Takaisin Tulosta

Ärsytysihottuma (toksinen kosketusekseema)

Lääkärin käsikirja
25.6.2024 • Viimeisin muutos 25.6.2024
Alexander Salava

Keskeistä

  • Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja ärsykkeiden selvittämiseen.
  • Atooppinen ihon rakenne altistaa ärsytysihottumalle.
  • Hoidettava alkuvaiheessa tehokkaasti kroonistumisen estämiseksi.

Syyt

  • Kemiallinen (harvoin fysikaalinen) ärsyke riittävän voimakkaana ja pitkään jatkuessaan vaurioittaa ihoa ja aiheuttaa tulehdusreaktion.
  • Tavallisimmat aiheuttajat: pesuaineet ja liuotinaineet, käsien desinfektioaineet, märkätyö (vesi, suojakäsineiden hautova vaikutus), ruoka-aineiden käsittely (esim. raa’at vihannekset)
  • Muista riskiammatit: keittiötyö, siivoojat, terveydenhuoltohenkilökunta, kampaajat ym.

Oireet

  • Usein oireena on käsiekseema (kuva «»1), joka alkaa sormiväleistä (kuva «»2) ja kädenselästä ja laajenee vasta myöhemmin kämmenpuolelle.
  • Ekseeman esiintyminen kämmenissä ja jalkapohjissa viittaa muuhun kuin ärsytysihottumaan (sisäsyntyinen ekseema, psoriaasi).

Tutkimukset

  • Ärsytysihottuman diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja ärsyttävien tekijöiden selvittämiseen.
  • Anamneesilla selvitetään altistuminen ärsyttäville tekijöille sekä altistuksen välttämisen (loman tms.) vaikutus.
  • Työtehtävien kartoitus ja niissä esiintyvät ärsytystekijät; myös harrastukset.
  • Mahdollisilla IgE-välitteisillä herkistymisillä ei ole suoranaista syy-yhteyttä ärsytysihottumaan. Atooppinen ihon rakenne (anamneesissa atooppinen ekseema) altistaa ärsytysihottumalle.
  • Jatkotutkimukset ovat tärkeitä pitkittyneiden käsi-ihottumien erotusdiagnostiikassa «Ihotautien ja allergologian diagnostiset kokeet»2: epikutaanikokeet, ihopistokokeet (proteiinikosketusihottuma, esim. ruoka-aineet, lateksi), sieninäytteet (Sk-SienVi), ihokoepala.

Hoito

  • Ärsyttävän tekijän vähentäminen tai välttäminen
  • Käsien asianmukainen suojaus (suojakäsineiden käyttö, niiden alle puuvillakäsineet)
  • Perusvoiteiden säännöllinen käyttö «Most moisturisers appear to be effective in reducing flares and having a corticosteroid-sparing effect compared to placebo, vehicle or no moisturiser for the treatment of eczema.»B (SV-korvattavat perusvoiteet: ks. Duodecim Lääketietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/laake/»1)
  • Saippuan käytön vähentäminen; saippuan sijasta käsien pesu perusvoiteella (voidepesut)
  • Keskivahvat tai vahvat glukokortikoidivoiteet 1–2 kertaa päivässä, kunnes ihottuma on parantunut, vaikeusasteen mukaan ainakin 2–6 viikon ajan
  • Alkuvaiheen hoidon jälkeen seurantakäynti, ellei ole parantunut
  • Usein tarvitaan ylläpitohoitoa glukokortikoidivoiteella (vasta ihottuman parantumisen jälkeen) uusimisen ennaltaehkäisyyn 2 kertaa viikossa 1–3 kk:n ajan.
  • Varsinkin atooppisella iholla voi takrolimuusi-voide auttaa, esim. 2 kertaa päivässä 1–3 kk:n ajan.
  • Jos työtehtäviin liittyy käsien ärsytystä, kannattaa sairauslomaa usein kirjoittaa siihen asti, kunnes ekseema on parantunut, ellei työtehtäviä voida ainakin tilapäisesti muuttaa (korvaava työ).
  • Jos epäillään työperäistä käsiekseemaa, järjestetään aina seurantakäynti sairausloman lopulla (onko ekseema parantunut tai selvästi lievittynyt sairausloman aikana?).

Konsultaatio

  • Ellei ärsytysihottuma ole parantunut asianmukaisesta ja säännöllisestä paikallishoidosta huolimatta 3 kk:n sisällä, suositellaan ihotautilääkärin konsultaatiota ja epikutaanikokeita allergisen kosketusekseeman poissulkemiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Schütte MG, Tamminga SJ, de Groene GJ, ym. Work-related and personal risk factors for occupational contact dermatitis: A systematic review of the literature with meta-analysis. Contact Dermatitis 2023;88(3):171-187 «PMID: 36444496»PubMed
  2. Patel K, Nixon R. Irritant Contact Dermatitis - a Review. Curr Dermatol Rep 2022;11(2):41-51 «PMID: 35433115»PubMed
  3. Jacobsen G, Rasmussen K, Bregnhøj A, ym. Causes of irritant contact dermatitis after occupational skin exposure: a systematic review. Int Arch Occup Environ Health 2022;95(1):35-65 «PMID: 34665298»PubMed
  4. Hollins LC, Flamm A. Occupational Contact Dermatitis: Evaluation and Management Considerations. Dermatol Clin 2020;38(3):329-338. «PMID: 32475511»PubMed
  5. Elmas ÖF, Akdeniz N, Atasoy M ym. Contact dermatitis: A great imitator. Clin Dermatol 2020;38(2):176-192. «PMID: 32513398»PubMed
  6. Bains SN, Nash P, Fonacier L. Irritant Contact Dermatitis. Clin Rev Allergy Immunol 2019;56(1):99-109. «PMID: 30293200»PubMed
  7. Bauer A, Rönsch H, Elsner P ym. Interventions for preventing occupational irritant hand dermatitis. Cochrane Database Syst Rev 2018;(4):CD004414. «PMID: 29708265»PubMed.
  8. Agner T, Aalto-Korte K, Andersen KE ym. Classification of hand eczema. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29(12):2417-22. «PMID: 26371368»PubMed