Tuberkuloositartunnalle altistuminen
Lääkärin käsikirja
20.12.2023 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Antti Kontturi ja Satu Kekomäki
- Keskeiset kansalliset suositukset:
Tartuntavaara
- Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse. Kun ilmateiden tuberkuloosia sairastava henkilö puhuu tai yskii, ilmaan erittyy tuberkuloosibasilleja sisältäviä pisaroita, jotka jäävät leijailemaan ilmaan. Toisten henkilöiden hengittäessä samaa ilmaa pisarat kulkeutuvat keuhkoihin.
- Altistumisen voimakkuus ja kesto sekä altistuneen vastustuskyky vaikuttavat tartunnan todennäköisyyteen.
- Tartunnan vaara on sitä suurempi, mitä
- enemmän tartuttavan henkilön ysköksessä on bakteereja
- läheisempi kontakti on ollut
- kauemmin samassa huonetilassa oleskellaan
- pienempi huonetila ja huonompi ilmanvaihto on.
- Tartuttavin on henkilö, jonka ysköksissä on niin runsaasti tuberkuloosibasilleja, että ne näkyvät värjäystutkimuksessa, tai henkilö, jonka keuhkokuvissa todetaan ontelo (kaverni).
- Pienet lapset eivät yleensä tartuta tuberkuloosia.
Määritelmät
- Tuberkuloosille altistunut: hengittänyt samaa ilmaa tartuttavan tuberkuloosipotilaan kanssa
- Tuberkuloosi-infektio: bakteeri on päässyt elimistöön ja aiheuttanut primaari-infektion (tartunnan)
- Etenemisvaihtoehdot: joko immuunipuolustus tuhoaa infektion aiheuttaneet bakteerit kokonaan, infektio etenee suoraan sairaudeksi, tai se jää uinuvana elimistöön (latentti tuberkuloosi, kantajuus) ja saattaa edetä sairaudeksi myöhemmin
- Tuberkuloosi: ihmisellä on tuberkuloosibakteerin aiheuttama oireinen sairaus.
Sairastumisvaara
- Alttius tartunnan kehittymiselle sairaudeksi ja nopeasti eteneviksi tautimuodoiksi riippuu tartunnan saaneen iästä. Pikkulapsilla riski on suurin. Ks. taulukko «Sairastumisriski suhteessa tartunnanaikaiseen ikään (*lähde )»1.
- Tuberkuloositartunnan saaneen henkilön sairastumisvaara on suurin kahden ensimmäisen vuoden aikana tartunnan saamisen jälkeen.
Tartunnanjäljitys
Tartuttava tuberkuloositapaus – keneen tuberkuloosi on tarttunut?
- Jos potilaalla todetaan tartuntavaarallinen tuberkuloosi, erikoissairaanhoidon hoitava lääkäri käynnistää tartunnanjäljityksen.
- Tavoitteena on selvittää henkilöt, jotka ovat altistuneet tuberkuloosille.
- Altistuneiden tiedot toimitetaan alueen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. Alle 7-vuotiaat altistuneet lapset ohjataan suoraan erikoissairaanhoidosta kiireellisenä lastentautien poliklinikalle arvioon (puhelimitse tai lähetteellä).
Lapsen tai nuoren tuberkuloosi – kenestä tuberkuloosi on tarttunut?
- Lapsen tai nuoren tuberkuloosi sekä miliaarituberkuloosi tai meningiitti ovat yleensä merkkejä tuoreesta tuberkuloositartunnasta.
- Tartunnanjäljityksen tavoitteena on selvittää, keneltä tuberkuloositartunta on peräisin.
- Tartunnanlähteen (indeksitapauksen) löydyttyä pyritään ehkäisemään lisätartunnat ja selvittämään muut altistuneet.
Altistuneiden tutkiminen
- Altistuneiden joukosta pyritään löytämään tartunnan saaneet tai sairastuneet.
- Alle 7-vuotiaat lapset tutkitaan lastentautien poliklinikalla.
- Altistuneet, joilla on sairastumisriskiä lisäävä taustasairaus tai lääkitys, lähetetään suoraan erikoissairaanhoidon poliklinikalle tutkittaviksi paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti (keuhko-, infektio- tai taustasairauden mukainen poliklinikka).
- Mikäli altistuminen on tapahtunut työtehtävissä, työterveyshuolto osallistuu selvittelyyn.
- Joukkoaltistustapauksissa tutkimukset suunnitellaan ja toteutetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä.
Tutkimusten kulku
- Oireilevat henkilöt tulee löytää nopeasti, jotta he eivät tartuta tuberkuloosia edelleen tai sairastu vakavasti.
- Alle 16-vuotiaat oireilevat lapset lähetetään lastentautien poliklinikalle.
- Aikuisille tehdään esitutkimukset perusterveydenhuollossa.
- Perusterveydenhuollossa tutkittaville altistuneille kouluikäisille ja aikuisille lähetetään kirje ja kyselylomake, jonka avulla hoitaja haastattelee henkilön joko puhelimitse tai vastaanotolla.
- IGRA-testi (B-TbIFNg) tehdään myös oireettomille 7–35-vuotiaille 2 kk:n kuluttua viimeisestä altistumisesta. Mikäli tulos on vähintään 1.0 IU/ml, on tutkittavalla epäiltävä tuberkuloositartuntaa. Lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon.
- Kaikille tutkittaville tehdään keuhkojen röntgenkuvaus alkutarkastuksen yhteydessä tai viimeistään 2 kk:n kuluttua tartunnanjäljityksen käynnistämisestä.
- Mikäli tutkittava on oireeton eikä IGRA-testin tai keuhkokuvan perusteella epäillä tuberkuloositartuntaa, seuranta lopetetaan.
- Jos IGRA-testiä ei tehty tai siitä ei 16 v täyttäneellä saada tulosta, uusitaan keuhkokuva ja oirekysely 12 kk:n kuluttua (35 v täyttäneiden osalta vain lähikontakteille). Lasten kohdalla konsultoi lastenlääkäriä (tai lasten infektiolääkäriä).
- Alkutarkastuksen ja kontrollikäyntien yhteydessä on tärkeää informoida altistuneita tuberkuloosin oireista ja ohjeistaa hakeutumaan viiveettä tutkimuksiin niiden ilmaantuessa myös jatkossa.
- Jos tarttuva tuberkuloosikanta on resistentti tuberkuloosilääkkeille, tehdään kontaktiselvitys pääpiirteiltään samalla tavoin. Altistuneita seurataan 2 v:n ajan. Lääkeresistenssistä on tärkeää tiedottaa altistuneiden seurannasta vastaaville lääkäreille.
Raskaana olevat
- Raskaana olevat altistuneet tutkitaan samoin kuin muutkin altistuneet. Oireisilta keuhkokuva otetaan raskauden ajankohdasta riippumatta, oireettomilta viimeisen raskauskolmanneksen aikana, viimeistään 1 kk ennen laskettua aikaa.
- Jos synnyttävällä äidillä todetaan tarttuva tuberkuloosi, vastasyntynyt eristetään äidistä, kunnes PCR-tutkimuksella on todettu, että äidillä ei epäillä lääkeresistenttiä tuberkuloosia. Tällöin vauvalle voidaan aloittaa estolääkitys ja antaa hänet äidin hoiviin.
Lapset ja BCG-rokotus
- Calmette- eli BCG-rokotus antaa hyvän suojan lapsuusiän vaikeita tautimuotoja, miliaarituberkuloosia ja aivokalvotulehdusta, vastaan, mutta suojaa selvästi huonommin muilta tautimuodoilta.
- BCG-rokotusta tarjotaan Suomessa nykyään vain riskiryhmille «BCG-rokotus»2.
- Rokottamattoman tuberkuloosille altistuneen pienen lapsen tutkimusten ripeä käynnistäminen on erityisen tärkeää, sillä infektio voi edetä nopeasti miliaarituberkuloosiksi tai aivokalvotulehdukseksi.
- Tartuttavan tuberkuloosipotilaan kanssa samassa taloudessa asuville tai vastaavasti altistuneille lapsille, joilla sairastumisen riski on suurin, aloitetaan ehkäisevä lääkehoito ”ikkuna-ajaksi”, jonka aikana odotetaan IGRA-testin kääntymistä.
- Alle vuoden ikäiset lapset riippumatta siitä, ovatko he saaneet BCG-rokotuksen
- 1–4-vuotiaat, jotka eivät ole saaneet BCG-rokotusta
- Ehkäisevää lääkehoitoa jatketaan, kunnes on kulunut vähintään 2 kk viimeisestä altistumismahdollisuudesta.
- Mikäli oireettoman lapsen IGRA-testi pysyy negatiivisena, lääkehoito lopetetaan ja rokottamattomalle alle 7-vuotiaalle lapselle annetaan BCG-rokotus.
Latentin tuberkuloosi-infektion hoito
- Mikäli tutkimuksissa todetaan tuberkuloosi-infektio mutta ei merkkejä sairaudesta, henkilöllä katsotaan olevan latentti tuberkuloosi-infektio (LTBI).
- LTBI:n hoidolla voidaan myöhemmän sairastumisen riskiä pienentää n. kymmenesosaan.
- Hoidon arvio kuuluu erikoissairaanhoitoon. Yleensä LTBI-hoito tarjotaan terveille alle 35-vuotiaille.
- Immuunipuutteisten LTBI-hoidon tarve arvioidaan perussairautta hoitavassa yksikössä.
- Yli 35-vuotiailla LTBI:n lääkehoidon haitat ylittävät yleensä hoidosta saatavan hyödyn.
- LTBI:n lääkehoitovaihtoehdot
Terveydenhuoltohenkilöstö
- Henkilökunnan tuberkuloositartunnalle altistuminen saattaa olla erityisen voimakas keuhkoputkiston tähystysten, leikkaustoimenpiteiden ja ruumiinavauksien yhteydessä, jos ei ennalta tiedetä potilaan tuberkuloosista.
- Suomessa terveydenhuoltohenkilöstön sairastuminen tuberkuloosiin on vähäisempää kuin vastaavan ikäisen väestön keskimäärin.
Kirjallisuutta
- Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus 29/2017 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-997-2»3. Päivittyvä online-versio saatavilla internetissä: «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/tuberkuloosi/suositus-tuberkuloosin-tartunnanjaljityksesta»2 (viitattu 25.9.2023).
- Marais BJ, Gie RP, Schaaf HS ym. The natural history of childhood intra-thoracic tuberculosis: a critical review of literature from the pre-chemotherapy era. Int J Tuberc Lung Dis 2004;8(4):392-402. «PMID: 15141729»PubMed
