Takaisin Tulosta

Lehmänmaitoallergia

Lääkärin käsikirja
7.2.2025 • Viimeisin muutos 7.2.2025
Mikael Kuitunen

Keskeistä

  • Lehmänmaitoallergian epäily on yleistä. Varmistettua maitoallergiaa on paljon vähemmän.
  • Imeväisellä ilmenevät tavalliset oireet, kuten ihon punoitus, atooppinen ihottuma, itkuisuus, levottomuus, pulauttelu ja ulosteen laadun vaihtelut, ovat yleisiä, hyvänlaatuisia ja ohimeneviä, ja niiden taustalla epäillään usein lehmänmaitoallergiaa.
  • Yleisimmät oireet maitoallergiassa ovat nokkosrokko ja oksentelu.
  • Taudinmääritys tehdään valvotulla välttämis-altistuskokeella.
  • Jos oireet ovat vahvat, vältetään maitoproteiinin antaminen täydellisesti. Lieväoireisessa allergiassa voidaan antaa pieniä määriä maitoproteiinia oireiden niin salliessa.
  • Ravinnonsaannin riittävyys ja normaali kasvu turvataan välttämisdieetin aikana.
  • Taudin väistyminen todetaan uusintakokeilulla, jolloin dieetti puretaan.

Epidemiologia

  • N. 1–2 %:lla alle 3-vuotiaista lapsista todetaan lehmänmaitoallergia, joka ilmaantuu yleensä imeväisiässä, kun lehmänmaitoa sisältäviä korvikkeita tai ruokia on alettu kokeilla.
  • Lehmänmaitoallergia on pienten lasten tauti, joka hyvin harvoin voi ilmaantua pelkän rintaruokinnan aikana.

Oireet

  • Lehmänmaitoallergialla tarkoitetaan lehmänmaidon proteiineihin kohdistuvaa poikkeavaa immunologista tulehdusreaktiota, jonka oireet ilmenevät pääsääntöisesti iholla (urtikaria, eksanteema) ja suolistossa (oksentelu, ripuli).
  • Oireet alkavat yleensä päivien tai muutaman viikon sisällä lehmänmaitoa sisältävän korvikkeen aloittamisesta.
  • Oireet voidaan jakaa ilmenemisaikataulun perusteella.
    1. Välittömästi minuuteissa tai viimeistään 1 tunnissa lehmänmaidon nauttimisen jälkeen ilmenevät oireet (nokkosihottuma, ihon punoitus, oksentelu, harvemmin hengitys- tai yleisoireita ja anafylaksia), jolloin kyseessä on IgE-välitteinen allerginen reaktio.
    2. Tuntien–päivien kuluessa altistuksen aloittamisesta ilmenevät oireet: atooppisen ihottuman paheneminen (useimmiten ihon lehahduksiin tai urtikariaan liittyen) sekä suolioireet (oksentelu, ripuli). Myös itkuisuus, koliikkivaivat ja levottomuus on liitetty maitoallergiaan. Tällaiset oireet ovat imeväisillä tavallisia, mutta liittyvät harvoin maitoallergiaan. Jos oireilu on voimakasta, on allergian osuus selvitettävä. Tällöin oireet vähenevät nopeasti välttämisruokavalion aikana. Immunologinen mekanismi on epäselvä, mutta ei yleensä ole IgE-välitteistä.
  • Laktoosi-intoleranssi (hypolaktasia) ei ole lehmänmaitoallergiaa, ja se ilmenee pääsääntöisesti kouluiästä lähtien. Sekundaarinen laktoosi-intoleranssi vaikean virusripulin jälkeen tai keliakian yhteydessä on mahdollinen.

Diagnoosi

  • Perustuu välttämis-altistuskokeeseen.
    1. Lehmänmaitoallergiaan viittaavat oireet ilmaantuvat lehmänmaitoa sisältävän ruokavalion aikana.
    2. Oireet häviävät tai helpottuvat selvästi diagnostisen välttämisdieetin aikana. Tämä ei riitä diagnoosiin, sillä vain osalla oireet palaavat myöhemmässä kokeilussa.
    3. Kotikokeilut varmistetaan lääkärin valvonnassa suoritetun diagnostisen altistuksen myötä, jolloin samanlaiset oireet ilmaantuvat uudelleen (oirepäiväkirjaa on syytä käyttää oireiden muutosten arvioinnissa).
  • Laboratoriokokeet ovat taudinmäärityksessä toissijaisia.
    • Spesifinen IgE maidolle on herkkä mutta liian epäspesifinen.
    • Epikutaanitestit sekä IgG- ja IgA-maitovasta-aineet eivät kuulu diagnostiikkaan.

Altistus (diagnostinen ja uusinta)

  • Tehdään lääkärin valvonnassa vastaanotolla tai sairaalassa. Valmius anafylaksian hoitoon pitää olla.
  • Oirepäiväkirja viikko ennen ja viikko jälkeen altistuksen. Ks. kuvat «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50026a.pdf»1 ja «https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50026e.pdf»2.
  • Periaatteena on aloittaa pienestä määrästä nostaen lopulta normaaliin iänmukaiseen vuorokausiannokseen (jos oireita ei tule).
  • Altistusprotokolla löytyy Käypä hoito -suosituksesta Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»1. Esimerkiksi:
    1. Pieni määrä (esim. ½–1 ml) laimennettua maitoa suuhun: tarkkaile, tuleeko reaktio.
    2. Jos 30 min:n kuluttua oireeton, anna pieni määrä, esim. 2 ml maitoa suuhun, tarkkaile oireita 30 min.
    3. Jos edelleen oireeton, anna suurenevia annoksia suuhun 30 min:n välein (yleensä voi noudattaa kaavaa 10 ml–50 ml–100 ml).
    4. Jos lapsi saa selviä oireita (dokumentoi), keskeytä heti ja tee diagnoosi. Jos olet epävarma, harkitse viimeisimmän annoksen toistamista.
    5. Jos lapsi on oireeton 2 t viimeisestä annoksesta, jatko kotona (tavoite 5 dl/vrk) + oirepäiväkirja.
    6. Sovi soittokontrolli viikon kuluttua, jos altistus jatkuu kotona. Lääkäri tekee diagnoosin.

Hoito

  • Eliminaatioaste sovitetaan yksilöllisesti. Tarkka välttämisruokavalio on tarpeen, jos oireet ovat vaikeita. Jos oireet ovat lieviä tai ilmaantuvat vasta suurten annosten jälkeen, voi maitoa antaa oireiden sallimia määriä. Tämä auttaa lasta tottumaan maidon makuun ja saattaa nopeuttaa sietokyvyn kehittymistä.
  • Jos on mahdollista, ravitsemussuunnittelija ohjaa ruokavalion toteuttamisessa.
  • Suulliset ja kirjalliset ohjeet
  • Imeväisen erityisvalmiste on tarpeen 1.5–2 v:n ikään asti lapsen ruokavalion laajuus ja kasvu huomioiden.
  • Erityisvalmisteet: hera- ja kaseiinihydrolysaatti, aminohappopohjainen korvike (hinta nousee tässä järjestyksessä). Kelan korvaukset: ks. «Kelan korvaukset ravintovalmisteista: kriteerit eri taudeissa»2.
    • Käytetään ensisijaisesti pitkälle pilkottua valmistetta (hera- tai kaseiinihydrolysaatti).
    • Synteettiset aminohappopohjaiset erityisvalmisteet tulevat kyseeseen, jos edellä mainitut eivät diagnostisessa altistuksessa sovi. Tutkimusten mukaan alle 2 % maitoallergisista imeväisistä tarvitsee aminohappopohjaisen valmisteen.
    • Yli 2-vuotiaille lapsille annetaan kalsiumlisää (500 mg/vrk), jos he eivät muista valmisteista saa kalsiumia riittävästi. Varmistetaan, että lapsen energian, proteiinin, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on riittävä.
      • Markkinoilla on soija-, kaura- ja riisipohjaisia kalsiumrikastettuja juomia ja muita tuotteita. Näitä valmisteita voidaan harkita myös yli 1-vuotiaille lapsille, jos ruokavalio muuten on laaja ja lapsi kasvaa hyvin. On huomioitava, että tuotteet eivät ravintosisällöltään vastaa lehmänmaitoa ja kalsiumsisältö on tarkistettava ja varmistuttava lapsen normaalista kasvusta.
  • Probioottisilla bakteereilla on saatu lupaavia tuloksia ruoka-aineallergian hoidossa, mutta näyttö tehosta ei ole riittävää suositusten antamiseen.

Sosiaaliturva

Seuranta ja porrastus

  • Maitoallergian diagnoosi ja alkuhoito tapahtuu erikoissairaanhoidossa. Seuranta toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa, vaikeaoireisilla erikoissairaanhoidossa.
  • Uusintakokeilut tehdään säännöllisesti. Jos lapsen oireet ovat lievät, kannustetaan käyttämään maitotuotteita oireiden sallimissa rajoissa. Osa yli 1 v:n ikäisistä lapsista sietää kuumennettuja maitotuotteita. Niitä kannustetaan käyttämään, minkä on osoitettu nopeuttavan sietokyvyn kehittymistä. Jos oireet ovat olleet vaikeita, tehdään altistus valvottuna. Muuten kokeilut tehdään kotona aloittaen pienistä määristä.
  • Kasvua seurataan kasvukäyrän avulla ja taataan riittävä ja monipuolinen ravitsemus.
  • Maidon välttämisruokavalio ei ole elinikäinen. Kannustusta tarvitaan, sillä muuten ruokavaliot jäävät helposti voimaan liian pitkäksi aikaa vaikeuttaen perheen ruokailua. Neuvolassa tarkistetaan säännöllisesti välttämisruokavalion tarpeellisuus.

Ennuste

  • 60 % toipuu 2 v:n ja 75 % 3 v:n ikään mennessä.
  • IgE-välitteinen ruoka-aineallergia lisää riskiä sairastua astmaan ja allergiseen nuhaan, erityisesti jos herkistyy inhalaatioallergeeneille.
  • Voimakkaasti kuumennettu maito (uunissa > 180 °C 30 min) saattaa sopia osalle maitoallergista lapsista ja nopeuttaa toipumista.

Kirjallisuutta

  1. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 11.12.2024). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50026»3.
  2. Vandenplas Y, Dupont C, Eigenmann P ym. A workshop report on the development of the Cow's Milk-related Symptom Score awareness tool for young children. Acta Paediatr 2015;104(4):334-9. «PMID: 25557474»PubMed
  3. Katz Y, Goldberg MR, Rajuan N ym. The prevalence and natural course of food protein-induced enterocolitis syndrome to cow's milk: a large-scale, prospective population-based study. J Allergy Clin Immunol 2011;127(3):647-53.e1-3. «PMID: 21377033»PubMed
  4. Nowak-Wegrzyn A, Bloom KA, Sicherer SH ym. Tolerance to extensively heated milk in children with cow's milk allergy. J Allergy Clin Immunol 2008;122(2):342-7, 347.e1-2. «PMID: 18620743»PubMed
  5. Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T, Juntunen-Backman K, Korpela R, Poussa T, Tuure T, Kuitunen M. Probiotics in the treatment of atopic eczema/dermatitis syndrome in infants: a double-blind placebo-controlled trial. Allergy 2005 Apr;60(4):494-500. «PMID: 15727582»PubMed
  6. Mennella JA, Griffin CE, Beauchamp GK. Flavor programming during infancy. Pediatrics 2004;113(4):840-5. «PMID: 15060236»PubMed
  7. Saarinen KM, Suomalainen H, Savilahti E. Diagnostic value of skin-prick and patch tests and serum eosinophil cationic protein and cow's milk-specific IgE in infants with cow's milk allergy. Clin Exp Allergy 2001;31(3):423-9. «PMID: 11260154»PubMed
  8. Saarinen KM, Juntunen-Backman K, Järvenpää AL, Kuitunen P, Lope L, Renlund M, Siivola M, Savilahti E. Supplementary feeding in maternity hospitals and the risk of cow's milk allergy: A prospective study of 6209 infants. J Allergy Clin Immunol 1999 Aug;104(2 Pt 1):457-61. «PMID: 10452771»PubMed
  9. Majamaa H, Isolauri E. Probiotics: a novel approach in the management of food allergy. J Allergy Clin Immunol 1997 Feb;99(2):179-85. «PMID: 9042042»PubMed