Yersinioosi
Lääkärin käsikirja
10.1.2024 • Viimeisin muutos 12.12.2022
Keskeistä
- Muista yersinioosin mahdollisuus, jos potilaalla on
- akuutti vatsakipu
- akuutti ripuli
- epäselvä kuumeilu
- Reiterin tauti
- niveltulehdus
- uretriitti, balaniitti
- iriitti, konjunktiviitti
- kyhmyruusu
- infektioon liittyvät selittämättömät virtsan sedimenttilöydökset, maksa- tai haimatulehduksen oireet.
Aiheuttajat
- Suomessa tavallisin aiheuttaja on Yersinia enterocolitica 3.
- Harvinaisempia ovat Y. enterocolitica 9, Y. pseudotuberculosis 1A ja 3.
- Aiheuttajia ei voi erottaa oireiden perusteella.
Epidemiologia
- Ihmisen tartuntojen kannalta tärkein eläin on sika, mutta yersiniaa esiintyy monissa muissakin tarhatuissa ja luonnoneläimissä.
- Tavallisimmin tartunnat saadaan elintarvikkeesta, jonka on saastuttanut eläimestä peräisin oleva bakteeri.
- Y. pseudotuberculosis lisääntyy elintarvikkeessa myös jääkaappilämpötilassa, ja siksi se on yleisempi joukkoruokailusta alkunsa saaneiden epidemioiden aiheuttaja kuin Y. enterocolitica.
- On tavallista, että samaa saastunutta ruokaa syöneistä vain pieni osa sairastuu.
- Yersinioosi ei käytännössä tartu suoraan henkilöstä toiseen.
Oireet ja kliininen kuva
Akuutin infektion oireet
- Itämisaika on yleensä 3–6 päivää (1–14 päivää).
- Kuume
- Ripuli (80 % potilaista); lapsilla usein verta ja limaa ulosteissa
- Vatsakivut
- Lapsilla ja nuorilla usein lokalisoituvat oikealle alavatsalle; oireet voivat muistuttaa umpilisäketulehdusta.
- Jos leikataan, löytyy usein suoliliepeen imusolmuketulehdus, akuutti terminaalinen ileiitti tai todellinen umpilisäketulehdus.
Postinfektiiviset oireet
- Reaktiivinen niveltulehdus (n. 15 %:lla potilaista)
- Ilmaantuu 1–3 viikkoa enteriitin jälkeen.
- Oireet vaihtelevat lievästä nivelsärystä vaikeaan polyartriittiin, joskus Reiterin tautiin (kuva «»1).
- Niveltulehdus on yleisin suurissa nivelissä, nilkoissa, polvissa ja ranteissa, ei käsien pikkunivelissä.
- Pieni osa kroonistuu.
- Vahva HLA-B27-assosiaatio
- Silmäoireet
- Virtsatieoireet
- Virtsaputkitulehdus
- Balaniitti (kuva «»2)
- Munuaiskerästulehdus
- Iho-oireet
- Kyhmyruusu «Kyhmyruusu (erythema nodosum)»1 on tavallisin (yersinia aiheuttaa n. 10 % kyhmyruusutapauksista, ja kyhmyruusu kehittyy n. 5 %:lle yersiniapotilaista); voi olla yersinioosin ainoa oire.
- Sydänlöydökset
- Muita oireita
- Maksan, haiman tai kilpirauhasen tulehdus
Diagnostiikka
Ulosteen bakteerien nukleiinihapon osoitus
- Nukleiinihappojen osoitustesti F-BaktNhO, jota jatketaan viljelyllä positiivisen näytteen yhteydessä.
- Viljelytutkimuksen yhteydessä tehty herkkyysmääritys ohjaa mahdollista mikrobilääkehoitoa.
- On käyttökelpoinen akuutissa vaiheessa.
- Enteriitin rauhoituttua diagnostinen arvo vähenee.
Vasta-aineet
- Yersinioiden aiheuttamat infektiot havaitaan usein serologisen tutkimuksen avulla, sillä niiden aiheuttamat suolistoinfektiot ovat usein vähäoireisia, eivätkä johda siinä vaiheessa tutkimuksiin. On tavallista, että reaktiivisen artriitin oireiden takia tehdyn serologisen tutkimuksen kanssa samanaikaisesti tehdyt ulostetutkimukset ovat negatiivisia.
- Ensisijainen diagnoosimenetelmä postinfektiivisissä oireissa (niveltulehduksessa). Vasta-aineita voi määrittää myös erythema nodosumin, erythema multiformen, kardiittien ja epäselvien kuumetautien etiologiaa selvitettäessä.
- Käytössä on erityisesti IgM-luokan vasta-aineita mittaava bakteeriagglutinaatiotesti S-YersAb sekä tämän ja spesifimmän EIA-testin yhdistelmä S-YersAbL.
- Tuore infektio pystytään toteamaan yhdestä näytteestä.
- IgM-luokan vasta-aineet lisääntyvät muutamassa päivässä ja häviävät yleensä muutamassa kuukaudessa.
- IgG-luokan vasta-aineet säilyvät pitempään, usein vuosia.
- IgA-luokan vasta-aineet liittyvät erityisesti niveltulehdukseen.
- Y. enterocolitica 9 ja brusella reagoivat ristiin, mutta ELISA-inhibitiokoe tehdään positiivisessa tuloksessa automaattisesti ja oikea diagnoosi varmistetaan.
Hoito
- Paranee yleensä itsestään.
- Kroonista kantajuutta ei kehity.
- Mikrobilääkityksen hyödystä on vähän näyttöä, eikä ole varmuutta, onko sillä vaikutusta esim. postinfektiivisten oireiden kehittymiseen.
- Niveltulehdus ja muut Reiterin oireyhtymän osat sammuvat yleensä itsestään muutamassa kuukaudessa, mutta voivat vaatia aluksi tulehduskipulääke- tai glukokortikoidihoitoa.
Mikrobilääkehoidon aiheet
- Usein vaikeaoireisille potilaille, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa.
- Sepsis, immunosuppressoitu potilas.
- Rajuoireinen tauti, verinen ripuli tai hankalat postinfektiiviset oireet (kuten niveltulehdus): hoidon aihe on suhteellinen.
Konsultaatio
- Vaikeaoireinen potilas sairaalahoitoon
- Akuutti umpilisäketulehdusepäily kirurgille
- Hankalat postinfektio-oireet alan spesialistille
Kirjallisuutta
- Gupta V, Gulati P, Bhagat N ym. Detection of Yersinia enterocolitica in food: an overview. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2015;34(4):641-50. «PMID: 25410144»PubMed
- Tuuminen T, Lounamo K, Leirisalo-Repo M. A review of serological tests to assist diagnosis of reactive arthritis: critical appraisal on methodologies. Front Immunol 2013;(4):418. «PMID: 24363655»PubMed
