Takaisin Tulosta

Käsi-ihottuma

Lääkärin käsikirja
17.9.2025 • Viimeisin muutos 17.9.2025
Alexander Salava

Keskeistä

  • Ihottuman taustalla voi olla ekseematauti, ihoinfektio tai muun ihosairauden ilmentymä.
  • Diagnoosin kulmakivet ovat potilaan anamneesi ja kliininen tutkimus.
  • Yleisin syy on ärsytysihottuma, jolloin lisätutkimuksia tarvitaan vain ihottuman pitkittyessä.
  • Alkuvaiheen riittävän tehokkaalla ja pitkällä paikallishoidolla (kokonaishoitoaika usein 2–3 kk) estetään ihottuman kroonistuminen.

Syyt

Tutkiminen

Esitiedot

  • Selvitetään atopiatausta sekä suvussa esiintyneet ihosairaudet (esim. psoriaasi).
  • Altistuuko potilas työssään käsiä ärsyttäville tekijöille, esim. märkätyö? Onko potilas ollut sairauslomalla ekseeman vuoksi? Miten ekseema reagoi lomaan ja miten nopeasti?
    • Ellei 1–2 viikossa tapahdu paranemista ja ekseemaa on myös jalkapohjissa, on tuskin kyse työperäisestä ekseemasta.

Kliininen tutkimus

  • Käsi-ihottuma potilailta kannattaa tutkia myös jalat.
  • Muista psoriaasin mielipaikat hiuspohja, kynnet, polvet ja kyynärvarret.
  • Jalan ja varpaanvälien silsa voi immunologisella mekanismilla laukaista myös rakkulaisen käsien mysidireaktion (id-reaktio), jolloin silsaa löydetään vain jaloista.

Tutkimukset

  • Sieninäytteillä voidaan sulkea pois silsa (Sk-SienVi).
  • Epikutaanikokeet tehdään epäiltäessä allergista kontaktiekseemaa.
  • Harvoin tarvitaan ihokoepalaa muun ihotaudin diagnosoimiseksi (kannattaa yleensä ottaa muulta iho-alueelta kuin käsistä).

Krooninen ekseema

  • Käsiekseema voi kroonistua niin, että se jatkuu alkuperäisestä aiheuttavasta tekijästä riippumatta (kuvat «»8 «»9).
  • Mahdollinen allerginen kosketusihottuma (esim. työperäinen allergeeni) tulee ottaa huomioon.
  • Krooninen ekseema kynsivallin seudussa ja krooninen paronykia voivat häiritä kynnen kasvua (kuva «»10) ja aiheuttaa "pyykkilautakynnen" (kuvat «»11 «»12).

Hoito

  • Syynmukainen hoito ja ärsyttävien tekijöiden välttäminen ovat ensisijaisia.

Paikallishoito

  • Alkuvaiheen riittävän tehokas ja pitkä hoito estää käsi-ihottuman kroonistumisen. Yleisin syy kroonistumiseen on alkuvaiheen riittämätön hoito paikallisella glukokortikoidilla.
  • Keskivahvat ja vahvat glukokortikoidivoiteet 1–2 kertaa päivässä, kunnes ihottuma on terve, vaikeusasteen mukaan 2–6 viikon ajan. Järjestetään seurantakäynti, jos ihottuma ei ole täysin parantunut.
  • Jos käsi-ihottuma on seurantakäynnillä hyvin parantumassa, voidaan glukokortikoidivoidetta vielä jatkaa, kunnes ihottuma on täysin parantunut (kokonaishoitoaika 2–3 kk).
  • Usein tarvitaan ylläpitohoito glukokortikoidivoiteella uusimisen ennaltaehkäisyyn (vasta ihottuman parannuttua) 2 kertaa viikossa 1–3 kk:n ajan.
  • Varsinkin atoopikolla myös takrolimuusi-voide voi auttaa.
  • Delgositinibi emulsiovoide (paikallinen JAK-estäjä) on uusi hoitovaihtoehto keskivaikeaan tai vaikeaan krooniseen käsiekseemaan. Se on erittäin hintava, eikä kuulu Kelan korvattavuuden piiriin.

Sisäinen hoito

  • Mikrobilääkehoitoa tarvitaan erittäin harvoin käsi-ihottumassa. Jos ekseema on selvästi infektoitunut (kuva «»8), sisäinen mikrobilääke voi olla tarpeen, esim. kefaleksiini 500 mg 1 × 3, hoitoaika 7–10 päivää.
    • Vaihtoehtoiset mikrobilääkkeet ja annokset ovat samat kuin märkäruven hoidossa «Märkärupi (impetigo)»11.
    • Mikrobilääkehoito ei ole käsi-ihottuman ensisijainen hoito, eikä se korvaa paikallishoitoa.
  • Sisäistä glukokortikoidihoitoa voidaan harkita rajun akuuttivaiheen lyhytaikaisena hoitona, esim. prednisoloni 20–40 mg 1 × 1 yhteensä 1–2 viikon ajan.
    • Tehoaa etenkin akuuttiin rakkulaiseen käsi-ihottumaan. Kroonisessa käsi-ihottumassa vain poikkeustapauksissa.

Muut toimenpiteet

  • Käsien suojaaminen on ensisijaisen tärkeää. Suojakäsineiden alla kannattaa käyttää puuvillakäsineitä.
  • Suojakäsinetietoa löytyy Työterveyslaitoksen julkaisemasta kirjallisuudesta tai Internet-sivuilta «https://www.ttl.fi/tyoymparisto/henkilonsuojaimet/kaytto-ja-valinta/suojakasineet/»1.
  • Ulkosyntyisissä ekseemoissa syy on pyrittävä poistamaan (allergeenit ja ärsytystekijät).
  • Aina on annettava myös ihon suojausohjeet sekä ohjeet perusvoiteiden ja voidepesun käytöstä.
  • Jos työssä on ärsytystekijöitä, kannattaa sairauslomaa usein määrätä siihen asti, kunnes ekseema on parantunut.
  • Jos epäillään työperäistä käsi-ihottumaa, järjestetään aina seurantakäynti sairausloman lopulla ja dokumentoidaan ihotilanne.

Konsultaatio

  • Ellei ekseema ole parantunut asianmukaisesta ja säännöllisestä paikallishoidosta huolimatta 3 kk:n sisällä, suositellaan ihotautilääkärin konsultaatiota ja epikutaanikokeita allergisen kosketusekseeman poissulkuun.
  • Käsi-ihottuman pitkittyessä on aina ensimmäiseksi mietittävä, onko kyseessä kuitenkin ulkosyntyinen ekseema, jonka syy on poistettavissa.
  • Jatkossa tehdään tarvittaessa uudet epikutaanikokeet ja pyritään työtehtävien vaihtoon.
  • Ihotautilääkäri voi tarvittaessa aloittaa paikallisen valohoidon (salva-PUVA) tai sisäisen immunosuppressiivisen (metotreksaatti) tai retinoidilääkityksen (alitretinoiini, asitretiini).

Kuvat

Kirjallisuutta

  1. Diepgen TL, Andersen KE, Chosidow O ym. Guidelines for diagnosis, prevention and treatment of hand eczema. J Dtsch Dermatol Ges 2015;13(1):e1-22. «PMID: 25763418»PubMed
  2. Antonov D, Schliemann S, Elsner P. Hand dermatitis: a review of clinical features, prevention and treatment. Am J Clin Dermatol 2015;16(4):257-70. «PMID: 25920436»PubMed
  3. Agner T, Aalto-Korte K, Andersen KE ym. Classification of hand eczema. J Eur Acad Dermatol Venereol 2015;29(12):2417-22. «PMID: 26371368»PubMed
  4. Christoffers WA, Coenraads PJ, Svensson Å ym. Interventions for hand eczema. Cochrane Database Syst Rev 2019;(4):CD004055. «PMID: 31025714»PubMed
  5. Lampel HP, Powell HB. Occupational and Hand Dermatitis: a Practical Approach. Clin Rev Allergy Immunol 2019;56(1):60-71. «PMID: 30171459»PubMed
  6. Elsner P, Agner T. Hand eczema: treatment. J Eur Acad Dermatol Venereol 2020;34 Suppl 1():13-21. «PMID: 31860736»PubMed