Oppimisympäristöön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa autismikirjon henkilöiden toiminta- ja oppimiskykyyn vahvistavasti tai heikentävästi. Vaikka alla käsitellään lähinnä kouluympäristöä, on ajatus autismiystävällisyydestä yleistettävissä muihinkin toimintaympäristöihin (mm. varhaiskasvatus, toisen asteen oppilaitokset, asumisyksiköt, työpaikat).
Toimintakykyä heikentävät tekijät voivat liittyä muun muassa
Autismikirjon henkilöille on tyypillistä, että he kuormittuvat ja stressaantuvat herkästi. Liiallisesti kuormittavan toimintaympäristön aiheuttama stressi saattaa näkyä ydinoireiden korostumisena sekä ahdistuneisuuden tai muun psyykkisen oireilun lisääntymisenä. Kuormittava toimintaympäristö saattaa aiheuttaa myös haastavaa käyttäytymistä. Yleisen toimintakyvyn heikentyessä koulunkäynti ja oppiminen vaikeutuvat. Pahimmillaan seurauksena voi olla, että lapsi tai nuori ei kykene käymään koulua (kouluakäymättömyys).
Autismikirjon lapsen ja nuoren toimintakykyä vahvistaa ja ylläpitää niin sanottu autismiystävällinen oppimisympäristö. Se vähentää ja ennaltaehkäisee stressiä sekä tukee mielen hyvinvointia. Autismiystävällinen oppimisympäristö on
Autismikirjon lapsen ja nuoren kuormittuminen saattaa koulupäivän jälkeen purkautua kotona voimakkaasti, vaikka koulupäivät vaikuttavat sujuvan hyvin. Näissäkin tilanteissa on tarpeen yhdessä miettiä, miten lapsen ja nuoren kuormittumista koulupäivän aikana voitaisiin ennaltaehkäistä. Autismiystävällinen oppimisympäristö tukee jaksamista koulupäivän jälkeen. Näin voimavaroja jää mielekkääseen ja palauttavaan vapaa-aikaan.
Tukitoimet suunnitellaan kodin ja koulun välisenä yhteistyönä huomioiden lapsen ja nuoren osallistaminen. Suunnitteluun voivat tarvittaessa osallistua oppilashuolto, kuntouttavat terapeutit ja hoitava taho. Tukitoimia suunniteltaessa on tärkeä huomioida ja ymmärtää autismikirjon henkilölle usein tyypillinen vaihteleva kykyprofiili, esimerkiksi mahdollinen ero kognitiivisten taitojen sekä sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen välillä. Oppilaan tarvitsema tuki ja hänelle sopiva vaatimustaso voivat vaihdella hyvinkin paljon eri tieto- ja taitoalueiden välillä. Erityisopetuksen tuki ja joustavat opetusjärjestelyt tulee huomioida riippumatta oppilaan tuen tasosta (yleinen, tehostettu tai erityinen tuki). Jatkuva kouluarjen sujuvuuden ja tukitoimien arviointi on erittäin tärkeää.
Tukitoimien ja tiedon siirtyminen korostuu erityisesti niin sanotuissa nivelvaiheissa (esim. varhaiskasvatuksesta alakouluun, luokka-asteelta seuraavalle, alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta toisen asteen opintoihin siirryttäessä). Nivelvaihe voi ainakin väliaikaisesti lisätä lapsen ja nuoren tuen tarvetta, mikä on tärkeä ennakoida. Esimerkiksi yläkouluun siirryttäessä tuen tarvetta usein lisää itseohjautuvuuden vaatimusten kasvaminen sekä toimintakulttuurin muutos, esimerkiksi luokkatilojen ja opettajien vaihtuminen useita kertoja päivän aikana.
Varhaiskasvatuksen, koulujen ja kuntien on mahdollista saada valtakunnallisesti ohjausta Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista «https://www.valteri.fi»1.
Onnistuneen oppimisen edellytyksiä autismikirjon oppilaille kuvataan taulukossa «Onnistuneen oppimisen edellytyksiä autismikirjon oppilaille. Taulukko on mukailtu Päivi Norvapalon artikkelista , ja sen käyttämiseen on saatu julkaisijan lupa....»1.
Onnistuneen oppimisen edellytyksiä autismikirjon oppilaille |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|