Päivitetyn Olkapään jännevaivat Käypä hoito -suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa olkapään jännevaivojen kliinistä ja radiologista diagnostiikkaa, konservatiivista hoitoa ja kirurgisen hoidon kriteereitä. Tehostamalla jännevaivojen ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta voidaan vähentää niiden aiheuttamia haittoja ja työkyvyttömyyttä.
Yleisin olkapään jännevaiva on kiertäjäkalvosimen jänteen rappeumaan liittyvä jännekipu eli tendinopatia. Jänteen läpäisevä repeämä voi kehittyä rappeuman myötä tai syntyä äkillisessä tapaturmassa joko rappeutuneeseen tai terveeseen jänteeseen. Kiertäjäkalvosimen jännevaivan tyypillinen oire on levossa, rasituksessa tai molemmissa tuntuva kipu. Rasituskipu ilmenee etenkin vaakatason yläpuolisissa liikkeissä. Läpäisevään repeämään liittyviä mahdollisia oireita ovat lisäksi aktiivisen liikelaajuuden rajoittuminen ja voiman heikkeneminen.
Olkapään vaivojen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen tutkimukseen. Tarvittaessa diagnostiikkaa täydennetään kuvantamisilla, joista ensisijainen on röntgenkuvaus. Tapaturman jälkeen tarvitaan aina röntgenkuvaus.
Konservatiivinen hoito ensisijaista rappeumaperäisissä jännevaivoissa
Rappeumaperäiset jännevaivat hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa. Tärkein hoito on fysioterapeutin ohjaama terapeuttinen harjoittelu, ellei alkuvaiheen omahoito lievitä oireita.
Kirurgista hoitoa harkitaan läpäisevissä kiertäjäkalvosimen jännerepeämissä. Tapaturmaperäisissä repeämissä sitä harkitaan heti alkuvaiheessa ja rappeumaperäisissä repeämissä etenkin työikäisillä potilailla, ellei asianmukainen konservatiivinen hoito tuota tulosta. Olkalisäkkeen avarrusleikkaus eli akromioplastia ei ole vaikuttavaa hoitoa, eikä se ole suositeltava itsenäisenä toimenpiteenä. Jännevaivojen hoidon tavoitteena on lievittää olkapään kipua ja palauttaa tai ylläpitää toiminta- ja työkyky.
Työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa
Sairauspoissaoloa kirjoitetaan leikkauksen yhteydessä erikoissairaanhoidosta käsin 4–6 viikoksi. Tänä aikana työkykyä arvioidaan työterveyshuollossa siten, että huomioidaan toimintakyvyn rajoitukset ja työn vaatimukset. Työterveyslääkäri tuntee työpaikan korvaavan työn mallin, mahdollisuudet mukautettuun työhön ja uudelleensijoitukseen sekä osa-aikaisen työn vaihtoehdot. Päivitetyssä hoitosuosituksessa onkin korostettu työterveyshuollon roolia työhön paluun ajankohdan arvioinnissa.
Tutustu päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen.