Syömishäiriöpotilaan ravitsemushoidon käytäntöjä osastohoidossa
Lisätietoa aiheesta
Anu Ruusunen
18.9.2024
Ravitsemushoitosuunnitelman mukaiset ateriat
- Syömishäiriöpotilaalle tilataan ravitsemushoitosuunnitelman mukaiset, hänelle soveltuvat
ateriat.
- Osastohoidossa sairastuneen altistuminen erilaisille ruoka-aineille, myös sellaisille,
jotka sisältävät runsaasti energiaa ja joita potilas pelkää tai kieltää itseltään,
on tärkeää sallivan syömisen opettelussa ja riittävän energiansaannin turvaamisessa
«Schebendach JE, Mayer LE, Devlin MJ, ym. Dietary e...»1.
- Kliinisiä täydennysravintovalmisteita tai tehostettua ruokavaliota voidaan myös hyödyntää
ravinnonsaannin turvaamisessa. Tehostetussa ruokavaliossa ruoan energia- ja proteiinitiheyttä
suurennetaan (esim. runsasproteiiniset ruokavaliot, rasvalisien käyttö), jolloin annoskoko
pysyy kohtuullisena.
Ruokailutilanteet
- Potilaalla ruokailutilanteeseen liittyy usein vaikeita tunteita, kuten ahdistusta,
joten tunnesäätelyn tueksi tulee tarjota tukea ja keinoja niin ennen ruokailua, sen
aikana kuin ruokailun jälkeenkin «Ahdistuksensäätely syömishäiriöiden hoidossa»1.
- Ruoan annostelijalla on ruokailutilanteessa vastuu siitä, että potilas saa ravitsemushoitosuunnitelmansa
mukaiset ateriat.
- Hoitajat tukevat ateriointia ja huolehtivat, että annos tulee syödyksi «Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja ...»2.
- Aluksi hoitava henkilö ottaa vastuun annostelusta, minkä jälkeen potilas voi vähitellen
alkaa itse koota ruoka-annoksensa. Potilasta ei jätetä yksin sairauden kanssa.
- Jos sairastunut on perhepohjaisessa hoidossa ja perhepohjainen hoito jatkuu kotiutumisen
jälkeen, hoitava henkilö annostelee ateriat aluksi, mutta kotiutumisen lähestyessä
vastuuta annostelusta siirretään huoltajille osastolla toteutettavan perheaterian
ja kotilomilla tapahtuvan harjoittelun avulla. Tällöin potilas harjoittelee annostelua
avohoidossa huoltajien tukemana ja valvomana.
- Lasten ja nuorten osastohoidossa voidaan harjoitella perheruokailuja, joissa huoltajat
tulevat syömään lapsen kanssa osastolle hoitajan ohjaamana. Kun perheruokailut onnistuvat
osastolla, perhe harjoittelee ruokailutilanteita kotona ennen osastohoidon päättämistä.
- Ruokailutilanteessa syödään hoitajan tukemana ja yhdessä muiden kanssa. Yksilölliset
ruokailujärjestelyt, kuten ruokailu omassa huoneessa yhdessä hoitajan kanssa, huomioidaan,
jos niistä on merkittävää apua syömistilanteessa.
- Ruokailutilanteeseen voi liittyä poikkeavaa käyttäytymistä, kuten ruokien pilkkomista,
johon on syytä puuttua ja tukea normaaliin syömiseen.
- Ruokailutilanteet pyritään tekemään mahdollisimman miellyttäviksi ja rennoiksi.
Ruokailun jälkeen
- Potilasta ei jätetä yksin, ja hänelle tarjotaan lempeää ja rauhallista tekemistä tai
olemista (esim. yhteisissä tiloissa oleminen, peiton alla lepääminen).
- Tuetaan kompensaatiokäyttäytymisestä (esim. tyhjentäytymiskäyttäytyminen, liiallinen
liikkuminen) luopumista ja tarvittaessa estetään sitä.
Osastolta kotiutuminen
- Ennen kotiutumista voidaan tehdä kotikäynti, hyödyntää perheateriointia ja suunnitella
perheen kanssa tarkemmin kotiruokailujen toteutusta.
Kirjallisuutta
- Schebendach JE, Mayer LE, Devlin MJ, ym. Dietary energy density and diet variety as
predictors of outcome in anorexia nervosa. Am J Clin Nutr 2008;87(4):810-6 «PMID: 18400701»PubMed
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ravitsemushoitosuositus
2023 Internet: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146233/URN_ISBN_978-952-343-977-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Rigaud D, Verges B, Colas-Linhart N, ym. Hormonal and psychological factors linked
to the increased thermic effect of food in malnourished fasting anorexia nervosa.
J Clin Endocrinol Metab 2007;92(5):1623-9 «PMID: 17341571»PubMed
Artikkelin tunnus: nix03463 (050.101)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim