Autismiystävällinen oppimisympäristö

Oppimisympäristöön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa autismikirjon henkilöiden toiminta- ja oppimiskykyyn vahvistavasti tai heikentävästi. Vaikka alla käsitellään lähinnä kouluympäristöä, on ajatus autismiystävällisyydestä yleistettävissä muihinkin toimintaympäristöihin (mm. varhaiskasvatus, toisen asteen oppilaitokset, asumisyksiköt, työpaikat).

Toimintakykyä heikentävät tekijät voivat liittyä muun muassa

• riittämättömään kielelliseen ja visuaaliseen ennakointiin (esim. struktuurin puute, runsas kielellisyys)
• sosiaalisesta kanssakäymisestä aiheutuvaan kuormitukseen
• fyysisestä toimintaympäristöstä aiheutuvaan liialliseen aistiärsykkeiden määrään (esim. siirtymätilanteet, suuret ryhmäkoot, avoimet oppimisympäristöt, isot koulut)
• itseohjautuvuuden vaatimuksiin (esim. oppilaalta edellytetään omatoimisuutta ja oman toiminnan ohjauksen ja suunnittelun taitoja enemmän kuin mihin hänellä on sillä hetkellä edellytyksiä)
• oppilasta opettavien ja ohjaavien henkilöiden tarjoamaan riittämättömään yksilölliseen tukeen.

Autismikirjon henkilöille on tyypillistä, että he kuormittuvat ja stressaantuvat herkästi. Liiallisesti kuormittavan toimintaympäristön aiheuttama stressi saattaa näkyä ydinoireiden korostumisena sekä ahdistuneisuuden tai muun psyykkisen oireilun lisääntymisenä. Kuormittava toimintaympäristö saattaa aiheuttaa myös haastavaa käyttäytymistä. Yleisen toimintakyvyn heikentyessä koulunkäynti ja oppiminen vaikeutuvat. Pahimmillaan seurauksena voi olla, että lapsi tai nuori ei kykene käymään koulua (kouluakäymättömyys).

Autismikirjon lapsen ja nuoren toimintakykyä vahvistaa ja ylläpitää niin sanottu autismiystävällinen oppimisympäristö. Se vähentää ja ennaltaehkäisee stressiä sekä tukee mielen hyvinvointia. Autismiystävällinen oppimisympäristö on

• Ennakoiva. Koulupäivän kulku, siirtymät ja muutokset ennakoidaan. Itseohjautuvuutta tuetaan oppituntien ja muiden toimintojen selkeällä kielellisellä ja visuaalisella strukturoinnilla «Strukturointi ja sen merkitys autismikirjon henkilöille»1. Säännöt ja ohjeet ilmaistaan oppilaan ymmärtämällä tavalla. Ennakoinnin tukena käytetään strukturoinnin eri keinoja, esimerkiksi kuvia, pikapiirtämistä ja kirjoittamista.
• Vahvuuksiin perustuva. Tunnistetaan oppilaan vahvuudet ja hyödynnetään niitä. Annetaan hänelle runsaasti myönteistä, kannustavaa palautetta. Panostetaan oppimismotivaation luomiseen ja ylläpitämiseen.
• Sosiaalisesti turvallinen. Autismikirjon oppilaan kouluun kiinnittymistä vahvistaa sensitiivinen, myönteinen ja turvallinen ihmissuhde. Oppilaalla tulisi olla koulussa niin sanottu turva-aikuinen (opettaja, ohjaaja, muu ammattihenkilö). Sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja tuetaan ja harjoitellaan osana opetusta. Oppilaalle järjestetään riittävästi tukea sosiaalisiin tilanteisiin. Tuetaan kaverisuhteita ja huolehditaan siitä, että lapsi tai nuori kokee olevansa osa ryhmää.
• Aistiesteetön. Rajataan ja karsitaan aistiärsykkeiden (näkö-, ääni- ja hajuärsykkeet) määrää. Vältetään ennakoimatonta koskettamista. Tunnistetaan ja huomioidaan kouluruokailuun mahdollisesti liittyvät syömisvaikeudet. Järjestetään oppilaalle mahdollisuuksia palautua aistikuormituksesta ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta (esim. oma "turvapaikka", vaihtoehtovälitunti, aistisäätelyn keinojen tarjoaminen). Ks. myös lisätietoaineisto aistisäätelystä «Aistisäätelyn epätyypillisyys autismikirjon häiriössä»2.

Autismikirjon lapsen ja nuoren kuormittuminen saattaa koulupäivän jälkeen purkautua kotona voimakkaasti, vaikka koulupäivät vaikuttavat sujuvan hyvin. Näissäkin tilanteissa on tarpeen yhdessä miettiä, miten lapsen ja nuoren kuormittumista koulupäivän aikana voitaisiin ennaltaehkäistä. Autismiystävällinen oppimisympäristö tukee jaksamista koulupäivän jälkeen. Näin voimavaroja jää mielekkääseen ja palauttavaan vapaa-aikaan.

Tukitoimet suunnitellaan kodin ja koulun välisenä yhteistyönä huomioiden lapsen ja nuoren osallistaminen. Suunnitteluun voivat tarvittaessa osallistua oppilashuolto, kuntouttavat terapeutit ja hoitava taho. Tukitoimia suunniteltaessa on tärkeä huomioida ja ymmärtää autismikirjon henkilölle usein tyypillinen vaihteleva kykyprofiili, esimerkiksi mahdollinen ero kognitiivisten taitojen sekä sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen välillä. Oppilaan tarvitsema tuki ja hänelle sopiva vaatimustaso voivat vaihdella hyvinkin paljon eri tieto- ja taitoalueiden välillä. Erityisopetuksen tuki ja joustavat opetusjärjestelyt tulee huomioida riippumatta oppilaan tuen tasosta (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Jatkuva kouluarjen sujuvuuden ja tukitoimien arviointi on erittäin tärkeää.

Tukitoimien ja tiedon siirtyminen korostuu erityisesti niin sanotuissa nivelvaiheissa (esim. varhaiskasvatuksesta alakouluun, luokka-asteelta seuraavalle, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toisen asteen opintoihin siirryttäessä). Nivelvaihe voi ainakin väliaikaisesti lisätä lapsen ja nuoren tuen tarvetta, mikä on tärkeä ennakoida. Esimerkiksi yläkouluun siirryttäessä tuen tarvetta usein lisää itseohjautuvuuden vaatimusten kasvaminen sekä toimintakulttuurin muutos, esimerkiksi luokkatilojen ja opettajien vaihtuminen useita kertoja päivän aikana.

Varhaiskasvatuksen, koulujen ja kuntien on mahdollista saada valtakunnallisesti ohjausta Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista «https://www.valteri.fi»1.

Onnistuneen oppimisen edellytyksiä autismikirjon oppilaille kuvataan taulukossa «Onnistuneen oppimisen edellytyksiä autismikirjon oppilaille. Taulukko on mukailtu Päivi Norvapalon artikkelista , ja sen käyttämiseen on saatu julkaisijan lupa....»1.