Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 28.06.2022 | Tila: päivityksessä Tulosta
Aihepiiri(t): Kardiologia, Kuntoutus, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä
28.6.2022

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä on sairaus, jossa sepelvaltimoihin kehittyy ateroskleroosia.
    • Sairaus voidaan todeta oireiden perusteella.
    • Oireeton ateroskleroosi voidaan todeta kuvantamistutkimuksissa.
  • Diagnostiikka perustuu anamneesiin ja sepelvaltimoiden ateroskleroosin tai iskemian osoitukseen.
  • Hoidon perusta on riskitekijöiden minimointi ja optimaalinen ennustetta parantava lääkehoito, joiden toteutuminen tulee varmistaa kattavan sydänvalmennuksen avulla.
  • Oireita lievittävää lääkehoitoa käytetään tarvittaessa.
  • Potilasta voidaan lisäksi hoitaa kajoavilla toimenpiteillä, jos hänellä on todettu suuren vaaran merkkejä tai oireet vaikuttavat merkittävästi hänen työkykyynsä tai elämänlaatuunsa.
  • Potilaalle tulee laatia yksilöllinen ja tavoitteellinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
  • Hyvinvointialueilla tulee olla suunnitelmallinen palveluketju kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastaville potilaille.
  • Ks. video Päivityksiä kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositukseen «Päivityksiä kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän Käypä hoito -suositukseen (video)»4.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • ohjata ja yhtenäistää diagnostiikkaa tilanteissa, joissa oireiden aiheuttajaksi epäillään kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää
    • yhtenäistää kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavien hoitoa
    • parantaa hoidon vaikuttavuutta
    • kohdentaa terveydenhuollon voimavaroja oikein
    • parantaa potilaiden elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille
    • kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää hoitaville lääkäreille ja muulle henkilökunnalle
    • hoidon järjestelyistä vastaaville
    • potilasjärjestöille
    • apteekeille.

Määritelmät

  • Suosituksessa käsitellään kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää eli sydämen valtimoiden sairautta, jossa suonen seinämiin kehittyy ateroskleroosia.
  • Oireetonta kuvantamisessa todettua tautia kutsutaan sepelvaltimoiden ateroskleroosiksi.
    • Sepelvaltimoiden ateroskleroosi voi olla pitkään oireeton.
  • Kroonisesta sepelvaltimotaudista puhutaan, kun potilas on oireinen, aiemmin revaskularisoitu tai sairastanut aiemman sepelvaltimotautikohtauksen.
    • Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän oireena voi olla rintakipu, hengenahdistus tai jokin muu epätyypillinenkin oire.
    • Oireen esiintyessä pitkään samanlaisena samoissa tilanteissa käytetään termiä vakaa sepelvaltimoperäinen rintakipu (aiemmin stabiili sepelvaltimotauti).
    • Oire voi pahentua tai helpottua ajan kuluessa.
  • Jos potilaan oirekuva ja rasituksen sieto vaihtelee merkittävästi tai muuttuu huonommaksi, voi kyseessä olla sepelvaltimotautikohtaus (ks. Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus «Sepelvaltimotautikohtaus»4, «Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. S...»1).
  • Revaskularisaation ja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen potilasta hoidetaan samoin periaattein kuin oireisessa kroonisessa sepelvaltimotaudissa, vaikka hän olisi oireeton.
  • Suosituksessa käsitellään myös sydänlihaksen pienten suonten toiminnallisia häiriöitä.

Esiintyvyys

Kuva 1.

Suomessa asuvat työ- ja kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle 2003–2021 siirtyneet (diagnoosit I20-25)

Lähde: Eläketurvakeskus, suunnitteluosasto, tilastosuunnittelija Joonas Hautamäki

Riskitekijät

Riskitekijöihin vaikuttaminen kattavan sydänvalmennuksen avulla

Taulukko 1. Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteet
Kattavan sydänvalmennuksen tavoitteina on saavuttaa:

Seulonta

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikka

  • Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan vaikuttavat kliiniseen arvioon perustuva oireiden laatu, ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys, diagnostisten tutkimusten saatavuus ja liitännäissairaudet.
    • Huomioidaan potilaan yksilölliset lähtökohdat.

Oireet

Taulukko 2. Rintakivun kliininen luokittelu
Rintakivun tyyppi Luokittelu
Tyypillinen Oireessa on kaikki kolme tyypillistä piirrettä:
  • rintakehän alla tuntuu kipua tai epämukavuutta, joka kestää alle 10 minuuttia
  • oire ilmenee fyysisessä ponnistelussa tai voimakkaassa tunnetilassa
  • oire helpottaa minuuttien sisällä levossa tai nitraateilla.
Epätyypillinen Oireessa on kaksi tyypillistä piirrettä.
Muu kipu Oireessa on vain yksi tai ei yhtään tyypillistä piirrettä.
Taulukko 3. Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan «Campeau L, Corbara F, Crochet D ym. Left main coro...»40
CCS-luokka Rintakivun esiintyminen Rasitustaso
I Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua.
Rintakipua esiintyy raskaassa, nopeasti alkaneessa tai pitkittyneessä ponnistelussa.		 120 W tai yli
II Rintakipu aiheuttaa vähäisen rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Rintakipua esiintyy vauhdikkaan kävelyn tai portaiden nousemisen aikana, liikkuessa aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa, voimakkaassa tunnetilassa tai ensimmäisinä heräämisen jälkeisinä tunteina. Normaalivauhtisessa kävelyssä rintakipu tulee yli kahden korttelivälin (yli 200 m) jälkeen tai kahden tai useamman kerrosvälin nousun jälkeen. 		80–120 W
III Rintakipu aiheuttaa merkittävän rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Tavallisissa oloissa rintakipu tulee normaalivauhtisessa kävelyssä 1–2 korttelivälin (alle 200 m) matkalla tai yhden kerrosvälin nousussa. 		20–80 W
IV Fyysinen rasitus ilman kipua ei ole mahdollista.
Rintakipu voi tulla jo levossa. 		Alle 20 W

Perustutkimukset

  • Kliinisen tutkimuksen tulos on yleensä normaali, mutta se voi paljastaa rintakivun vaihtoehtoisen syyn. Lisäksi voidaan todeta liitännäissairauksien, kuten perifeerisen valtimotaudin, sydämen vajaatoiminnan tai toiminnallisen mitraalivuodon, löydöksiä.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä rekisteröidään kaikilta lepo-EKG.
    • Rekisteröinnin tulos on usein normaali.
    • EKG:ssä voi kuitenkin näkyä sepelvaltimotautiin viittaavina löydöksinä Q-aaltoja, ST-segmentin laskuja, T-inversioita tai haarakatkos.
    • EKG:stä on apua myös diagnostisen testin valinnassa.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä suositellaan määrittämään verenpaine sekä tutkimaan veren lipidiarvot, paastoglukoosi, HbA1c-pitoisuus, perusverenkuva, kreatiniinipitoisuus ja harkinnan mukaan ALAT. Tutkittavalta tiedustellaan myös mahdollinen sepelvaltimotaudin sukurasite.
  • Thoraxin röntgenkuvaus tehdään, jos se on erotusdiagnostiikassa tarpeellista.

Kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi

Kuva 2.

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys iän, sukupuolen, oireiden ja riskitekijöiden lukumäärän perusteella esitettynä prosentuaalisena osuutena potilaista. Sininen väri kuvaa erittäin pientä kliinistä ennakkotodennäköisyyttä, vihreä pientä kliinistä ennakkotodennäköisyyttä ja keltainen suurentunutta kliinistä ennakkotodennäköisyyttä. Arvot ovat arvioita 35-, 45-, 55-, 65- ja 75-vuotiaista potilaista ja pyöristetty lähimpään kokonaislukuun.

Lähde: Winther S, Schmidt SE, Mayrhofer T ym. Incorporating Coronary Calcification Into Pre-Test Assessment of the Likelihood of Coronary Artery Disease. J Am Coll Cardiol 2020;76:2421-32

Jatkotutkimukset

  • Erittäin pienen kliinisen ennakkotodennäköisyyden (≤ 5 %) potilailla on todennäköistä, että oireet johtuvat muusta syystä kuin sepelvaltimotaudista.
  • Mikäli ahtauttava sepelvaltimotauti ei ole suljettavissa pois kliinisen ennakkotodennäköisyyden perusteella (kliininen ennakkotodennäköisyys > 5 %), diagnostiset tutkimukset auttavat selvittämään, onko oireiden taustalla sepelvaltimotauti.
  • Jos sepelvaltimotauti on todennäköinen tyypillisen oirekuvan perusteella, voidaan diagnoosi tehdä kliinisin perustein, mikäli diagnostisten tutkimusten tulokset eivät vaikuttaisi potilaan hoitoon esimerkiksi, jos revaskularisaatio ei tule kyseeseen liitännäissairauden vuoksi.
  • Ennustetta parantava lääkitys ja tarvittaessa oirelääkitys voidaan aloittaa kliinisen arvion perusteella jo ennen diagnostisten tutkimusten tekemistä.
  • Ahtauttavassa sepelvaltimotautiepäilyssä diagnostisen tutkimuksen tarkemman valinnan tulisi perustua kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän diagnostiikkaan, hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin arvioon ja alueelliseen hoitoketjuun tutkimusten saatavuus huomioiden.
  • Sepelvaltimotauti voidaan todeta kajoamattomasti sepelvaltimoiden TT-tutkimuksella. Tutkimuksessa näkyy ahtaumien lisäksi ahtauttamaton sepelvaltimoiden ateroskleroosi. Runsas sepelvaltimoiden ateroskleroosi on merkki erityisen suuresta valtimotautiriskistä ahtauman asteesta riippumatta, mikä tulee huomioida riskitekijöiden hoidon tavoitteissa (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»6, «Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen ...»10). Ennen revaskularisaatiota keskivaikean ahtauman (50–90 %) hemodynaaminen merkittävyys tulee yleensä selvittää joko palautuvaa iskemiaa osoittavalla kajoamattomalla tutkimuksella tai sepelvaltimon sisäisellä painemittauksella.
    • Sepelvaltimoiden TT-tutkimus sopii erityisesti ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois, kun kliininen ennakkotodennäköisyys on edellä kuvatun mukaisesti pieni tai suurentunut ja hyvä kuvanlaatu todennäköinen.
  • Rasituksen aiheuttama sydänlihasiskemia voidaan selvittää kajoamattomasti kliinisessä rasituskokeessa EKG-muutosten, rasitusultraäänikuvauksessa näkyvän liikehäiriön tai sydänlihasperfuusion kuvauksessa näkyvän perfuusiopuutoksen perusteella. Lievät sepelvaltimotautimuutokset, jotka eivät aiheuta hemodynaamisesti merkittävää ahtaumaa, eivät näy näissä tutkimuksissa, joten valtimotaudin riskitekijöiden selvittäminen ja neuvonta ovat tarpeen kaikille.
    • Sydänlihasiskemian osoitus rasitustestillä sopii ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen, kun kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut tai sepelvaltimotauti on todettu.
    • Rasitus-EKG-tutkimuksessa tulee ottaa huomioon väärän negatiivisen löydöksen mahdollisuus erityisesti, jos oireet ovat tyypilliset. Tällöin lisätutkimukset saattavat olla aiheellisia. Ennusteen kannalta merkittävä tauti on kuitenkin epätodennäköinen, jos rasitus-EKG:n löydös on normaali ja virhelähteet huomioidaan.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus mahdollistaa tarkan anatomisen kuvantamisen ja ahtauman hemodynaamisen merkittävyyden varmentamisen painevaijeritutkimuksella.
    • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus sopii sepelvaltimotaudin toteamiseen ja revaskularisaatiotarpeen arvioimiseen erityisesti, kun potilaalla on tyypillinen elämää rajoittava oireisto, aiemmin todettu sepelvaltimotauti oireilee lääkehoidosta huolimatta tai havaitaan suuren vaaran löydöksiä, kuten tyypillinen rintakipu yhdessä heikentyneen vasemman kammion systolisen toiminnan kanssa.
  • Jos sepelvaltimotautia sairastavan potilaan vasemman kammion toiminta on heikentynyt huomattavasti ja oireet ovat pääasiallisesti vajaatoiminnasta johtuvia, on elossa olevan ja infarktoituneen sydänlihaksen erottaminen toisistaan (viabiliteetin kuvantaminen) usein tarpeen revaskularisaatiohoitoa harkittaessa.
Kuva 3.

Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet.

Sepelvaltimoiden TT-tutkimus

Kliininen rasituskoe

  • Kliininen rasituskoe eli rasitus-EKG on edelleen käyttökelpoinen diagnostinen testi, kun epäillään ahtauttavaa sepelvaltimotautia «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»37. Syynä ovat testin helppous ja hyvä saatavuus.
    • Tarjoaa tärkeää tietoa ennusteesta.
    • Rasitus-EKG tarjoaa iskemian arvion lisäksi tärkeää informaatiota:
      • oireiden yhteydestä rasitukseen
      • potilaan suorituskyvystä
      • verenpaineen rasitusvasteesta
      • sykkeen käyttäytymisestä
      • mahdollisista rytmihäiriöistä.
  • Rasituskokeen osuvuutta ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa on selvitetty lukuisissa tutkimuksissa, joissa sen keskimääräinen herkkyys (sensitiivisyys) on ollut 68 % ja spesifisyys 77 % «Gibbons RJ, Abrams J, Chatterjee K ym. ACC/AHA 200...»60. Herkkyys on huonompi, noin 40–50 %, jos lähteenä käytetään vain sellaisia tutkimuksia, joissa niin sanottu valikoitumisharha (referral bias) on huomioitu virhelähteenä «Task Force Members., Montalescot G, Sechtem U ym. ...»61.
    • valikoitumisharha tarkoittaa virhettä, joka syntyy siitä, että tutkittavan todennäköisyys päätyä diagnostiseen koronaariangiografiaan on suurempi positiivisen kuin negatiivisen testituloksen jälkeen.
  • Positiivisena tuloksena pidetään vähintään 1 mm:n tasomaista tai alasviettävää ST-välin laskua 0,06–0,08 s J-pisteen jälkeen rasituksen provosoimana «Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kir...»62.
  • Diagnostisessa tutkimuksessa tulisi pyrkiä maksimaaliseen, oirerajoitteiseen suoritukseen ilman anti-iskeemistä lääkevaikutusta. Beetasalpaajalääkitys tauotetaan, ellei sen käytölle ole muuta välttämätöntä syytä.
    • Rasituskokeen väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuus on syytä ottaa huomioon erityisesti silloin, jos kokeen aikana ilmenee tyypillinen oire, maksimaalista kuormitustasoa ei ole saavutettu (vähintään 85 % laskennallisesta maksimisykkeestä) tai potilaalla on käytössä anti-iskeemisiä lääkkeitä.
  • Muutamat poikkeavuudet lepo-EKG:ssä estävät luotettavan iskemian toteamisen, esimerkiksi LVH, LBBB, tahdistettu rytmi, WPW ja huomattavat > 1 mm:n ST-muutokset levossa esimerkiksi digoksiinilääkityksen vuoksi «Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Po...»63.
  • Väärän positiivisen tuloksen mahdollisuus on suuri, kun ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys on erittäin pieni tai pieni, eikä kliinisen rasituskokeen käyttöä tällöin yleensä suositella «Meinander T, Saraste a, Porela P. Kliininen rasitu...»64, ks. Vältä viisaasti -suositus «Kliininen rasituskoe ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa pienen tai erittäin pienen kliinisen ennakkotodennäköisyyden potilailla»6.
  • Väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuus on huomioitava erityisesti silloin, jos potilaan oirekuva on tyypillinen ja ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut.
    • Naisilla väärät positiiviset löydökset ovat yleisempiä kuin miehillä.
  • Rasituskokeessa tärkeäksi todettuja sepelvaltimotaudin huonoa ennustetta kuvaavia tekijöitä ovat «Kettunen R, Laukkanen J. Rasituskoe sepelvaltimota...»65
    • heikko suorituskyky (alle 5 MET-yksikköä)
    • voimakkaat ja laaja-alaiset iskeemiset EKG-muutokset (ST-nousu tai ST-lasku)
    • tyypillinen rintakipuoire pienellä kuormalla tai sykkeellä
    • vaimea systolisen verenpaineen nousu tai erityisesti verenpaineen lasku
    • kammiotakykardia ja -värinä.
  • Rasitus-EKG:n käyttöaiheet kroonisessa sepelvaltimo-oireyhtymässä:
    • Rasitus-EKG soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen oireisilla potilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut eivätkä poikkeavuudet lepo-EKG:ssä estä iskemian toteamista.
    • Tutkimus soveltuu myös ennusteen arvioimiseen ja ohjaamaan hoidon valintaa potilailla, joilla on todettu sepelvaltimotauti.
      • Jos potilaalla on todettu sepelvaltimotauti, lääkitystä ei tauoteta.
    • Tutkimus soveltuu suoritus- ja työkyvyn arviointiin potilailla, joilla on todettu sepelvaltimotauti.
    • Toistuvia tutkimuksia ei suositella, ellei potilaan oireissa tai kliinisessä tilassa tapahdu muutoksia.

Sydänlihaksen perfuusion isotooppikuvaus ja PET-kuvaus

  • Sydänlihaksen perfuusion isotooppikuvaus tehdään teknetiumleimatulla radioaktiivisella lääkeaineella, joka kertyy sydänlihakseen verenkierron mukaisesti. Tavallisimmat lääkeaineet ovat 99mTc-tetrofosmiini ja -MIBI. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisen pienenemän rasituksen aikana annetun merkkiaineen sydänlihasjakaumassa «Hesse B, Tägil K, Cuocolo A ym. EANM/ESC procedura...»66.
  • Sydänlihaksen perfuusion PET-kuvaus tehdään radioaktiivisella lääkeaineella, jonka jakauma sydänlihaksessa kuvastaa verenvirtauksen määrää. Ahtauttava sepelvaltimotauti aiheuttaa paikallisesti alentuneen sydänlihaksen verenvirtauksen. Tällä hetkellä sydänlihaksen verenvirtauksen PET-kuvaukseen soveltuvien radiolääkkeiden lyhyt puoliintumisaika rajoittaa tutkimuksen käytön sairaaloihin, joissa on niiden tuotantoon sopiva syklotroni tai generaattori «Sciagrà R, Lubberink M, Hyafil F ym. EANM procedur...»67.
  • Isotooppi- ja PET-kuvauksen herkkyys ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikassa on parempi kuin rasitus-EKG:n (87–90 %), mutta sen spesifisyys merkittävän stenoosin suhteen on hieman pienempi kuin rasitusultraäänikuvauksen (70–85 %) «Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE ym. The perfor...»48.
  • Isotooppi- ja PET-kuvaus voidaan tehdä lääkerasituksena, jos tutkittavan fyysinen rasittaminen ei ole mahdollista tai jos potilaalla on eteisvärinä, vasen haarakatkos tai tahdistettu rytmi. Lääkerasitus tehdään yleensä vasodilatoivalla lääkkeellä, kuten adenosiinilla tai regadenosonilla.
  • Isotooppitutkimuksella voidaan todeta myös infarktialueet ja mitata sekä vasemman kammion tilavuus että ejektiofraktio.
  • PET-tutkimuksella voidaan erottaa elossa oleva sydänlihas infarktin arvesta (viabiliteetin tutkiminen) tutkimalla sydänlihaksen glukoosiaineenvaihduntaa fluorileimatulla fluorodeoksiglukoosilla (FDG).
  • Maksimaalisen dynaamisen tai lääkerasituksen jälkeen sydäntapahtuman riski on < 1 %, jos sydänlihaksen perfuusion tulos on normaali. Kohtalainen tai laaja (> 10 % vasemman kammion massasta) sydänlihaksen perfuusiopuutos on suuren vaaran löydös «Hachamovitch R, Rozanski A, Shaw LJ ym. Impact of ...»68, «Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ ym. Comparison...»69, «Shaw LJ, Berman DS, Picard MH ym. Comparative defi...»70.

Rasitusultraäänikuvaus

  • Ahtauttava sepelvaltimotauti voidaan rasitusultraäänikuvauksessa todeta iskemian aiheuttaman palautuvan seinämäliikehäiriön perusteella.
  • Rasitusultraäänikuvauksen herkkyys on erikoistuneissa keskuksissa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa hyvä (85 %), samoin spesifisyys (82 %) «Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE ym. The perfor...»48, «Sicari R, Nihoyannopoulos P, Evangelista A ym. Str...»71.
  • Rasitusultraäänikuvaus voidaan tehdä lääkerasituksena, jos fyysinen rasitus ei ole mahdollinen. Tällöin menetetään fyysisen rasituksen informaatio oireista, verenpaine- ja sykevasteesta sekä suorituskyvystä. Lääkerasitus tehdään yleensä dobutamiinilla, joka suurentaa sykettä, sydänlihaksen supistusvireyttä ja hapenkulutusta.
  • Nykyisillä ultraäänilaitteilla ja tarvittaessa ultraäänivarjoaineella tutkimus on diagnostinen suurimmalla osalla potilaista, mutta se vaatii tekijältään osaamista.
  • Ultraäänikuvauksella saadaan myös tietoa mahdollisista infarktialueista, sydänlihaksen viabiliteetista sekä sydämen rakenteesta ja toiminnasta (ks. teksti jäljempänä).
  • Jos maksimaalisen rasituksen aikana ei todeta iskemiaa, potilaan sydäntapahtuman riski seuraavan vuoden aikana on < 1 %. Laaja-alainen iskemia on suuren vaaran löydös «Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ ym. Comparison...»69, «Shaw LJ, Berman DS, Picard MH ym. Comparative defi...»70.

Rasitusultraäänikuvauksen ja isotooppitutkimuksen käyttöaiheet kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikassa

  • Sydänlihaksen perfuusio- tai rasitusultraäänitutkimukset soveltuvat ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamiseen oireisilla potilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on suurentunut.
  • Iskemiadiagnostiikka on mahdollista myös, jos rasitustesti ei onnistu tai iskemian toteaminen ei ole EKG:n perusteella mahdollista.
  • Kuvantaminen soveltuu sydänlihasiskemian toteamiseen ja ohjaamaan hoidon valintaa potilailla, joilla on todettu sepelvaltimotauti.

Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus

  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus mahdollistaa sepelvaltimoiden erittäin tarkan anatomisen kuvantamisen sekä ahtauman hemodynaamisen merkityksen varmentamisen painevaijeritutkimuksen avulla.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus on tarpeen ao. tilanteissa:
    • kajoamattomissa tutkimuksissa todetaan suuren vaaran löydöksiä ja viitteet sepelvaltimotaudista
    • kajoamattomat tutkimukset eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu potilaalle
    • revaskularisaatiotarpeen arvioimiseksi.
  • Sepelvaltimoiden kajoava varjoainekuvaus ilman edeltäviä kajoamattomia testejä voi olla aiheellinen seuraavissa tilanteissa:
    • potilaalla on sepelvaltimotaudille tyypillinen, elämää rajoittava rintakipu
    • tyypillinen rintakipuoire ilmaantuu kevyessä rasituksessa tai levossa (CCS 3–4), tai se on kehittynyt hyvin nopeasti (ns. crescendo angina pectoris)
    • potilaalla on elämää rajoittavia oireita optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta
    • sepelvaltimotauti on todettu aiemmin
    • tyypilliseen rintakipuun liittyy heikentynyt vasemman kammion systolinen toiminta
    • ahtauttavan sepelvaltimotaudin osoittamiseksi tai sulkemiseksi pois, jos sepelvaltimotaudin diagnoosi jää kajoamattomien tutkimusten jälkeen epävarmaksi.

Sydämen rakenteen ja toiminnan kuvantaminen

  • Sydämen ultraäänikuvauksella arvioidaan sydämen toimintaa ja mahdollisia rakenteellisia vikoja.
  • Ultraäänikuvaus tulee tehdä epäiltäessä kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää, jos
  • Ultraäänikuvaus tulee tehdä aina, kun ahtauttava sepelvaltimotauti on todettu, erityisesti vasemman kammion systolisen toiminnan arvioimiseksi.
  • Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä ei yleensä aiheuta poikkeavia ultraäänikuvauslöydöksiä, mutta iskemian tai sairastetun infarktin aiheuttamia paikallisia seinämäliikehäiriöitä voidaan havaita. Ne lisäävät sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä.
  • Ultraäänikuvauksella voidaan havaita sairauksia ja tautitiloja, jotka voivat aiheuttaa sepelvaltimotautia muistuttavia oireita, kuten läppäviat, sydämen vajaatoiminta ja hypertrofinen kardiomyopatia.
  • Ultraäänikuvauksella voidaan todeta sairastetun sydäninfarktin tai kroonisen sydänlihasiskemian aiheuttama vasemman kammion systolinen toimintahäiriö (ejektiofraktio < 40 %), joka ennustaa kuolemanvaaraa ja tulevia sydäntapahtumia «Daly CA, De Stavola B, Sendon JL ym. Predicting pr...»73, «Emond M, Mock MB, Davis KB ym. Long-term survival ...»74.
  • Sydämen magneettikuvauksella on mahdollista tutkia vasemman kammion systolista toimintaa ja mahdollisia rakenteellisia vikoja sekä todeta infarktiarvet niin sanotulla jälkitehostumatekniikalla. Lääkerasituksen aikana voidaan tunnistaa myös sydänlihasiskemia ja perfuusiohäiriöt, mutta magneettikuvaus ei ole toistaiseksi vakiintunut laajaan kliiniseen käyttöön sepelvaltimotaudin diagnostiikassa.

Mikrovaskulaaritauti

  • Mikrovaskulaaritaudissa sydänlihaksen verenvirtausreservi on pienentynyt pienten valtimoiden ja hiussuonten (mikrosirkulaatio) toimintahäiriön vuoksi «Del Buono MG, Montone RA, Camilli M ym. Coronary M...»75.
  • Mikrovaskulaaritauti voi esiintyä samanaikaisesti ahtauttavan sepelvaltimotaudin kanssa, mutta se voi myös olla itsenäinen sepelvaltimotaudille tyypillisen rintakivun aiheuttaja.
  • Arviot mikrovaskulaaritaudin yleisyydestä vaihtelevat. Suomalaisessa aineistossa mikrovaskulaaritauti todettiin PET-kuvauksessa 4 %:lla kroonisen sepelvaltimotautioireyhtymän epäilyn vuoksi tutkituista potilaista «Stenström I, Maaniitty T, Uusitalo V ym. Frequency...»76. Ahtauttava sepelvaltimotauti löytyi puolestaan 34 %:lta potilasta. Ilman ateroskleroosia mikrovaskulaaritauti on harvinainen.
  • Valtimotaudin lisäksi mikrovaskulaaritauti voi olla seurausta eri syistä johtuvista sydänlihassairauksista, ja se on yleinen sydämen vajaatoiminnassa.
  • Mikrovaskulaaritaudin diagnoosi perustuu alentuneen sepelvaltimoiden virtausreservin, lisääntyneen sepelvaltimoiden virtausvastuksen tai pienten sepelvaltimoiden säätelyhäiriön osoittamiseen, kun epikardiaalisuonten ahtauma on suljettu pois «Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelin...»37, «Del Buono MG, Montone RA, Camilli M ym. Coronary M...»75.
  • Kajoamattomista, kliinisesti käytetyistä sepelvaltimotaudin diagnostisista tutkimuksista mikrovaskulaaritauti voidaan todeta vain sydänlihasperfuusion PET-kuvauksen avulla (kun ahtauttava sepelvaltimotauti poikkeavan verenvirtausreservin syynä on suljettu pois).
    • Kajoavia tutkimuksia voidaan tarvittaessa harkita yksilöllisen arvion perusteella.
  • Riskitekijöiden hoidon tärkeys korostuu, mikäli oireiden perusteella epäillään mikrovaskulaaritautia tai mikrovaskulaaritauti on todettu.
    • Anti-iskeemisten oirelääkkeiden hyöty on epävarma.

Kroonisen sepelvaltimo-oireyhtymän lääkehoito

Ennustetta parantava lääkehoito

Dyslipidemioiden hoito

  • Jos potilaalla on todettu ateroskleroosi tai krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä, suositellaan statiinia.
  • Statiinit parantavat sepelvaltimotautipotilaan ennustetta.
  • Statiini aloitetaan kaikille LDL-kolesterolipitoisuudesta riippumatta riittävän tehokkaalla valmisteella ja annoksella.
  • Hoitotavoitteen saavuttamiseksi tai haittavaikutusten vähentämiseksi statiiniin voidaan yhdistää etsetimibi tai PCSK9:n estäjä.
  • Tehokkaan statiiniannoksen ja etsetimibin yhdistelmällä LDL-kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää yli 50 %.
  • Hoitoa PCSK9:n estäjällä voidaan harkita, jos potilaalla on sairastettu sydäninfarkti ja LDL-kolesterolitavoitteesta jäädään selvästi suurimmasta siedetystä statiiniannoksesta ja etsetimibistä huolimatta.
  • PCSK9:n estäjillä on hyvä näyttö LDL-kolesterolitason laskusta.
    • Alirokumabi ja evolokumabi ovat monoklonaalisia vasta-aineita, jotka annostellaan ihonalaisesti 2–4 viikon välein. LDL-kolesterolitaso laskee noin 60 %.
    • Evolokumabi yhdistettynä statiinihoitoon vähensi suuren vaaran sepelvaltimotautipotilailla (81 %:lla aiempi sydäninfarkti) kardiovaskulaaritapahtumia 15 % (NNT = 50) 2 vuoden seurannassa «Sabatine MS, Giugliano RP, Keech AC ym. Evolocumab...»83.
    • Alirokumabi yhdistettynä statiinihoitoon vähensi sepelvaltimotautikohtauspotilailla kardiovaskulaaritapahtumia 15 % (NNT = 63) ja kokonaiskuolleisuutta 15 % (NNT = 167) noin 3 vuoden seurannassa «Schwartz GG, Steg PG, Szarek M ym. Alirocumab and ...»84.
    • Inklisiraani estää PCSK9-synteesiä. Se annostellaan ihonalaisesti hoidon alussa, 3 kuukauden kuluttua ja sen jälkeen 6 kuukauden välein. LDL-kolesterolitaso laskee noin 50 % «Wright RS, Ray KK, Raal FJ ym. Pooled Patient-Leve...»85.
      • Tutkimusnäyttö inklisiraanin ennustevaikutuksesta puuttuu toistaiseksi.
  • Ennen PCSK9:n estäjän käytön aloittamista tulee arvioida riskitekijöiden hoidon toteutuminen kokonaisuutena ja tarvittaessa korjata merkittävimpiä ongelmia.
    • Lääkehoitoon sitoutuminen tulee varmistaa.
    • Potilaan kokonaisennuste tulee ottaa huomioon.

Antitromboottiset lääkkeet

Angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjät

Diabeteslääkkeet

Oireita lievittävä lääkehoito

Beetasalpaajat

Sykettä hidastavat kalsiumsalpaajat

  • Verapamiilia tai diltiatseemia voidaan käyttää iskemiaa lievittävinä lääkkeinä, jos beetasalpaajat eivät sovi, mutta niiden ennustetta parantavasta vaikutuksesta ei ole näyttöä.
  • Sykettä hidastavia kalsiumsalpaajia ei bradykardia- ja AV-johtumishäiriövaaran vuoksi tule yhdistää beetasalpaajahoitoon.
  • Sykettä hidastavia kalsiumsalpaajia ei tule käyttää, jos vasemman kammion systolinen toiminta on heikentynyt.

Dihydropyridiinit

Lyhytvaikutteiset nitraatit

  • Kielenalustablettina (glyseryylinitraatti) tai -suihkeena (isosorbididinitraatti) annosteltava lyhytvaikutteinen nitraatti määrätään kaikille sepelvaltimotautipotilaille käytettäväksi tarvittaessa.
  • Lyhytvaikutteisia nitraattivalmisteita käytetään lievittämään rintakipua tai ehkäisevästi ennen rasitusta.

Pitkävaikutteiset nitraatit

  • Nitraatteja voidaan harkita lievittämään rasitusrintakipuoiretta, jos beetasalpaajasta ja/tai kalsiumkanavan salpaajasta ja lyhytvaikutteisesta nitraatista huolimatta potilaalla on edelleen oireita.
  • Nitraattitoleranssin välttämiseksi suositellaan lääkkeen annostelua siten, että vuorokauteen tulee vähintään 10 tunnin jakso ilman nitraattivaikutusta.

Revaskularisaatiotarpeen arviointi ja hoidon valinta kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavalla

PCI

  • Painevaijerimittaus auttaa tarvittaessa tunnistamaan hemodynaamisesti merkittävän ahtauman «Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH ym. Fractional fl...»108. Rajapintaisen ahtauman arviointi painevaijerilla kohdentanee PCI-toimenpiteet paremmin.
  • PCI-toimenpiteissä käytetään yleensä moderneja lääkestenttejä.
    • Perustelluissa tapauksissa (lisääntynyt vuotoriski tai pieni restenoosiriski) lääkepallon käyttö lääkestentin sijaan voi olla aiheellista, mutta vertailevat tutkimukset lääkeainestentteihin puuttuvat.

Sepelvaltimo-ohitusleikkaus

  • Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukseen päädyttäessä:
    • LITA-LAD-ohitetta on pyrittävä käyttämään aina, kun se on mahdollista.
      • Nuorille potilaille suositellaan molempien ITA-ohitteiden käyttöä.
    • Värttinävaltimoa kannattaa käyttää muiden kriittisten stenoosien hoidossa «Authors/Task Force members., Windecker S, Kolh P y...»109.
    • Siirteinä pyritään suosimaan valtimosiirteitä.
    • Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voidaan toteuttaa joko sydän-keuhkokoneen avulla tai lyövän sydämen tekniikalla (OPCAB). Jälkimmäisestä on etua, jos aortta on kalkkeutunut.
    • Veren hyytymiseen vaikuttavien lääkitysten tauotuksesta päätetään potilaskohtaisesti ja paikallisesti.
    • ASA-lääkitystä jatketaan yleensä leikkaukseen saakka.

Työ- ja toimintakyvyn arviointi

  • Työkyvyn arvioinnissa tarvitaan erikoissairaanhoidon spesifistä osaamista lisätutkimuksineen ja työterveyshuollon tuntemusta työolosuhteista.
  • Anamnestinen haastattelu on hyvin oleellinen. Suoriutuminen tasamaakävelystä, ylämäessä tai portaissa noususta ja päivittäisistä toiminnoista kuvaa toimintakykyä.
    • Suoriutumista arvioidaan CCS-luokituksella, ks. taulukko «Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan ...»3.
    • Perustutkimus on kliininen, työjohteinen ja oirerajoitteinen kliininen rasituskoe, jota täydennetään tarvittavin tutkimuksin. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kävelymattotestiä tai yläraajaergometriaa.
    • 6 minuutin kävelytesti on käyttökelpoinen erityisesti voinnin arvioimisen ja liikunnallisen kuntoutuksen suunnittelun osana sekä potilaan rohkaisemisessa liikkumiseen.
  • Työkyvyn arvioimiseksi kliinisessä rasituskokeessa kokonaissuorituskyky ilmoitetaan tavallisimmin 3–4 viimeisen rasitusminuutin työn keskiarvona (W), joka suhteutetaan iän ja koon mukaiseen viitearvoon.
  • Metabolisten ekvivalenttien (MET) käyttö selkeyttää työn ja aineenvaihdunnallisen kuormittavuuden välistä vertailua. Työtehtävistä ja ammateista on valmiina MET-tasoina kuvattuja kuormittavuustuloksia (ks. lisätietoa «Sydänpotilaan toimintakyvyn tutkiminen»3).
  • Työssä käyviltä on tärkeää selvittää arjessa pärjäämisen lisäksi selviytymistä tyypillisistä työtehtävistä.
    • Psyykkinen tilanne ja henkinen stressi voivat heikentää sopeutumista kuormittaviin tilanteisiin.
    • Sepelvaltimotautipotilaiden työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat merkittävästi sairauden komplikaatiot, kuten rytmihäiriöalttius tai sydämen vajaatoiminta.
  • Ammatilliset vaatimukset on otettava huomioon erityisesti fyysisesti raskaissa tai fyysistä reagointia vaativissa tehtävissä.
  • Ammattikuljettajat ovat erityisryhmä.
  • TRAFICOM päivittää kansallisia ohjeita ajoterveydestä. Lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus muista kuin tilapäisistä yli 6 kuukautta jatkuvista ajoterveysrajoituksista koskien kaikkia hoitotilanteita «https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/terveydenhuollon-ammattilaisille»8.

Työhön paluu ja ammatillinen kuntoutus

  • Työterveyshuollossa seurataan ja tuetaan potilaan työkykyä.
    • Työtä on joskus mahdollista muokata voinnin huonontuessa yhteistyössä työnantajan kanssa. Tästä huolimatta sairauspoissaolo on joskus tarpeen.
    • Jos sairausloma pitkittyy yli 90 päivän, potilaalla on velvollisuus toimittaa Kelaan työterveyshuollossa laadittava selvitys työhön paluun mahdollisuuksista. Muuten sairauspäivärahan maksaminen Kelasta päättyy.
  • Osasairauspäivärahalla voidaan tukea työhön palaamista määräaikaisella 40–60-prosenttisella työajalla.
  • Työeläkevakuuttaja tai Kela voi tukea entiseen tai uuteen työhön paluuta ammatillisena kuntoutuksena työkokeilulla.
  • Uudelleenkoulutus tai elinkeinotuki ammatillisena kuntoutuksena voi myös olla mahdollista, ellei paluu entiseen työhön onnistu.
  • Työhön paluuta tukevat interventiot saattavat hyödyttää työhön paluuta 6 kuukauteen saakka, mutta ei sen jälkeen «Hegewald J, Wegewitz UE, Euler U ym. Interventions...»111. Kansainvälisessä katsauksessa oli mukana myös psykologisia interventioita, mutta toisaalta työhön ei tutkimuksissa ollut tehty muutoksia.
  • Työhön paluuta tukeviin toimiin tulee kiinnittää huomiota.
  • Preventioon on hyvä kiinnittää huomiota.

Seuranta

Arviointikriteerit

  • Alueellisten hoitoketjujen laatua ja vaikuttavuutta tulee arvioida ja parantaa sepelvaltimotaudin kansallisesta laaturekisteristä saatavan tiedon avulla.
  • Laadun ja vaikuttavuuden seuranta tulee sisällyttää kaikkiin sydänvalmennusohjelmiin, ja niitä tulee jatkuvasti kehittää saadun tiedon perusteella.
  • Alueelliseen hoidon ja seurannan toteutumisen arvioon voidaan käyttää sähköisistä potilaskertomusjärjestelmistä, esimerkiksi Duodecimin päätöksentuki, EBMEDS -palvelusta, saatavaa tietoa.
  • Arviointikriteereitä ovat
    • oikea-aikainen hoito
    • jatkotutkimusten oikea kohdentuminen
    • optimaalisen hoitomuodon valinta.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä -suosituksen historiatiedot «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja:

Pekka Porela, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; TYKS, Sydänkeskus, Turku

Kokoava kirjoittaja:

Heidi Mahrberg, fysioterapeutti; Tays Sydänsairaala Oy, Suomen Sydänfysioterapeutit ry

Työryhmän jäsenet:

Oili Junttila, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Limingan terveyskeskus, kliininen opettaja; OY

Erkki Ilveskoski, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri; TAYS, Sydänsairaala

Kari Kaikkonen, LT, kardiologian erikoislääkäri; OYS Sydän-osaamiskeskus, Oulu

Tomi Kaukonen, LL, kardiologian erikoislääkäri; Tampereen Sydänsairaala

Johanna Keränen, sairaanhoitaja; PPSHP, OYS Sydän-osaamiskeskus

Jari Laukkanen, professori, kardiologian erikoislääkäri; Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Itä-Suomen yliopisto

Tuula Meinander, LL, BSc, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, terveydenhuoltoon erikoistuva lääkäri, aluehallintoylilääkäri; Etelä-Suomen aluehallintovirasto, (Käypä hoito -toimittaja)

Eliisa Mäenpää, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri; Suomen Terveystalo

Pertti Pasanen, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; Kainuun sote-kuntayhtymä, Suomussalmen terveysasema

Helena Rajala, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; HUS Sydän- ja keuhkokeskus, kardiologian linja

Antti Saraste, professori, kardiologian erikoislääkäri; TYKS, Sydänkeskus, Turku

Antti Valtola, LT, dosentti, ylilääkäri, sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri; KYS Sydänkeskus

Aija Vatanen, kardiologian erikoislääkäri; KYS Sydänkeskus

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 28.6.2022 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä

Erkki Ilveskoski: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Bayer, Astra Zeneca. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Cardirad Oy, Abbott Oy.

Oili Junttila: Tutkimusrahoitus: Boehringer Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: GPF ry, hallituksen jäsen; lääkäriliiton Oulun paikallisosaston hallituksen jäsen.

Kari Kaikkonen: Sivutoimet: kardiologi; Oulun Sydänkeskus. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Amgen, AstraZeneca, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Roche diagnostics, Sanofi Oy, Vifor Pharma. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Amgen, Bayer, Boehringer-Ingelheim. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kardiologinen Seura; hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Osakeomistus, Ab Hur Oy.

Tomi Kaukonen: Sivutoimet: Invasiivikardiologi; Helsingin Sydänsairaala. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Cardirad Oy. Muut sidonnaisuudet: Angio-One Oy, omistaja.

Johanna Keränen: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Sydänliitto, TULPPA-verkkovalmennus hankkeessa asiantuntijana, Boehringer Ingelheim, Amgen, Pfizer, Novartis. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen kardiologiset hoitajat, hallitus. Ohjaushankkeet: PoPSote hanke, Asiakkaan ja ammattilaisen digipalvelut osahanke.

Jari Laukkanen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Sydäntutkimussäätiö.

Heidi Mahrberg: Sivutoimet: Toiminimi Heidi Mahrberg; yksityisvastaanotto, Tays Sydänsairaalalla. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Suomen Sydänliitto ry, Karpatiat ry, Sydän-Suomen alue ry (ent. Hämeenmaan Sydänpiiri), Uudenmaan Sydänpiiri, Sydänlapset ja -nuoret. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Sydänfysioterapeutit ry puheenjohtaja 2011–2019 ja hallitustyöskentely 2019–; Käypä hoidon sepelvaltimoneuvottelukunnan jäsen; Käypä hoito -suositus Sepelvaltimotautikohtaus jäsen.

Tuula Meinander: Sivutoimet: Tampereen yliopisto, oikeuslääketiede, väitöskirjatutkija. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Suomen Lääkäriliitto; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Suomen Kardiologinen Seura; Bayer Oy; Boehringer Ingelheim; Terve Media Oy. Korvaukset seminaari- ja kongressikuluista: Bayer Oy, Amgen AB. Luottamustoimet: Käypä hoito, Sepelvaltimotauti-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Käypä hoito, Diabetes-neuvottelukunta, sihteeri ja jäsen; Suomen Kardiologinen Seura, Sydänääni-lehden toimittaja ja nettitoimittaja; European Society of Cardiology, eurooppalaisen kardiologikoulutuksen opetussuunnitelman päivitystoimikunnan nuorten kardiologien edustaja; Pohjoismaisen työryhmän jäsen, Guidelines International Network; Tays Sydänsairaala 2018–, luottamusvaltuutettu.

Eliisa Mäenpää: Sivutoimet: Suomen Lääkäriliiton Luottamuslääkäri; Valviran pysyvä asiantuntija. Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Asiantuntijaluentoja työterveyshuollon alalta; Suomen Lääkäriliitto, Duodecim, Roche, Almamedia. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliitto, Luottamuslääkäri, Luottamuslääkäritoimikunnan puheenjohtaja, Prosessio Jaos, Tampereen Terveyspoliittinen valiokunta.

Pertti Pasanen: Ohjaushankkeet: Kansallisen sepelvaltimotaudin laaturekisterin yhteistyöryhmän jäsen; Kainuun hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen.

Pekka Porela: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Bayer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Liikennelääketieteen Yhdistys ry, hallituksen jäsen.

Helena Rajala: Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Abbott. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Abbott, Sanofi.

Antti Saraste: Tutkimusrahoitus: Astra Zeneca (työpaikan tutkimussopimus), Precordior (työpaikan tutkimussopimus). Koulutus-, konsultointi ja asiantuntijatoimintaa: Abbott, Amgen, Astra Zeneca, Bayer, Boehringer Ingelheim, Pfizer. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Sydäntutkimussäätiö, tieteellinen valiokunta.

Antti Valtola: Sivutoimet: Konsultti, Satucon Oy. Korvaukset kongressi- ja seminaari kuluista: Abbott Finland Oy, Edwards Lifesciences Nordic Oy, Grex Medical Oy, Johnson & Johnson Finland Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Thoraxkirurgiyhdistys: hallituksen jäsen, Suomen Kardiologinen Seura: hallituksen jäsen. Muut sidonnaisuudet: Satucon Oy.

Aija Vatanen: Muut sidonnaisuudet: Omistaa 75 kpl Orionin osakkeita.

Kirjallisuusviite

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»12

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 8.6.2022). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Julkari. Suomen lääketilasto 2020. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea, Kansaneläkelaitos
  3. KELA-lääkekorvaustilastot, https://www.kela.fi/terveys-ja-laakkeet_laakkeet «https://www.kela.fi/terveys-ja-laakkeet_laakkeet»13
  4. lähde: WHO, https://www.who.int/data/gho/data/themes/mortality-and-global-health-estimates «https://www.who.int/data/gho/data/themes/mortality-and-global-health-estimates»4
  5. Nasir K, Budoff MJ, Wong ND ym. Family history of premature coronary heart disease and coronary artery calcification: Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis (MESA). Circulation 2007;116:619-26 «PMID: 17646582»PubMed
  6. Lieb W, Song RJ, Vasan RS ym. Premature Parental Cardiovascular Disease and Subclinical Disease Burden in the Offspring. J Am Heart Assoc 2020;9:e015406 «PMID: 32896212»PubMed
  7. Mars N, Koskela JT, Ripatti P ym. Polygenic and clinical risk scores and their impact on age at onset and prediction of cardiometabolic diseases and common cancers. Nat Med 2020;26:549-557 «PMID: 32273609»PubMed
  8. Christiansen MK, Winther S, Nissen L, ym. Polygenic Risk Score-enhanced Risk Stratification of Coronary Artery Disease in Patients with Stable Chest Pain. Circulation: Genomic and Precision Medicine. In Press.
  9. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  10. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  11. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  12. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  13. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  14. Nallegowda M, Lee E, Brandstater M ym. Amputation and cardiac comorbidity: analysis of severity of cardiac risk. PM R 2012;4:657-66 «PMID: 22698850»PubMed
  15. Marsico F, Giugliano G, Ruggiero D ym. Prevalence and severity of asymptomatic coronary and carotid artery disease in patients with abdominal aortic aneurysm. Angiology 2015;66:360-4 «PMID: 24965380»PubMed
  16. Chun KC, Teng KY, Chavez LA ym. Risk factors associated with the diagnosis of abdominal aortic aneurysm in patients screened at a regional Veterans Affairs health care system. Ann Vasc Surg 2014;28:87-92 «PMID: 24189004»PubMed
  17. Takigawa M, Yokoyama N, Yoshimuta T ym. Prevalence and prognosis of asymptomatic coronary artery disease in patients with abdominal aortic aneurysm and minor or no perioperative risks. Circ J 2009;73:1203-9 «PMID: 19443955»PubMed
  18. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  19. Kalra PR, García-Moll X, Zamorano J ym. Impact of chronic kidney disease on use of evidence-based therapy in stable coronary artery disease: a prospective analysis of 22,272 patients. PLoS One 2014;9:e102335 «PMID: 25051258»PubMed
  20. Matsushita K, Sang Y, Ballew SH ym. Subclinical atherosclerosis measures for cardiovascular prediction in CKD. J Am Soc Nephrol 2015;26:439-47 «PMID: 25145930»PubMed
  21. Di Angelantonio E, Danesh J, Eiriksdottir G ym. Renal function and risk of coronary heart disease in general populations: new prospective study and systematic review. PLoS Med 2007;4:e270 «PMID: 17803353»PubMed
  22. Manjunath G, Tighiouart H, Ibrahim H ym. Level of kidney function as a risk factor for atherosclerotic cardiovascular outcomes in the community. J Am Coll Cardiol 2003;41:47-55 «PMID: 12570944»PubMed
  23. Yiu KH, Mok MY, Wang S ym. Prognostic role of coronary calcification in patients with rheumatoid arthritis and systemic lupus erythematosus. Clin Exp Rheumatol 2012;30:345-50 «PMID: 22409930»PubMed
  24. Romero-Díaz J, Vargas-Vóracková F, Kimura-Hayama E ym. Systemic lupus erythematosus risk factors for coronary artery calcifications. Rheumatology (Oxford) 2012;51:110-9 «PMID: 22039268»PubMed
  25. Ungprasert P, Charoenpong P, Ratanasrimetha P ym. Risk of coronary artery disease in patients with systemic sclerosis: a systematic review and meta-analysis. Clin Rheumatol 2014;33:1099-104 «PMID: 24859783»PubMed
  26. Kim D, Choi SY, Park EH ym. Nonalcoholic fatty liver disease is associated with coronary artery calcification. Hepatology 2012;56:605-13 «PMID: 22271511»PubMed
  27. Chen CH, Nien CK, Yang CC ym. Association between nonalcoholic fatty liver disease and coronary artery calcification. Dig Dis Sci 2010;55:1752-60 «PMID: 19688595»PubMed
  28. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  29. Strausz S, Havulinna AS, Tuomi T, ym. Obstructive sleep apnoea and the risk for coronary heart disease and type 2 diabetes: a longitudinal population-based study in Finland. BMJ Open 2018;8(10):e022752 «PMID: 30327404»PubMed
  30. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 26.4.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  31. Kotseva K, De Backer G, De Bacquer D ym. Lifestyle and impact on cardiovascular risk factor control in coronary patients across 27 countries: Results from the European Society of Cardiology ESC-EORP EUROASPIRE V registry. Eur J Prev Cardiol 2019;26:824-835 «PMID: 30739508»PubMed
  32. De Backer G, Jankowski P, Kotseva K ym. Management of dyslipidaemia in patients with coronary heart disease: Results from the ESC-EORP EUROASPIRE V survey in 27 countries. Atherosclerosis 2019;285:135-146 «PMID: 31054483»PubMed
  33. Ferrannini G, De Bacquer D, De Backer G ym. Screening for Glucose Perturbations and Risk Factor Management in Dysglycemic Patients With Coronary Artery Disease-A Persistent Challenge in Need of Substantial Improvement: A Report From ESC EORP EUROASPIRE V. Diabetes Care 2020;43:726-733 «PMID: 32079627»PubMed
  34. Dibben G, Faulkner J, Oldridge N ym. Exercise-based cardiac rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2021;11:CD001800 «PMID: 34741536»PubMed
  35. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. Suomen Fysioterapeutit ry:n asettama työryhmä. Suomen Fysioterapeutit – Finlands Fysioterapeuter ry 2016. Saatavilla internetissä: www.suomenfysioterapeutit.fi
  36. Willett J, Achenbach S, Pinto FJ ym. The Tobacco Endgame: Eradicating a Worsening Epidemic A Joint Opinion From the American Heart Association, World Heart Federation, American College of Cardiology, and the European Society of Cardiology. J Am Coll Cardiol 2021;78:77-81 «PMID: 34052093»PubMed
  37. Knuuti J, Wijns W, Saraste A ym. 2019 ESC Guidelines for the diagnosis and management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2020;41:407-477 «PMID: 31504439»PubMed
  38. Clerc OF, Fuchs TA, Stehli J ym. Non-invasive screening for coronary artery disease in asymptomatic diabetic patients: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2018;19:838-846 «PMID: 29452348»PubMed
  39. Rozanski A, Muhlestein JB, Berman DS. Primary Prevention of CVD: The Role of Imaging Trials. JACC Cardiovasc Imaging 2017;10:304-317 «PMID: 28279378»PubMed
  40. Campeau L, Corbara F, Crochet D ym. Left main coronary artery stenosis: the influence of aortocoronary bypass surgery on survival. Circulation 1978;57:1111-5 «PMID: 305831»PubMed
  41. Winther S, Schmidt SE, Mayrhofer T ym. Incorporating Coronary Calcification Into Pre-Test Assessment of the Likelihood of Coronary Artery Disease. J Am Coll Cardiol 2020;76:2421-2432 «PMID: 33213720»PubMed
  42. Juarez-Orozco LE, Saraste A, Capodanno D ym. Impact of a decreasing pre-test probability on the performance of diagnostic tests for coronary artery disease. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2019;20:1198-1207 «PMID: 30982851»PubMed
  43. Winther S, Schmidt SE, Rasmussen LD ym. Validation of the European Society of Cardiology pre-test probability model for obstructive coronary artery disease. Eur Heart J 2021;42:1401-1411 «PMID: 33180904»PubMed
  44. Piepoli MF, Hoes AW, Agewall S ym. 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: The Sixth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of 10 societies and by invited experts)Developed with the special contribution of the European Association for Cardiovascular Prevention & Rehabilitation (EACPR). Eur Heart J 2016;37:2315-2381 «PMID: 27222591»PubMed
  45. Visseren FLJ, Mach F, Smulders YM ym. 2021 ESC Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Eur Heart J 2021;42:3227-3337 «PMID: 34458905»PubMed
  46. Foldyna B, Udelson JE, Karady J, ym. Pretest probability for patients with suspected obstructive coronary artery disease: re-evaluating Diamond-Forrester for the contemporary era and clinical implications: insights from the PROMISE trial. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2018;20:574-581
  47. Reeh J, Therming CB, Heitmann M ym. Prediction of obstructive coronary artery disease and prognosis in patients with suspected stable angina. Eur Heart J 2018;40:1426-1435
  48. Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE ym. The performance of non-invasive tests to rule-in and rule-out significant coronary artery stenosis in patients with stable angina: a meta-analysis focused on post-test disease probability. Eur Heart J 2018;39:3322-3330 «PMID: 29850808»PubMed
  49. Muhlestein JB, Lappé DL, Lima JA ym. Effect of screening for coronary artery disease using CT angiography on mortality and cardiac events in high-risk patients with diabetes: the FACTOR-64 randomized clinical trial. JAMA 2014;312:2234-43 «PMID: 25402757»PubMed
  50. Lu MT, Meyersohn NM, Mayrhofer T ym. Central Core Laboratory versus Site Interpretation of Coronary CT Angiography: Agreement and Association with Cardiovascular Events in the PROMISE Trial. Radiology 2018;287:87-95 «PMID: 29178815»PubMed
  51. Lowenstern A, Alexander KP, Hill CL ym. Age-Related Differences in the Noninvasive Evaluation for Possible Coronary Artery Disease: Insights From the Prospective Multicenter Imaging Study for Evaluation of Chest Pain (PROMISE) Trial. JAMA Cardiol 2020;5:193-201 «PMID: 31738382»PubMed
  52. Gimelli A, Achenbach S, Buechel RR ym. Strategies for radiation dose reduction in nuclear cardiology and cardiac computed tomography imaging: a report from the European Association of Cardiovascular Imaging (EACVI), the Cardiovascular Committee of European Association of Nuclear Medicine (EANM), and the European Society of Cardiovascular Radiology (ESCR). Eur Heart J 2018;39:286-296 «PMID: 29059384»PubMed
  53. Menke J, Unterberg-Buchwald C, Staab W ym. Head-to-head comparison of prospectively triggered vs retrospectively gated coronary computed tomography angiography: Meta-analysis of diagnostic accuracy, image quality, and radiation dose. Am Heart J 2013;165:154-63.e3 «PMID: 23351817»PubMed
  54. Chow BJ, Small G, Yam Y ym. Incremental prognostic value of cardiac computed tomography in coronary artery disease using CONFIRM: COroNary computed tomography angiography evaluation for clinical outcomes: an InteRnational Multicenter registry. Circ Cardiovasc Imaging 2011;4:463-72 «PMID: 21730027»PubMed
  55. Hulten EA, Carbonaro S, Petrillo SP ym. Prognostic value of cardiac computed tomography angiography: a systematic review and meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2011;57:1237-47 «PMID: 21145688»PubMed
  56. Maron DJ, Hochman JS, Reynolds HR ym. Initial Invasive or Conservative Strategy for Stable Coronary Disease. N Engl J Med 2020;382:1395-1407 «PMID: 32227755»PubMed
  57. SCOT-HEART Investigators., Newby DE, Adamson PD ym. Coronary CT Angiography and 5-Year Risk of Myocardial Infarction. N Engl J Med 2018;379:924-933 «PMID: 30145934»PubMed
  58. Sharma A, Coles A, Sekaran NK ym. Stress Testing Versus CT Angiography in Patients With Diabetes and Suspected Coronary Artery Disease. J Am Coll Cardiol 2019;73:893-902 «PMID: 30819356»PubMed
  59. Chow BJ, Small G, Yam Y ym. Prognostic and therapeutic implications of statin and aspirin therapy in individuals with nonobstructive coronary artery disease: results from the CONFIRM (COronary CT Angiography EvaluatioN For Clinical Outcomes: An InteRnational Multicenter registry) registry. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2015;35:981-9 «PMID: 25676000»PubMed
  60. Gibbons RJ, Abrams J, Chatterjee K ym. ACC/AHA 2002 guideline update for the management of patients with chronic stable angina--summary article: a report of the American College of Cardiology/American Heart Association Task Force on Practice Guidelines (Committee on the Management of Patients With Chronic Stable Angina). Circulation 2003;107:149-58 «PMID: 12515758»PubMed
  61. Task Force Members., Montalescot G, Sechtem U ym. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34:2949-3003 «PMID: 23996286»PubMed
  62. Sovijärvi A, Kettunen R. Kliininen rasituskoe. Kirjassa: Kardiologia. Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J ym. (toim.). Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2008:216-34
  63. Laukkanen J, Nieminen T, Savonen K, Kervinen K, Poutanen T, Raatikainen P. Kliinisen rasituskokeen käyttö sydänsairauksissa. Suomen kardiologisen seuran suositus; Suom lääkäril 2016;9:633-644
  64. Meinander T, Saraste a, Porela P. Kliininen rasituskoe ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa pienen ennakkotodennäköisyyden potilailla. Duodecim 2019;135:2104
  65. Kettunen R, Laukkanen J. Rasituskoe sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Suom Lääkäril 2011;66:627-33
  66. Hesse B, Tägil K, Cuocolo A ym. EANM/ESC procedural guidelines for myocardial perfusion imaging in nuclear cardiology. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2005;32:855-97 «PMID: 15909197»PubMed
  67. Sciagrà R, Lubberink M, Hyafil F ym. EANM procedural guidelines for PET/CT quantitative myocardial perfusion imaging. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2021;48:1040-1069 «PMID: 33135093»PubMed
  68. Hachamovitch R, Rozanski A, Shaw LJ ym. Impact of ischaemia and scar on the therapeutic benefit derived from myocardial revascularization vs. medical therapy among patients undergoing stress-rest myocardial perfusion scintigraphy. Eur Heart J 2011;32:1012-24 «PMID: 21258084»PubMed
  69. Smulders MW, Jaarsma C, Nelemans PJ ym. Comparison of the prognostic value of negative non-invasive cardiac investigations in patients with suspected or known coronary artery disease-a meta-analysis. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2017;18:980-987 «PMID: 28329376»PubMed
  70. Shaw LJ, Berman DS, Picard MH ym. Comparative definitions for moderate-severe ischemia in stress nuclear, echocardiography, and magnetic resonance imaging. JACC Cardiovasc Imaging 2014;7:593-604 «PMID: 24925328»PubMed
  71. Sicari R, Nihoyannopoulos P, Evangelista A ym. Stress echocardiography expert consensus statement: European Association of Echocardiography (EAE) (a registered branch of the ESC). Eur J Echocardiogr 2008;9:415-37 «PMID: 18579481»PubMed
  72. American College of Cardiology Foundation Appropriate Use Criteria Task Force, American Society of Echocardiography, American Heart Association ym. ACCF/ASE/AHA/ASNC/HFSA/HRS/SCAI/SCCM/SCCT/SCMR 2011 Appropriate Use Criteria for Echocardiography. A Report of the American College of Cardiology Foundation Appropriate Use Criteria Task Force, American Society of Echocardiography, American Heart Association, American Society of Nuclear Cardiology, Heart Failure Society of America, Heart Rhythm Society, Society for Cardiovascular Angiography and Interventions, Society of Critical Care Medicine, Society of Cardiovascular Computed Tomography, and Society for Cardiovascular Magnetic Resonance Endorsed by the American College of Chest Physicians. J Am Coll Cardiol 2011;57:1126-66
  73. Daly CA, De Stavola B, Sendon JL ym. Predicting prognosis in stable angina--results from the Euro heart survey of stable angina: prospective observational study. BMJ 2006;332:262-7 «PMID: 16415069»PubMed
  74. Emond M, Mock MB, Davis KB ym. Long-term survival of medically treated patients in the Coronary Artery Surgery Study (CASS) Registry. Circulation 1994;90:2645-57 «PMID: 7994804»PubMed
  75. Del Buono MG, Montone RA, Camilli M ym. Coronary Microvascular Dysfunction Across the Spectrum of Cardiovascular Diseases: JACC State-of-the-Art Review. J Am Coll Cardiol 2021;78:1352-1371 «PMID: 34556322»PubMed
  76. Stenström I, Maaniitty T, Uusitalo V ym. Frequency and angiographic characteristics of coronary microvascular dysfunction in stable angina: a hybrid imaging study. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2017;18:1206-1213 «PMID: 28950300»PubMed
  77. McNeil JJ, Nelson MR, Woods RL ym. Effect of Aspirin on All-Cause Mortality in the Healthy Elderly. N Engl J Med 2018;379:1519-1528 «PMID: 30221595»PubMed
  78. ASCEND Study Collaborative Group., Bowman L, Mafham M ym. Effects of Aspirin for Primary Prevention in Persons with Diabetes Mellitus. N Engl J Med 2018;379:1529-1539 «PMID: 30146931»PubMed
  79. Gaziano JM, Brotons C, Coppolecchia R ym. Use of aspirin to reduce risk of initial vascular events in patients at moderate risk of cardiovascular disease (ARRIVE): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2018;392:1036-1046 «PMID: 30158069»PubMed
  80. Giacoppo D, Matsuda Y, Fovino LN ym. Short dual antiplatelet therapy followed by P2Y12 inhibitor monotherapy vs. prolonged dual antiplatelet therapy after percutaneous coronary intervention with second-generation drug-eluting stents: a systematic review and meta-analysis of randomized clinical trials. Eur Heart J 2021;42:308-319 «PMID: 33284979»PubMed
  81. Morrone D, Weintraub WS, Toth PP ym. Lipid-altering efficacy of ezetimibe plus statin and statin monotherapy and identification of factors associated with treatment response: a pooled analysis of over 21,000 subjects from 27 clinical trials. Atherosclerosis 2012;223:251-61 «PMID: 22410123»PubMed
  82. Pandor A, Ara RM, Tumur I ym. Ezetimibe monotherapy for cholesterol lowering in 2,722 people: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Intern Med 2009;265:568-80 «PMID: 19141093»PubMed
  83. Sabatine MS, Giugliano RP, Keech AC ym. Evolocumab and Clinical Outcomes in Patients with Cardiovascular Disease. N Engl J Med 2017;376:1713-1722 «PMID: 28304224»PubMed
  84. Schwartz GG, Steg PG, Szarek M ym. Alirocumab and Cardiovascular Outcomes after Acute Coronary Syndrome. N Engl J Med 2018;379:2097-2107 «PMID: 30403574»PubMed
  85. Wright RS, Ray KK, Raal FJ ym. Pooled Patient-Level Analysis of Inclisiran Trials in Patients With Familial Hypercholesterolemia or Atherosclerosis. J Am Coll Cardiol 2021;77:1182-1193 «PMID: 33663735»PubMed
  86. CAPRIE Steering Committee.. A randomised, blinded, trial of clopidogrel versus aspirin in patients at risk of ischaemic events (CAPRIE). CAPRIE Steering Committee. Lancet 1996;348:1329-39 «PMID: 8918275»PubMed
  87. Bhatt DL, Fox KA, Hacke W ym. Clopidogrel and aspirin versus aspirin alone for the prevention of atherothrombotic events. N Engl J Med 2006;354:1706-17 «PMID: 16531616»PubMed
  88. Mauri L, Kereiakes DJ, Yeh RW ym. Twelve or 30 months of dual antiplatelet therapy after drug-eluting stents. N Engl J Med 2014;371:2155-66 «PMID: 25399658»PubMed
  89. Bonaca MP, Bhatt DL, Cohen M ym. Long-term use of ticagrelor in patients with prior myocardial infarction. N Engl J Med 2015;372:1791-800 «PMID: 25773268»PubMed
  90. Cassese S, Byrne RA, Tada T ym. Clinical impact of extended dual antiplatelet therapy after percutaneous coronary interventions in the drug-eluting stent era: a meta-analysis of randomized trials. Eur Heart J 2012;33:3078-87 «PMID: 23091199»PubMed
  91. Lopes RD, Hong H, Harskamp RE ym. Safety and Efficacy of Antithrombotic Strategies in Patients With Atrial Fibrillation Undergoing Percutaneous Coronary Intervention: A Network Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. JAMA Cardiol 2019;4:747-755 «PMID: 31215979»PubMed
  92. European Heart Rhythm Association., European Association for Cardio-Thoracic Surgery., Camm AJ ym. Guidelines for the management of atrial fibrillation: the Task Force for the Management of Atrial Fibrillation of the European Society of Cardiology (ESC). Eur Heart J 2010;31:2369-429 «PMID: 20802247»PubMed
  93. Lopes RD, Hong H, Harskamp RE ym. Safety and Efficacy of Antithrombotic Strategies in Patients With Atrial Fibrillation Undergoing Percutaneous Coronary Intervention: A Network Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. JAMA Cardiol 2019;4:747-755 «PMID: 31215979»PubMed
  94. McMurray JJ, Adamopoulos S, Anker SD ym. ESC Guidelines for the diagnosis and treatment of acute and chronic heart failure 2012: The Task Force for the Diagnosis and Treatment of Acute and Chronic Heart Failure 2012 of the European Society of Cardiology. Developed in collaboration with the Heart Failure Association (HFA) of the ESC. Eur Heart J 2012;33:1787-847 «PMID: 22611136»PubMed
  95. Dickstein K, Kjekshus J, OPTIMAAL Steering Committee of the OPTIMAAL Study Group.. Effects of losartan and captopril on mortality and morbidity in high-risk patients after acute myocardial infarction: the OPTIMAAL randomised trial. Optimal Trial in Myocardial Infarction with Angiotensin II Antagonist Losartan. Lancet 2002;360:752-60 «PMID: 12241832»PubMed
  96. Pfeffer MA, McMurray JJ, Velazquez EJ ym. Valsartan, captopril, or both in myocardial infarction complicated by heart failure, left ventricular dysfunction, or both. N Engl J Med 2003;349:1893-906 «PMID: 14610160»PubMed
  97. Cosento F, Grant P, Aboyans V ym. , ESC Scientific Document Group, 2019 ESC Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases developed in collaboration with the EASD: The Task Force for diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD), European Heart Journal 2020;2:255-323
  98. Zelniker TA, Wiviott SD, Raz I ym. SGLT2 inhibitors for primary and secondary prevention of cardiovascular and renal outcomes in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis of cardiovascular outcome trials. Lancet 2019;393:31-39 «PMID: 30424892»PubMed
  99. Cosentino F, Cannon CP, Cherney DZI ym. Efficacy of Ertugliflozin on Heart Failure-Related Events in Patients With Type 2 Diabetes Mellitus and Established Atherosclerotic Cardiovascular Disease: Results of the VERTIS CV Trial. Circulation 2020;142:2205-2215 «PMID: 33026243»PubMed
  100. Heidenreich PA, McDonald KM, Hastie T ym. Meta-analysis of trials comparing beta-blockers, calcium antagonists, and nitrates for stable angina. JAMA 1999;281:1927-36 «PMID: 10349897»PubMed
  101. Thompson PL. Should ß-blockers still be routine after myocardial infarction? Curr Opin Cardiol 2013;28:399-404 «PMID: 23703252»PubMed
  102. Collet JP, Thiele H, Barbato E ym. 2020 ESC Guidelines for the management of acute coronary syndromes in patients presenting without persistent ST-segment elevation. Rev Esp Cardiol (Engl Ed) 2021;74:544 «PMID: 34020768»PubMed
  103. Husted SE, Ohman EM. Pharmacological and emerging therapies in the treat-ment of chronic angina.Lancet2015;386:691701
  104. Laukkanen JA, Kunutsor SK. Revascularization versus medical therapy for the treatment of stable coronary artery disease: A meta-analysis of contemporary randomized controlled trials. Int J Cardiol 2021;324:13-21 «PMID: 33068645»PubMed
  105. Navarese EP, Lansky AJ, Kereiakes DJ ym. Cardiac mortality in patients randomised to elective coronary revascularisation plus medical therapy or medical therapy alone: a systematic review and meta-analysis. Eur Heart J 2021;42:4638-4651 «PMID: 34002203»PubMed
  106. Chaitman BR, Alexander KP, Cyr DD ym. Myocardial Infarction in the ISCHEMIA Trial: Impact of Different Definitions on Incidence, Prognosis, and Treatment Comparisons. Circulation 2021;143:790-804 «PMID: 33267610»PubMed
  107. Neumann FJ, Sousa-Uva M, Ahlsson A ym. 2018 ESC/EACTS Guidelines on myocardial revascularization. Eur Heart J 2019;40:87-165 «PMID: 30165437»PubMed
  108. Tonino PA, De Bruyne B, Pijls NH ym. Fractional flow reserve versus angiography for guiding percutaneous coronary intervention. N Engl J Med 2009;360:213-24 «PMID: 19144937»PubMed
  109. Authors/Task Force members., Windecker S, Kolh P ym. 2014 ESC/EACTS Guidelines on myocardial revascularization: The Task Force on Myocardial Revascularization of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS)Developed with the special contribution of the European Association of Percutaneous Cardiovascular Interventions (EAPCI). Eur Heart J 2014;35:2541-619 «PMID: 25173339»PubMed
  110. Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  111. Hegewald J, Wegewitz UE, Euler U ym. Interventions to support return to work for people with coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2019;3:CD010748 «PMID: 30869157»PubMed
  112. Lautamäki A, Gunn JM, Airaksinen KEJ ym. Permanent work disability in patients =50 years old after percutaneous coronary intervention and coronary artery bypass grafting (the CRAGS study). Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes 2017;3:101-106 «PMID: 28927176»PubMed
  113. Virtanen M, Lallukka T, Ervasti J ym. The joint contribution of cardiovascular disease and socioeconomic status to disability retirement: A register linkage study. Int J Cardiol 2017;230:222-227 «PMID: 28063665»PubMed
  114. Aivoinfarkti ja TIA. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  115. Alaraajojen tukkiva valtimotauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  116. Sydämen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  117. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  118. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  119. Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U ym. Secondary prevention through comprehensive cardiovascular rehabilitation: From knowledge to implementation. 2020 update. A position paper from the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2020;: «PMID: 33611446»PubMed
  120. Pelliccia A, Sharma S, Gati S ym. 2020 ESC Guidelines on sports cardiology and exercise in patients with cardiovascular disease. Eur Heart J 2021;42:17-96 «PMID: 32860412»PubMed
  121. Richards SH, Anderson L, Jenkinson CE ym. Psychological interventions for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2017;4:CD002902 «PMID: 28452408»PubMed
  122. Rusiecki L, Zdrojowy R, Gebala J ym. Sexual health in Polish elderly men with coronary artery disease: importance, expectations, and reality. Asian J Androl 2020;22:526-531 «PMID: 31929194»PubMed
  123. Dursun M, Cimen S, Sulukaya M ym. The predictive value of red cell distribution width on erectile dysfunction. Andrologia 2019;51:e13374 «PMID: 31347716»PubMed
  124. Kalka D, Gebala J, Rusiecki L ym. Relation of Postexercise Reduction of Arterial Blood Pressure and Erectile Dysfunction in Patients with Coronary Heart Disease. Am J Cardiol 2018;122:229-234 «PMID: 29751956»PubMed
  125. Ghanbari Afra L, Taghadosi M, Gilasi HR. Relationship Between Ischemic Heart Disease and Sexual Satisfaction. Glob J Health Sci 2015;8:263-9 «PMID: 26234982»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50102 (050.102)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Diabetesta sairastavien sepelvaltimotautipotilaiden monen suonen revaskularisaatio

Diabeetikoilla 3-suonen taudin hoidoksi suositellaan pääsääntöisesti ohitusleikkausta. Monen suonen tautia sairastavilla diabeetikoilla ohitusleikkaus vähentää kuolleisuutta ja uusintatoimenpiteiden tarvetta verrattuna lääkestenteillä tehtäviin sepelvaltimotoimenpiteisiin.

A

GLP1-reseptoriagonistit ja sydäntapahtumat valtimotautia sairastavilla tyypin 2 diabetespotilailla

GLP1-reseptoriagonistit (dulaglutidi, liraglutidi ja semaglutidi) vähentävät sydän- ja verisuonitapahtumia diabetesta sairastavilla valtimotautipotilailla.

A

Liikunnan ja liikunnallisen sydänkuntoutuksen vaikuttavuus osana kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan hoitoa

Säännöllisen, monipuolisen ja riittävän tehokkaan liikunnan sekä liikunnallisen sydänkuntoutuksen avulla voidaan vaikuttaa kroonista sepelvaltimo-oireyhtymää sairastavan ennusteeseen, elämänlaatuun, riskitekijöiden hallintaan ja fyysiseen suorituskykyyn.

A

Revaskularisaation ajoittaminen kroonisessa sepelvaltimotaudissa

Vakaassa sepelvaltimotaudissa revaskularisaatio ei paranna ennustetta, mutta se voi auttaa oireiden hoidossa. Revaskularisaatio on suositeltavaa silloin, kun potilaan oireisto on normaalia elämää rajoittava tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. Sepelvaltimotaudin hoito lääkkeillä ja terveellisiä elintapoja noudattaen on perusta taudin kaikissa vaiheissa.

A

Sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT) ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa

Sepelvaltimoiden TT-tutkimus soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin sulkemiseen pois valikoiduilla rintakipupotilailla, joilla kliininen ennakkotodennäköisyys on pieni tai suurentunut.

A

SGLT2-estäjät tyypin 2 diabeteksen ja sepelvaltimotaudin hoidossa

SGLT2-estäjistä empagliflotsiini ja kanagliflotsiini vähentävät sydän- ja verisuonitautitapahtumia siten, että empagliflotsiini vähentää kardiovaskulaari- ja kokonaiskuolleisuutta, ja kanagliflotsiini vähentää sydäninfarkteja tyypin 2 diabetesta sairastavilla valtimotautipotilailla.

B

Beetasalpaajien käyttö vakaata sepelvaltimotautia sairastavilla

Beetasalpaajilla ilmeisesti ei ole ennustetta parantavaa vaikutusta vakaata sepelvaltimotautia sairastavilla potilailla, joiden vasemman kammion funktio on normaali.

B

Sydänvalmennuksen vaikutus valtimotapahtumiin

Kattavalla sydänvalmennuksella voidaan ilmeisesti vähentää kokonaiskuolleisuutta, kardiovaskulaarikuolleisuutta sekä vähentää sydän- ja aivoinfarktien ilmaantumista tavanomaiseen hoitoon verrattuna potilailla, joilla on todettu krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä.

B

Tulehdukselliset reumasairaudet ja sepelvaltimotauti

Reumasairauksiin (nivelreuma, SLE ja systeeminen skleroosi) ilmeisesti liittyy lisääntynyt sepelvaltimoiden ateroskleroosi.

C

Beetasalpaajien rutiinikäyttö pysyvästi akuutin sepelvaltimokohtauksen jälkeen pienen riskin potilailla

Pitkäkestoisesta beetasalpaajahoidosta ei ole osoitettu ennustehyötyä, kun sepelvaltimotautikohtauksesta on kulunut yli 1 vuosi, vasemman kammion toiminta on normaali ja kyseessä on pienen riskin potilas.

Ahtauttavan sepelvaltimotaudin kliinisen ennakkotodennäköisyyden arviointi iän, sukupuolen, oireiden ja riskitekijöiden lukumäärän perusteella
Diagnostisen tutkimuksen valinnan perusteet
Suomessa asuvat työ- ja kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle 2003–2021 siirtyneet (diagnoosit I20-25)

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia