Huhtikuussa vietetään Parkinsonin taudin tietoisuuskuukautta ja maanantaina 11.4. maailman Parkinson-päivää. Parkinsonin tauti on kolmanneksi yleisin liikehäiriösairaus – teemakuukauden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta sairaudesta ja elämästä sen kanssa.
Parkinsonin tauti on hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, johon liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muitakin oireita. Nämä kolme pääoiretta alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi.
Parkinsonin tauti koskettaa noin 16 000 suomalaista sekä heidän läheisiään (lähde: Terveyskirjasto, 2018). Sairaus alkaa tavallisimmin 50–70 vuoden iässä, mutta joskus se voi alkaa jo varhaisemmassa vaiheessa. Parkinsonin tauti johtuu tietyn keskiaivojen alueen (mustatumake) hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Syytä hermosolujen vaurioitumiseen ei tiedetä, eikä myöskään parantavaa tai taudin etenemisen estävää hoitoa tunneta. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena onkin oireiden lievittäminen ja toimintakyvyn parantaminen.
Oireita voidaan vähentää nykylääkityksen ja kuntoutuksen avulla. Vaikka sairauden etenemiseen ei voi vaikuttaa elintavoilla, liikuntakyvyn kannalta keskeisin kuntoutus on omatoiminen säännöllinen liikunta. Käypä hoito -suosituksen mukaan omatoimiseen liikuntaan tulisi ohjata heti diagnoosin varmistuttua. Liikunnalla voidaan parantaa fyysistä suorituskykyä, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta ja lihasvoimaa. Parkinson-liitto julkaisee tietokirjasia sairaudesta potilaille ja omaisille, ja niissä käsitellään myös liikuntaa ja ravintoa.
Lue lisää Parkinsonin taudin Käypä hoito -suosituksesta, jota on päivitetty kohdennetusti 28.3.2022. (potilasversio, ruotsinkielinen versio). Tutustu myös teemakuukauden tapahtumiin Parkinson-liiton sivuilla.