Prev Cardiol 2020;27(16):1756-1774 «PMID: 32089005»PubMed
  7. Rea F, Ronco R, Pedretti RFE, ym. Better adherence with out-of-hospital healthcare improved long-term prognosis of acute coronary syndromes: Evidence from an Italian real-world investigation. Int J Cardiol 2020;318():14-20 «PMID: 32593725»PubMed
  8. Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D, ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26(8):824-835 «PMID: 30739508»PubMed
  9. Benzer W, Rauch B, Schmid JP, ym. Exercise-based cardiac rehabilitation in twelve European countries results of the European cardiac rehabilitation registry. Int J Cardiol 2017;228():58-67 «PMID: 27863363»PubMed
  10. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus (online). Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositus. Suomen Fysioterapeuttien asettama työryhmä. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry, 2022
  11. De Schutter A, Kachur S, Lavie CJ, ym. Cardiac rehabilitation fitness changes and subsequent survival. Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes 2018;4(3):173-179 «PMID: 29701805»PubMed
  12. WHO Guidelines Review Committee. WHO Guidelines on Physical Activity and Sedentary Behaviour. World Health Organization, 2020
  13. Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM, ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42(34):3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
  14. Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U, ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):460-495 «PMID: 33611446»PubMed
  15. Byrne RA, Rossello X, Coughlan JJ ym. 2023 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes Developed by the task force on the management of acute coronary syndromes of the European Society of Cardiology (ESC) European Heart Journal, Volume 44, Issue 38, 7 October 2023, Pages 3720–3826
  16. Abreu A, Frederix I, Dendale P, ym. Standardization and quality improvement of secondary prevention through cardiovascular rehabilitation programmes in Europe: The avenue towards EAPC accreditation programme: A position statement of the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC). Eur J Prev Cardiol 2021;28(5):496-509 «PMID: 33611459»PubMed
  17. Frederix I, Dendale P, Schmid JP. Who needs secondary prevention? Eur J Prev Cardiol 2017;24(3_suppl):8-13 «PMID: 28618916»PubMed
  18. Ponikowski P, Voors AA, Anker SD, ym. 2016 ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure: The Task Force for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure of the European Society of Cardiology (ESC)Developed with the special contribution of the Heart Failure Association (HFA) of the ESC. Eur Heart J 2016;37(27):2129-2200 «PMID: 27206819»PubMed
  19. Ekelund U, Tarp J, Steene-Johannessen J, ym. Dose-response associations between accelerometry measured physical activity and sedentary time and all cause mortality: systematic review and harmonised meta-analysis. BMJ 2019;366():l4570 «PMID: 31434697»PubMed
  20. Patterson R, McNamara E, Tainio M, ym. Sedentary behaviour and risk of all-cause, cardiovascular and cancer mortality, and incident type 2 diabetes: a systematic review and dose response meta-analysis. Eur J Epidemiol 2018;33(9):811-829 «PMID: 29589226»PubMed
  21. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  22. Huai P, Xun H, Reilly KH, ym. Physical activity and risk of hypertension: a meta-analysis of prospective cohort studies. Hypertension 2013;62(6):1021-6 «PMID: 24082054»PubMed
  23. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  24. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  25. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  26. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  27. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  28. Tonet E, Raisi A, Zagnoni S ym. Multidomain Rehabilitation for Older Patient with Myocardial Infarktion. 2025. https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa2502799
  29. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 3.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  30. Gonçalves C, Raimundo A, Abreu A, ym. Exercise Intensity in Patients with Cardiovascular Diseases: Systematic Review with Meta-Analysis. Int J Environ Res Public Health 2021;18(7): «PMID: 33808248»PubMed
  31. Taylor JL, Holland DJ, Spathis JG, ym. Guidelines for the delivery and monitoring of high intensity interval training in clinical populations. Prog Cardiovasc Dis 2019;62(2):140-146 «PMID: 30685470»PubMed
  32. Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33(6 Suppl):S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
  33. Borg GA. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exerc 1982;14(5):377-81 «PMID: 7154893»PubMed
  34. Frederix I, Vanhees L, Dendale P, ym. A review of telerehabilitation for cardiac patients. J Telemed Telecare 2015;21(1):45-53 «PMID: 25475219»PubMed
  35. Rosselló X, Stanbury M, Beeri R, ym. Digital learning and the future cardiologist. Eur Heart J 2019;40(6):499-501 «PMID: 30698713»PubMed
  36. Scherrenberg M, Falter M, Abreu A ym. Standards for cardiac telerehabilitation: A scientific statement of the European Association of Preventive Cardiology (EAPC) and the Association of Cardiovascular Nursing & Allied Professions (ACNAP) of the ESC, and the ESC Working Group on e-Cardiology, European Heart Journal, Volume 46, Issue 38, 7 October 2025, Pages 3714–3737, https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehaf408
  37. Avila A, Claes J, Buys R, ym. Home-based exercise with telemonitoring guidance in patients with coronary artery disease: Does it improve long-term physical fitness? Eur J Prev Cardiol 2020;27(4):367-377 «PMID: 31787026»PubMed
  38. Claes J, Cornelissen V, McDermott C, ym. Feasibility, Acceptability, and Clinical Effectiveness of a Technology-Enabled Cardiac Rehabilitation Platform (Physical Activity Toward Health-I): Randomized Controlled Trial. J Med Internet Res 2020;22(2):e14221 «PMID: 32014842»PubMed
  39. Waranski M, Garbsch R, Kotewitsch M, ym. A Behavioral Change-Based Mobile Intervention for Promoting Regular Physical Activity in Medical Rehabilitation Maintenance of Patients With Coronary Artery Disease: Controlled Trial. J Med Internet Res 2024;26():e56480 «PMID: 39378432»PubMed
  40. De Koning I, Heutinck J, Buckley B ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for patients with angina pectoris - a CaReMATCH individual participant data meta-analysis. American Journal of Preventive Cardiology 10.3.2026. https://doi.org/10.1016/j.ajpc.2026.101535
  41. Rockwood, K., & Theou, O. (2020, updated 2026). Clinical Frailty Scale (Version 2.0). Geriatric Medicine Research, Dalhousie University. https://www.dal.ca/sites/gmr/our-tools/clinical-frailty-scale.html
  42. Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu 10.6.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Artikkelin tunnus: nix03098 (050.102)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit