Takaisin Tulosta

Haarakatkokset EKG:ssä

Lääkärin käsikirja
18.6.2025 • Viimeisin muutos 18.6.2025
Hannu Parikka

Keskeistä

  • Vasen ja oikea haarakatkos (LBBB, RBBB) voivat esiintyä ilman merkittävää sydänsairautta. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla taustalla on kuitenkin usein jokin sydänsairaus.
  • Vasemmanpuoleisen haarakatkoksen taustalla on useammin sydänsairaus kuin oikeanpuoleisen.
  • Jos uuden haarakatkoksen omaava henkilö on oireeton, hänellä ei ole sydänsairauteen viittaavia oireita ja sydämen kaikututkimuslöydös osoittautuu normaaliksi, häntä voidaan pitää tervesydämisenä; näiden seikkojen seuranta on kuitenkin oleellista.
  • Oikea haarakatkos ilman sydänsairautta ei vaikuta ennusteeseen, mutta vasempaan haarakatkokseen liittyy lisääntynyt sydänsairastavuus ja sydänkuolleisuus.
  • Vasemman etuhaarakkeen katkoksen (LAHB) merkitys ennusteelle on vähäinen.
  • Perifeerisessä johtumishäiriössä on lisääntynyt sydänperäisen äkkikuoleman ja sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riski.
  • Oireetontakin bifaskikulaari- ja trifaskikulaarikatkosta tulee seurata kliinisesti ja EKG:llä.

Yleistä kammionsisäisistä johtumishäiriöistä

  • Haarakatkos syntyy sähköimpulssin pysähtymisestä kammionsisäisessä johtumisjärjestelmässä Hisin kimpun jälkeen.
  • Kammionsisäinen johtumisjärjestelmä käsittää (kuva «Kammionsisäinen johtumisjärjestelmä ja siinä esiintyvät katkokset»1)
    • eteis-kammiosolmukkeesta lähtevän Hisin kimpun sekä
    • Hisin kimpun jakaantumisen
      • oikeaan haaraan
      • vasempaan haaraan, josta erottautuu vielä etummainen (anteriorinen) ja takimmainen (posteriorinen) haarake.
  • Perifeerisissä johtumishäiriöissä sähköimpulssin pysähtyminen tapahtuu johtumisjärjestelmän ääriosissa, kammionsisäisenä johtumisen hidastumana (spesifiset haarakatkosdiagnoosit eivät täyty = epäspesifinen intraventrikulaarinen johtumishäiriö [IVCD = intraventicular conduction defect]).
  • Haarakatkos syntyy rakenteellisista syistä.
    • Useimmiten sydänsairauden seurauksena
    • Johtoratojen degeneroituessa ilman muuta sydänvikaa
  • Haarakatkokset voivat esiintyä myös toiminnallisina.
    • Aberraatio tarkoittaa toiminnallista haarakatkosta.
    • Taajuudesta riippuva haarakatkos syntyy, kun syketaajuus nousee henkilölle ominaisen taajuuden yli
      • sinustakykardiassa
      • äkillisesti alkavassa supraventrikulaarisessa takykardiassa
      • eteisvärinässä.
  • Haarakatkoksen yleiskuva EKG:ssä on leveä M-kuvio kammioheilahduksessa.

Oikea haarakatkos (RBBB)

Aiheuttavat tekijät

  • Tavataan ajoittain nuorillakin ilman merkittävää sydänsairautta.
  • Keski-iässä ja myöhemmin useat sairaudet voivat aiheuttaa oikean haarakatkoksen.
    • Iskeeminen sydäntauti
    • Akuutti sydäninfarkti
    • Kardiitti, kardiomyopatiat
    • Sydänkeuhkosairaus (cor pulmonale)
    • Keuhkoembolia (ohimenevä)
    • Useat synnynnäiset sydänviat ja niiden operatiivisen hoidon jälkitila
    • Hankitun sydänsairauden leikkaushoidon jälkitila

Keskeiset piirteet EKG:ssä

  • EKG:n leveä M-kuvio nähdään oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä V1 ja V2.
    • rsR’- tai rSR’-heilahdus
    • Kuvio muistuttaa kanin tai koiran korvia siten, että oikea korva on isompi.
  • QRS-heilahduksen kesto on vähintään 0.12 s.
  • V1–V2:ssä on sekundaarinen repolarisaatiohäiriö (ST-vajoama ja T-inversio).
  • Kytkennöissä I, aVL, V5 ja V6 on leveä S-aalto.
  • Muoto voi vaihdella hieman, jos katkoksen aiheuttaa sydänsairaus.

Epätäydellinen RBBB (partielli RBBB, pRBBB)

  • Ks. kuva «Epätäydellinen oikea haarakatkos (fysiologinen muutos)»3.
  • Muoto on sama kuin RBBB:ssä, mutta leveys alle 0.12 s.
  • S-aallot kytkennöissä I, aVL ja V5–V6 eivät ole syvät ja leveät.
  • Yleinen, hyvänlaatuinen löydös nuorilla kestävyysliikuntaa harrastavilla
  • Kyseessä ei oikeastaan ole johtumishäiriö, ja muoto rSR' selittyy oikean puolen lievästä kuormituksesta.

RBBB:n erotusdiagnoosi

RBBB:n kliininen merkitys

  • Toiseksi yleisin kammionsisäisistä johtumishäiriöistä
  • Perustauti määrää ennusteen.
    • Nuorella oireettomalla terveeksi todettavalla ei vaikuta ennusteeseen.
    • Keski-iällä ilmaantuva voi ennakoida myöhempää eteis-kammiokatkosta.
    • Sydänsairauden yhteydessä lisää kuolleisuutta.
  • Diagnosoitaessa ensimmäisen kerran etsi sydänsairautta (oireet, kliiniset sydänlöydökset, sydämen kaikukuvaus).
    • Jos ei löydy, kliininen ja EKG-seuranta rauhallisesti
  • Akuutissa infarktissa ilmaantuessaan
    • Viittaa akuutissa anteroseptaalisessa infarktissa yhdessä LAHB:n kanssa laajaan vaurioon ja huonoon ennusteeseen.
  • Vaikeuttaa EKG-diagnostiikkaa.
    • RBBB voi peittää posteriorisen infarktin (mutta ei muiden infarktien) EKG-löydöksen, koska
      • R-aallon nousu V2–V3:ssa ei tule selkeästi esiin
      • infarktissa R-aallon nousu kohdistuu kanin ensimmäiseen korvaan (M-kuvion ensimmäiseen positiiviseen osaan).
  • RBBB voi vaikeuttaa LVH:n arviointia.
    • Septaalisen S-aallon puuttuminen
    • LVH:ssa lateraaliset R-amplitudit korostuvat entiseen tapaan.
    • Normaali lateraalinen R-aalto ei poissulje LVH:ta.
  • Haittaa RVH:n arviointia.
    • RVH korostaa kanin oikean korvan amplitudia.
    • RVH:ssa frontaaliakseli kääntyy oikealle.

Vasen haarakatkos (LBBB)

  • Ks. kuvat «Vasemman haarakatkoksen (LBBB) perusteet»4 «»4.
  • Tavataan ajoittain nuorillakin ilman merkittävää sydänsairautta, mutta harvemmin kuin RBBB.
  • Keski-iässä ja myöhemmin useat sairaudet voivat aiheuttaa vasemman haarakatkoksen.
    • Iskeeminen sydäntauti
    • Akuutti sydäninfarkti
    • Kardiitti, kardiomyopatiat
    • LVH:ta aiheuttavat tekijät (hypertonia)
    • Läppäviat (erityisesti aorttaläppäsairaudet)
    • Synnynnäiset sydänsairaudet
    • Avosydänleikkauksen (aorttaläppäkirurgia) jälkitila
    • Johtoratadegeneraatio ilman muuta sydänsairautta

Keskeiset piirteet EKG:ssä

  • EKG:n leveä M-kuvio nähdään lateraalisissa rintakytkennöissä V5 ja V6 sekä I ja aVL.
    • rsR’- tai rSR’-heilahdus
    • Kuvio muistuttaa kanin tai koiran korvia siten, että oikea korva on isompi.
  • QRS-kompleksi kestää vähintään 0.12 s.
  • Kytkennöissä I, V5 ja V6 ei ole Q-aaltoa.
  • Sekundaarinen repolarisaatiohäiriö suuntaa ST-poikkeaman ja T-aallon poispäin QRS-heilahduksesta V5- ja V6-kytkennöissä.
  • V1–2:ssa on syvä ja leveä S muotoa rS tai QS.
  • Muoto voi vaihdella, jos samanaikaisesti on muita EKG-poikkeavuuksia aiheuttavia sairauksia.

Epätäydellinen LBBB (partielli LBBB, pLBBB)

  • QRS-heilahduksen muoto on sama kuin LBBB:ssä, mutta kesto on alle 0.12 s.
  • Tavallisimmin LVH:n aiheuttama
  • Syyt ovat usein samat kuin varsinaisessa LBBB:ssä.

LBBB:n erotusdiagnoosi

LBBB:n kliininen merkitys

  • Kolmanneksi yleisin kammionsisäisistä johtumishäiriöistä
  • Perustauti määrää ennusteen.
    • Nuorella oireettomalla terveeksi todettavalla vaikutus ennusteeseen vähäinen muttei merkityksetön
    • Keski-iällä ilmaantuva voi ennakoida myöhempää eteis-kammiokatkosta ja sydämen vajaatoimintaa.
    • Sydänsairauden yhteydessä lisää merkittävästi kuolleisuutta
  • Diagnosoitaessa ensimmäisen kerran
    • Etsi sydänsairautta: oireet, kliininen arvio ja sydämen kaikututkimus ensisijaisina, löydösten mukaan erikoislääkärin konsultaatio
    • Jos ei löydy sydänsairautta, EKG- ja kliininen seuranta on silti tarpeen.
    • Keski-ikäisellä usein sydänsairauden merkki
  • Akuutissa infarktissa ilmaantuessaan
    • Merkitsee yleensä laajaa sydänlihasvauriota ja huonoa ennustetta.
    • Tuore LBBB ja infarktin oire ovat angiografian aihe.
  • Sydämen vajaatoiminnassa (NYHA 2–3)
    • Huonontaa entisestään vasemman kammion pumppausta.
    • Tulee korjata asentamalla sydäntä synkronoiva tahdistusjärjestelmä (biventrikulaarinen tahdistin, vajaatoimintatahdistin).
  • Vanha LBBB vaikeuttaa EKG-diagnostiikkaa.
    • Akuutti lateraalinen infarkti näkyy huonosti (Q-aallon kehittyminen paljastaa).
    • Septaalinen ja alaseinävaurio voivat näkyä.
    • Uusi LBBB voi olla infarktin merkki.
    • Rasituskokeessa ST-taso laskee terveelläkin LBBB:n sekundaarisen repolarisaatiohäiriön takia: iskemian osoitukseen tarvitaan isotooppirasitusta, sepelvaltimoiden CT-kuvausta tai angiografiaa.
  • LBBB on viite LVH:sta, jonka tulkintaa LBBB vaikeuttaa «Kammiohypertrofioiden arviointi EKG:n perusteella»1.
  • Tavataan joskus ilman muuta osoitettavaa sydänvikaa; pieni osa näistä voi progredioida täydelliseksi eteis-kammiokatkokseksi, joten kliininen seuranta (ml. EKG) on tarpeen.
  • Sydänsairauden poissulku on oleellista, kun LBBB havaitaan ensimmäisen kerran oireettomallakin henkilöllä.

Vasemman etuhaarakkeen katkos

Keskeiset piirteet

  • Frontaalitason akseli kiertyy vasemmalle ylös
    • II- ja III-kytkentöjen negatiivinen QRS (S on syvempi kuin R) antaa pikadiagnoosin.
  • II-, III- ja aVF-kytkennöissä on syvä S muotoa rS.
  • Kytkennöissä I ja aVL on qR.
  • QRS-heilahdus on lievästi levinnyt (alle 0.12 s).
  • Sekundaarinen repolarisaatiohäiriö puuttuu (vrt. RBBB, LBBB).
  • Tukea antavat lisäkriteerit
    • Madaltunut R-aalto lateraalisissa rintakytkennöissä (V5–6)
    • Syventynyt S-aalto lateraalisissa rintakytkennöissä (V5–6)

Erotusdiagnoosi

  • LVH (akseli vasemmalle)
  • Etuseinäinfarkti (R:n madaltuminen kytkennöissä V2–4)

Kliininen merkitys

  • Yleisin kammionsisäinen johtumishäiriö
  • Vaikutus ennusteeseen vähäinen
    • Vasen etuhaarake on hento ja vaurioituu helposti.
    • Etuhaarakkeen katkeaminen ei merkitse suurta sydänlihasvauriota.
    • Oireettomalla nuorella hyvänlaatuinen
    • Keski-iässä ennustaa sydänvikaa, jonka ei tarvitse olla vaikea.
  • Häiritsee EKG-diagnostiikkaa.
    • Etuseinäinfarktin aiheuttama LAHB voi peittää vanhan alaseinäinfarktin merkit.
    • Emfyseemassa sydän ”laskee” alas ja EKG voi näyttää LAHB:ltä (korjaantuu, kun EKG rekisteröidään yhtä kylkiluuväliä alempaa).

Vasemman takahaarakkeen katkos

Keskeiset piirteet

  • Frontaaliakseli suuntautuu oikealle.
  • QRS-heilahdukset päinvastaisiin suuntiin kuin LAHB:ssä

Kliininen merkitys

  • Harvinainen
  • Liittyy yleensä laajaan sydänlihasvaurioon.
  • Erotusdiagnoosi: RVH, vanha ala- tai sivuseinäinfarkti

Bifaskikulaariset katkokset

  • Ks. kuva «»1.
  • Bifaskikulaarisella katkoksella tarkoitetaan oikean haarakatkoksen yhteydessä esiintyvää vasemman etu- tai takahaarakkeen katkosta.

RBBB + LAHB

  • Ks. kuva «Bifaskikulaarinen katkos (RBBB + LAHB)»8
  • Yleisempi kuin harvinainen RBBB + LPHB
  • Kriteerit ovat samat kuin RBBB:ssä; lisäedellytyksenä on, että QRS-heilahduksen alkuosan frontaalitason akseli on vasemmalle (−30° – −90°): rS kytkennöissä II, III ja aVF.

Kliininen merkitys

  • Oireettomalla ennuste usein hyvä
    • Kliininen ja EKG-seuranta tarpeen
  • Sydänlihassairauksien yhteydessä voi vähitellen edetä trifaskikulaariseksi ja täydelliseksi eteis-kammiokatkokseksi.
  • Infarktin yhteydessä liittyy laajaan sydänlihasvaurioon ja ennustaa täydellistä eteis-kammiokatkosta, ja ennuste ylipäätään huononee.
  • Tahdistinhoito saattaa olla aiheellinen, jos RBBB + LAHB on akuutin infarktin aiheuttama.
    • Oireeton henkilö ei tarvitse tahdistinta.
  • Jos PQ-aika on normaali tai lievästi pidentynyt, voidaan yleensä käyttää beetasalpaajaa.

Trifaskikulaariset katkokset

  • Ks. kuvat «»1 «Trifaskikulaarinen katkos (Bifaskikulaarinen katkos + I ja II asteen eteis-kammiokatkos)»9.
  • Tarkoittaa bifaskikulaarista katkosta, johon liittyy lisäksi
    • I asteen eteis-kammiokatkos eli pidentynyt PQ-aika; vakavassa muodossa PQ-aika on hyvin pitkä Hisin kimpun vikaan viitaten
    • vaihtelevat LBBB ja RBBB: enteilee pian ilmaantuvaa täydellistä eteis-kammiokatkosta.
  • Yleisin on RBBB + LAHB + pidentynyt PQ-aika.
  • Useimmiten taustalta löytyy rakenteellinen sydänsairaus (samat kuin haarakatkoksissa).
  • Totaaliblokin vaara on suurentunut.
  • Oireetonta trifaskikulaariblokkia seurataan.
  • Oireettomillekaan ei yleensä käytetä PQ-aikaa pidentäviä lääkkeitä (beetasalpaaja, verapamiili).
  • Oireiselle (synkopee, presynkopee ilman muita syitä) asennetaan tahdistin.
  • Ennuste on huonohko hoidosta huolimatta.

Kirjallisuutta

  1. Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, ym. (toim.). Kardiologia. 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04502»1 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Rankinen J. Intraventricular conduction delays in the standard 12-lead electrocardiogram. Thesis. Tampere University 2021. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2153-6»2
  3. Mäkijärvi M, Nikus K, Raatikainen P, Parikka H (toim.). EKG. Kustannus Oy Duodecim 2019. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04500»3 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  4. Surawicz B, Childers R, Deal BJ, ym. AHA/ACCF/HRS recommendations for the standardization and interpretation of the electrocardiogram: part III: intraventricular conduction disturbances: a scientific statement from the American Heart Association Electrocardiography and Arrhythmias Committee, Council on Clinical Cardiology; the American College of Cardiology Foundation; and the Heart Rhythm Society. Endorsed by the International Society for Computerized Electrocardiology. J Am Coll Cardiol 2009;53(11):976-81 «PMID: 19281930»PubMed