Takaisin Tulosta

Mycoplasma pneumoniae -infektiot

Lääkärin käsikirja
1.9.2025 • Viimeisin muutos 1.9.2025
Mirja Puolakkainen

Ks. myös artikkelit Keuhkokuume «Keuhkokuume»1 ja Lapsen keuhkokuume «Lapsen keuhkokuume»2.

Keskeistä

  • Mycoplasma pneumoniae on pienikokoinen soluseinätön bakteeri, johon tehoavat makrolidit ja tetrasykliinit sekä fluorokinolonit.
  • Yleinen avohoitokeuhkokuumeen aiheuttaja lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta infektioon voi liittyä myös oireita hengityselinten ulkopuolelta.
  • Itämisaika on 1–4 viikkoa.
  • Mykoplasmainfektiot esiintyvät yleensä 3–5 v:n välein epidemioina.
  • COVID-19-pandemian aikaiset suojautumistoimenpiteet torjuivat tehokkaasti myös muita hengitysteitse leviäviä tartuntoja, mm. Mycoplasma pneumoniae -infektioita. Tapauksia alkoi ilmetä jälleen enemmän vasta muutama vuosi pandemian jälkeen. Huomattavasti lisääntynyt tartuntojen määrä raportoitiin Suomessa 2024, muualla Euroopassa jo 2023.

Kliiniset oireet

  • Mycoplasma pneumoniae (Mp) aiheuttaa yleisimmin lievän, itsestään paranevan ylähengitystieinfektion (nuha, yskä, kurkkukipu, päänsärky).
  • Mykoplasman aiheuttama hengitystieinfektio kestää yleensä 2–3 viikkoa. Pitkittyneitä yli kuukauden kestäviä oireita on todettu n. 10 %:lla sairastuneista.
  • Mp aiheuttaa myös hitaasti alkavia keuhkokuumeita, joihin voi liittyä pitkittynyt yskä.
  • Mp-infektioon voi liittyä hengitysteiden ulkopuolisia taudinkuvia/oireita.
    • Iho- ja limakalvo-oireet (eksanteema)
    • Keskushermosto-oireet (enkefaliitti, meningiitti, myeliitti, polyradikuliitti)
    • Silmäoireet, maha-suolikanavan oireet, maksatulehdus, lihas- ja niveloireet, hematologiset ja sydänperäiset oireet
  • Uusintainfektioita voi esiintyä useamman kerran elämän aikana.

Diagnoosi

  • Mycoplasma pneumoniae -bakteeria voi epäillä hengitystieinfektion aiheuttajaksi erityisesti, jos
    • on menossa epideeminen vuosi
    • lähiympäristössä on todettuja Mp-infektioita
    • potilas on lapsi tai nuori aikuinen.
  • Pneumoniadiagnoosi edellyttää keuhkokuvaa.
  • Mp-keuhkokuumetta ei voi erottaa muusta bakteeri- tai viruspneumoniasta kliinisen kuvan ja tavallisten laboratoriotutkimusten (CRP, leukosyytit) avulla.

Laboratoriotutkimukset

  • Taudinmääritykseen liittyvät ponnistelut kannattaa kohdistaa lähinnä epidemioiden havaitsemiseen sekä etenkin epidemia-aikana hoitoa vaativien vaikeaoireisten ja poikkeavasti oirehtivien potilaiden diagnosoimiseen.
  • Mp-infektion laboratoriodiagnoosi perustuu nukleiinihapon osoitukseen ja/tai spesifiseen serologiaan.

Nukleiinihapon osoitus

  • Mp:n DNA:ta voidaan osoittaa PCR-testillä ysköksissä ja nieluimulimassa/nielutikkunäytteissä hengitystieinfektion yhteydessä.
  • PCR-testin avulla voidaan päästä varhaiseen diagnoosiin akuutissa vaiheessa (jo muutaman päivän oireilun jälkeen), mutta bakteerin DNA:ta saattaa olla nielussa oireettomillakin epidemian aikana (kantajuus), ja toisaalta DNA voi säilyä hengitysteissä parantuneen infektion jälkeen jopa kuukausia.
  • Mp:n osoitus sisältyy nykyisin laajoihin hengitystiepatogeenien PCR-tutkimuspaneeleihin.
  • PCR-tutkimus sopii myös hengitysteiden ulkopuolisten infektioiden toteamiseen (näytteeksi esim. aivo-selkäydinneste, nivelneste), etenkin yhdistettynä serologiaan ja tulkittuna kliiniset oireet huomioon ottaen.

Vasta-aineet (serologia)

  • Pitkään oireilleilla ei vasta-ainemäärityksistä ole juuri hyötyä (negatiivinen tulos voi olla poissulkeva).
  • Tuore ensi-infektio voidaan diagnosoida osoittamalla IgM-luokan vasta-aineita seeruminäytteessä (etenkin lapsilla ja nuorilla; yleensä positiivinen n. viikon kuluttua oireiden alusta) tai merkitsevä (vähintään kaksinkertainen) IgG-luokan vasta-aineiden nousu 2–3 viikon välein otetuissa pariseerumeissa.
  • IgM-luokan vasta-aineiden on kuvattu häviävän n. kuukauden kuluessa infektion jälkeen. IgM-vasta-aineet saattavat kuitenkin joskus pysyä positiivisina useita kuukausia, jopa vuosia. Pitkittynyt IgM-luokan vasta-aineiden esiintyminen ei ole merkki aktiivisesta mykoplasmainfektiosta.
  • Vaikka parinäytteisiin perustuva diagnoosi tulee jälkikäteen, siitä on hyötyä epätyypillisissä taudinkuvissa (erotusdiagnoosi), komplisoituneissa keuhkokuumeissa ja epidemian varmistamisessa.
  • Uusintainfektioissa (usein aikuisilla, vanhuksilla) IgG-taso usein nousee mutta IgM-vaste on satunnainen.
  • Keskushermostoinfektioissa vasta-aineita voidaan osoittaa aivo-selkäydinnesteestä (normaalisti selkäydinnesteessä ei ole mykoplasmavasta-aineita).

Hoito evd

  • Suuri osa mykoplasmainfektioista paranee ilman mikrobilääkettä.
  • Keuhkokuumeen hoitoon tulee sisältyä pneumokokkiin suunnattu mikrobilääke (avohoidossa ensisijaisesti amoksisilliini; ks. «Keuhkokuume»1), koska Mp-epidemiankaan aikana pneumokokkia ei voi varmuudella poissulkea.
  • Mp-keuhkokuumeen hoidossa mikrobilääkkeinä käytetään ensisijaisesti doksisykliiniä tai makrolideja «DynaMed Plus»E. Myös fluorokinolonit tehoavat Mp:hen, mutta niitä ei suositella ensisijaislääkkeiksi.
  • Makrolideille resistenttejä Mp-kantoja on kuvattu etenkin Aasiassa, mutta myös Euroopassa ja Suomessakin (< 20 % kannoista).
  • Mp-keuhkokuumeen hoidon kesto on enintään 14 vrk.
  • Tehokas lääkehoito lyhentää infektion oireiden kestoa, vaikka se ei välttämättä hävitäkään mykoplasmoja nielusta.
  • Vasta-ainemääritysten tulokset säilyvät positiivisina pitkään, joten niitä ei kannata seurata hoitovasteen arvioimiseksi.
  • Lääkehoidon tehosta Mp:n aiheuttamissa hengitystieinfektioissa on niukasti kontrolloituja tutkimuksia. Taudeista valtaosa paranee itsestään, ja diagnoosikin saadaan vasta potilaan jo parannuttua. Niinpä positiiviset vasta-ainemääritysten tulokset yksin eivät edellytä mikrobilääkityksen aloittamista.
  • Mp-keskushermostoinfektioiden hoitoon käytetään doksisykliiniä tai fluorokinoloneja (makrolidit penetroituvat huonosti keskushermostoon).

Ennuste

  • Mp-infektio paranee yleensä hyvin. Käytännössä ilmeisesti suuri osa infektioista jää diagnosoimatta ja ilman mikrobilääkehoitoa.
  • Keuhkokuumeen jälkeen yleiskunto voi kuitenkin olla heikentynyt pitkään ja yskä saattaa kestää useita viikkoja. Myös röntgenkuvan normaalistuminen voi olla hidasta. Joskus harvoin voi keuhkofunktio olla heikentynyt useita kuukausia.
  • Huippu-urheilijat ovat tavallista väestöä alttiimpia toistuville hengitystieinfektioille, ilmeisesti myös Mp-infektioille. Näihin voi liittyä myokardiitti. Kuumeisena ja väsyneenä urheilijankin pitää levätä, ja treenaamisen voi aloittaa varovasti ja vähitellen vasta, kun yleisoireinen infektio on parantunut.

Kirjallisuutta

  1. Ivaska L, Korpela V, Laine M ym. Lasten Mycoplasma pneumoniae -infektiot. Duodecim 2020;136(23):2601–8. «Lasten Mycoplasma pneumoniae -infektiot (23/2020)»3
  2. Meyer Sauteur PM, European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases Study Group for Mycoplasma and Chlamydia Infections (ESGMAC) Mycoplasma pneumoniae Surveillance (MAPS) study group. Mycoplasma pneumoniae: re-emergence and beyond. Lancet Microbe 2025;():101191. «PMID: 40683283»PubMed
  3. Rowlands RS, Meyer Sauteur PM, Beeton ML, ym. Mycoplasma pneumoniae: not a typical respiratory pathogen. J Med Microbiol 2024;73(10):001910. «PMID: 39475213»PubMed
  4. Renko M, Jylhä A, Kallunki-Saesmaa P, Hämäläinen S. Mycoplasma pneumoniae voi oireilla ympäri kehoa. Suom Lääkäril 2025;80(5):369-372. «Mycoplasma pneumoniae voi oireilla ympäri kehoa (5/2025)»4
  5. ESGMAC MAPS study group. Global spatiotemporal dynamics of Mycoplasma pneumoniae re-emergence after COVID-19 pandemic restrictions: an epidemiological and transmission modelling study. Lancet Microbe 2025;6(4):101019. «PMID: 40024259»PubMed