Takaisin Tulosta

Tyypillisesti myrkytyksiä aiheuttavat lääkkeet

Lääkärin käsikirja
20.4.2021 • Viimeisin muutos 20.4.2021
Maria Kratz

Keskeistä

  • Myrkytysten yleiset hoitoperiaatteet ja tunnistaminen: ks. «Myrkytyspotilaan hoito»1.
  • Bentsodiatsepiinit ovat yleisin yksittäinen myrkytyksiä aiheuttava lääkeaineryhmä.
Taulukko 1. Eräiden psyykenlääkeryhmien (masennuslääkkeet, psykoosilääkkeet, litium) aiheuttamien myrkytysten piirteitä
SSRI-, SNRI- ym. uuden sukupolven masennuslääkkeetTrisykliset masennuslääkkeetPsykoosilääkkeetLitium
* Natriumbikarbonaatti (NaHCO3)
Vakava myrkytys, jossa SSRI tai muu uuden sukupolven masennuslääke olisi ainoa lääke, on harvinainen.Myrkytykset harvinaisia, mutta poikkeuksellisen vakaviaTottumattoman sietokynnys voi olla matala.Aiemmin litiumia käyttämätön saattaa sietää suurenkin annoksen, ja litiumia käyttävä voi saada myrkytysoireita lievälläkin yliannoksella.
Lääkeryhmän aineitaFluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini, sitalopraami, essitalopraami
Venlafaksiini, mirtatsapiini, reboksetiini
Nortriptyliini, amitriptyliini, klomipramiini, trimipramiini, doksepiiniKlooripromatsiini, levomepromatsiini, promatsiini, klooriprotikseeni, tioridatsiini, haloperidoli, perfenatsiini
Olantsapiini, risperidoni, ketiapiini, klotsapiini
Litium
VaikutusmekanismiSerotoniinin (osalla noradrenaliinin tai dopamiinin) takaisinoton estoSerotoniinin, noradrenaliinin ja dopamiinin takaisinoton esto hermosoluissa + natriumkanavasalpausDopamiinireseptorien salpaus, osalla myös esim. serotoniini-, muskariini- ja histamiinireseptorien salpaustaTarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta.
Oirekuva
  • GI-oireet: pahoinvointi, oksentelu
  • Keskushermosto-oireet: huimaus, levottomuus, ataksia, vapina, lievä sedaatio, harvoin syvä tajuttomuus tai kouristelu
  • Hyponatremia
  • Venlafaksiinilla myös antikolinergisiä oireita tai QT-ajan pitenemistä
  • Serotoniinioireyhtymän mahdollisuus
  • Antikolinergiset oireet (virtsaretentio, suolilama, suun kuivuminen, näköhäiriöt, mydriaasi)
  • Sedaatio, sekavuus, ataksia
  • Hoitoresistentti kouristelu
  • Hengityslama, hengitysvajaus
  • Verenkiertovajaus
  • QRS-heilahduksen leveneminen, kammiotakykardia
  • Antikolinergiset oireet
  • Keskushermosto-oireet: agitaatio, sekavuus, ekstrapyramidaalioireet, tajunnantason lasku, kouristelu
  • Lämpötasapainon häiriöt
  • Hypotensio, rytmihäiriöt; QT-ajan piteneminen; torsades de pointes osalla aineista jopa 15 t:n viiveellä
  • Pitkäaikaisessa käytössä malignin neuroleptioireyhtymän mahdollisuus
  • GI-oireet: pahoinvointi, oksentelu, ripuli
  • Keskushermosto-oireet: levottomuus, sekavuus, vapina, ataksia, lihasheikkous ja -jäykkyys, tajunnantason lasku, kouristelu
  • Hengityslama
  • Rytmihäiriöt, hypotensio
Hoito
  • Jos leveä QRS: harkitse natriumbikarbonaattia (Nabic*).
  • Varo QT-aikaa pidentäviä aineita (mm. ondansetroni, amiodaroni)!
  • Varhainen anestesiaintubaatio, lääkehiili
  • Antikolinerginen vaikutus; lääkehiilestä voi olla hyötyä pidempään.
  • Leveä QRS, rytmihäiriöitä: Nabic*
  • Toistuva VT: lidokaiini
  • Antikolinerginen vaikutus hidastaa imeytymistä; lääkehiilestä voi olla hyötyä pidempään.
  • Vältä QT-aikaa pidentäviä aineita (mm. ondansetroni, amiodaroni)!
  • Torsades de pointes: magnesium
  • Leveä QRS: harkitse Nabic*
  • Ei sitoudu lääkehiileen.
  • Eliminaatiota voidaan nopeuttaa dialyysillä.
  • Litiumpitoisuus ohjaa hoitoa, mutta ei suoraan korreloi myrkytyksen vakavuuteen; mm. oireet ratkaisevat hoidon ja seurannan tarpeen.

Bentsodiatsepiinit

  • Oireet
  • Unilääkkeinä käytetyt valmisteet ovat vaarallisempia kuin vähemmän sedatiiviset.
  • Pitkäaikaiskäyttäjä sietää huomattavasti suurempia annoksia; toisaalta on olemassa vakavienkin vieroitusoireiden riski, jos käyttö keskeytyy yhtäkkiä.
  • Muut tajunnantasoa alentavat lääkeaineet ja alkoholi potentoivat toksisia vaikutuksia: alkoholipitoisuus on arvioitava alkometrillä.

Masennuslääkkeet

Trisykliset masennuslääkkeet

  • Vaaralliset annokset > 1 g:n luokkaa
  • Antikolinergiset vaikutukset huomattavia. Hidastavat mahalaukun tyhjenemistä, jolloin lääkehiilen teho säilyy pidempään (suositeltu annettavaksi < 12 t lääkkeen otosta); toisaalta vakavia oireita on harvoin kuvattu vuorokausia lääkkeen oton jälkeenkin.
  • Tyypilliset vakavan myrkytyksen oireet
    • Keskushermostovaikutukset: tajunnantason lasku, kouristelut
    • Sydänvaikutukset: johtumishäiriöt (AV-johtuminen, haarakatkokset) ja rytmihäiriöt (bradykardiat, takykardiat, eteis- ja kammioperäiset)
    • Varoittava oire EKG:n QRS-heilahduksen leveneminen > 0.12 s

SSRI-lääkkeet

  • Aiheuttavat yleensä lieviä myrkytyksiä.
    • Keskushermosto-oireet (agitaatio, levottomuus, sekavuus, lihasjäykkyys, kouristelu)
    • Autonomisen hermoston oireet (takykardia, hikoilu, flush, mydriaasi)
    • Muutamilla lääkkeillä on suurilla annoksilla todettu sydämen johtumishäiriöitä (QRS-heilahduksen levenemistä, QT-ajan pitenemistä).
  • Serotonerginen oireyhtymä (ks. taulukko «Myrkytyspotilaan hoito»1) on mahdollinen, yleensä yhteisvaikutuksena muiden lääkkeiden tai mäkikuismaa sisältävien rohdosvalmisteiden kanssa.
  • Serotonergisen oireyhtymän varoittavat oireet
    • Lämmön nousu
    • Lihasnykäykset (myoklonus)
    • Lopulta kehittyy palautumaton oireilu: kouristelu – lämmön nousu – kallonsisäisen paineen nousu – kuolema.

Psykoosilääkkeet

Euforisoivat kipulääkkeet

  • Käytetään väärin ja p.o.-valmisteita/laastareita myös suonensisäisesti.
  • Yhdistelmäsärkylääkkeet on muistettava (erityisesti kodeiini + parasetamoli) ja hoidettava kaikkien lääkeaineiden myrkytystä
  • Tyypillisesti opioidioireyhtymä, jota muut väsyttävät lääkkeet tai alkoholi pahentavat
    • Tajunnantason alenema
    • Pistemäisen pienet pupillit
    • Hengityslama (harva hengitys ja syanoosi)
  • Poikkeavia oirekuvia aiheuttaa tramadoli (kouristelu, pahoinvointi, harvoin hengityslama).
  • Osalla opioideista myös sydämen johtumishäiriöitä (QT-ajan pitenemistä), osalla serotoniinioireyhtymän riski sekamyrkytyksissä masennuslääkkeiden kanssa
Taulukko 2. Eräiden lääkeaineryhmien (kipu, reuma, epilepsia, rauta, diabetes) aiheuttamien myrkytysten piirteitä
* Natriumbikarbonaatti (NaHCO3)
LääkeaineryhmäMyrkytyksen piirteitäHoito
Parasetamoli
  • Yksi yleisimmistä vakavan lääkemyrkytyksen aiheuttajista joko yksin tai osana sekamyrkytystä. Huom.! yhdistelmävalmisteet (esim. kodeiinin kanssa) – parasetamolimyrkytysvaara, vaikka yhdistelmänä olevan aineen annos pieni.
  • Toksinen annos 150 mg/kg. Esim. 70 kg painavalla > 10 g/24 t tai > 6 g vähintään 2 vrk:n ajan.
  • Myrkytys matalammillakin annoksilla, jos runsasta alkoholin käyttöä, maksametaboliaan vaikuttavien lääkkeiden käyttöä, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, rasvamaksa
  • Myrkyllisyys liittyy maksatoksiseen aineenvaihduntatuotteeseen NAPQI, jonka eliminaatioon tarvitaan glutationia.
  • Alussa potilas pitkään jopa oireeton. Henkeä uhkaava maksavaurio kehittyy 3–5 vrk:n kuluessa.
  • Ensihoito: lääkehiili, oireenmukainen hoito
  • Vasta-ainehoito (sairaalassa): N-asetyylikysteiini aloitetaan vakavassa myrkytystilassa heti kun mahdollista.
ASA
Muut tulehduskipulääkkeet
  • ASA voi hoitamattomana johtaa kuolemaan; muistettava erotusdiagnostisena vaihtoehtona sekamyrkytyksessä sekä tuntemattomissa tajunnanhäiriötiloissa.
  • ASAn toksinen annos: lapset 150 mg/kg, aikuiset > 6.5 g. Ikä ja munuaisten vajaatoiminta altistavat.
  • Metabolinen asidoosi, tajunnantason häiriöt ja kouristelu sekä verenkiertovajaus ovat huonon ennusteen merkkejä.
  • Muiden tulehduskipulääkkeiden myrkytykset vähemmän vaarallisia
  • Ensihoito: lääkehiili, hyperventilaatiota vältettävä, pH säilytettävä > 7.3, tarv. natriumbikarbonaatti (Nabic*)
  • Sairaalassa pitoisuusmittaus, vaikeissa myrkytyksissä dialyysi- ja tehohoito
Epilepsialääkkeet
Fenytoiini, karbamatsepiini, valproiinihappo, lamotrigiini, lakosamidi, topiramaatti, levetirasetaami, pregabaliini, gabapentiini
  • Toksinen annos ja oirekuva riippuvat aineesta; lisäksi uusista lääkkeistä on hyvin vähän myrkytystietoa. Tarkista herkästi myrkytystietokeskuksesta.
  • Useat depot-valmisteita – imeytyminen hidasta, oireet viiveellä.
  • Keskushermosto-oireet: sedaatio, koordinaatio- ja tasapainohäiriöt, lihasnykäykset (myoklonia), kouristelu
  • Hengityslama, rytmihäiriöt, johtumishäiriöt
  • Myöhäisoireina luuydinvaurio ja maksavaurio monella mahdollinen
  • Ensihoito: lääkehiili, oireenmukainen hoito
  • Sairaalassa pitoisuusmittaukset ohjaavat hoitoa. Harvoin dialyysi.
Metotreksaatti
  • Yksittäinen alle 200 mg:n kerta-annos aiheuttaa harvoin vakavan myrkytyksen, toistuvat annokset sen sijaan jo pienillä kerta-annoksilla (esim. 25 mg/vrk).
  • Potilas voi olla aluksi täysin oireeton.
  • GI-oireita, kuume, ihottuma. Kehittyvä maksan ja munuaisten vaurio sekä luuydinlama (neutropeeninen sepsis), keskushermosto-oireet: päänsärky, näköhäiriöt, sekavuus
  • Kuolemaan johtava myrkytys on mahdollinen esim., kun on otettu kerran viikossa otettavaksi tarkoitettu annos erehdyksessä päivittäin.
  • Ensihoito: lääkehiili, oireenmukainen hoito
  • Sairaalassa pitoisuusmittaus, tarv. foolihappoa, vasta-ainehoitona kalsiumfolinaatti, virtsan alkalisointi eliminaation nopeuttajana, tarv. granulosyyttikasvutekijä
Rauta
  • Lääkkeenä ja käsikauppavalmisteina. Rautavalmisteiden lisäksi monissa vitamiini- ja rohdosvalmisteissa on rautaa.
  • Yliannoksina paikallinen jopa syövyttävä vaikutus mahasuolikanavaan
  • Systeemioireina seuraa metabolinen asidoosi ja useita elinvaurioita.
  • Toksinen annos: yli 60 mg/kg kohtalainen–vakava myrkytys, alle 40 mg/kg yleensä korkeintaan lievä myrkytys. Arvioidaan valmisteen elementaarisena rautana (Fe) eikä rautasuoloina.
  • Tyypillisiä alkuoireita ovat paikalliset GI-ärsytysoireet: voimakas oksentelu, mahakipu, ripuli. Imeytymisen jälkeen kehittyvä verenkiertovajaus, asidoosi, GI-vuodot, tajuttomuus ja maksavaurio mahdollisia.
  • Ensihoito: oireenmukainen hoito. Lääkehiili ei sido.
  • Sairaalassa suolihuuhtelu; endoskooppista/kirurgista poistoa voi harkita vakavissa tapauksissa; thorax-rtg voi näyttää rautatabletit. Mahahuuhtelusta ei hyötyä. Vasta-ainehoito desferrioksamiini.
Oraaliset diabeteslääkkeet
  • Metformiini voi aiheuttaa vakavan laktaattiasidoosin, muttei yksinään hypoglykemiaa.
  • Sulfonyyliureat saattavat aiheuttaa päiviä kestävän hypoglykemian.
  • Myös hypokalemia, hypomagnesemia ja hypofosfatemia tavallisia
  • Ensihoito: lääkehiili, sokeripitoinen ravinto p.o., tarv. glukoosi-infuusio ja ensiapuna asidoosiin tarv. Nabic*
  • Sairaalassa riittävän pitkä seuranta, glukoosi-infuusion tarve jopa päiviä
Insuliini
  • Pika-insuliinien vaikutus alkaa minuuteissa, pitkävaikutteisilla 1–2 t:n kuluessa.
  • Hoidon tarve voi jatkua päiviä, ylipitkävaikutteisilla (glargiini, detemiiri, degludek) ad 3 vrk.
  • Myös hypokalemia, hypomagnesemia ja hypofosfatemia
  • Ensihoito: sokeripitoinen ravinto suun kautta, tarv. glukoosi-infuusio
  • Sairaalassa riittävän pitkä seuranta, glukoosi-infuusion tarve jopa päiviä

Muut kipulääkkeet

Asetyylisalisyylihappo

  • Vaaralliset annokset lapsilla > 150 mg/kg, aikuisilla > 6 g
  • Oireet
    • GI-oireet (pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu)
    • Keskushermosto-oireet (tinnitus, kouristelu, tajuttomuus)
    • Vaikea asidoosi ja hyperventilaatio
    • Verenkiertovajaus

Muut tulehduskipulääkkeet

  • Yleisiä lievien myrkytyksien aiheuttajia
  • Yleensä GI-oireet
  • Vaikeat oireet (kouristelu, munuaisten vajaatoiminta, veren hyytymishäiriöt) ovat harvinaisia.

Pregabaliini

  • Yleinen kipulääke, jota käytetään paljon väärin, myös suonensisäisesti.
  • Yleisimmät myrkytysoireet ovat nystagmus ja tajunnantason lasku.

Sydänlääkkeet

Taulukko 3. Sydän- ja verisuonitautilääkkeiden aiheuttamien myrkytysten piirteitä
LääkeaineryhmäMyrkytyksen piirteitä
ACE:n estäjät ja ATR:n salpaajat
  • Harvoin yksinään aiheuttavat merkittävää verenkiertovajausta.
  • Hyperkalemia ja munuaisten vajaatoiminta mahdollisia
Diureetit
  • Harvoin yksinään aiheuttavat merkittävää verenkiertovajausta.
  • Neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöt mahdollisia
Nitraatit
  • Ihon punoitus, sykkivä päänsärky, palpitaatio, huimaus, hypotensio, pahoinvointi, oksentelu
  • Isoilla annoksilla vakava verenkiertovajaus mahdollinen; myös methemoglobinemiaa
Beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat
  • Henkeä uhkaava myrkytys mahdollinen, varsinkin jos otettu molempia
  • Myrkytykset voivat olla vaikeahoitoisia ja kestää pitkään.
    • Hypotensio pumppauskyvyn heikkenemisen vuoksi, sydämen rytmi- ja johtumishäiriöt, osalla vasodilataatio (amlodipiini); beetasalpaajilla bronkospasmi ja hypoglykemia mahdollisia
  • Tavanomaisten vasoaktiivien lisäksi mm. glukagoni, insuliini-glukoosi-infuusio, kalsiumglukonaatti
  • Kaikkein vaikeimmissa myrkytyksissä harkiten ECMO-hoito
Muut rytmihäiriölääkkeet
  • Natrium- ja kaliumkanavan salpaajilla henkeä uhkaava myrkytys mahdollinen; vaikutus riippuu annoksen lisäksi vaikutusmekanismista.
  • Natriumkanavasalpaus: esim. flekainidi
  • Kaliumkanavasalpaus: esim. amiodaroni, dronedaroni, sotaloli
  • Paljon retard-/depot-valmisteita
    • Oireet voivat tulla viiveellä, ja telemetriaa/hoitoa saatetaan tarvita jopa päivien ajan.
  • Natriumkanavasalpauksen vastavaikuttavana hoitona voidaan käyttää natriumbikarbonaattia; hoitoresistentin kammiovärinän hoitoon lidokaiini (varo amiodaronia).
Digoksiini ja muut sydänglykosidit (esim. sormustinkukat)
  • Munuaisten vajaatoiminta altistaa toksisuudelle. Esim. ikääntyneillä toksisuus on mahdollista jopa hoitoannoksella, jos ilmaantuu jokin muu elimistöä horjuttava tila, kuten infektio + dehydraatio.
  • Monet lääkeaineet suurentavat digoksiinipitoisuutta.
  • Oirekuva: GI-oireet, hyperkalemia (kroonisissa hypokalemia), kaikenlaiset sydänoireet: brady-/takyarytmia, kaikki AV-katkokset, päänsärky, uneliaisuus, sekavuus
  • Brady- ja takyarytmioiden hoidon periaatteet
  • Spesifinen vasta-aine vakavissa myrkytyksissä
Klorokiini, hydroksiklorokiini
  • Jo yksi tabletti voi olla lapselle vaarallinen.
  • Muiden myrkytysoireiden lisäksi voimakas negatiivinen inotropia eli sydämen pumppausta heikentävä vaikutus. Lisäksi hyperkalemia, QRS-heilahduksen leveneminen ja vaikeat kammioarytmiat, QT-ajan piteneminen.
HUOM.!
  • Monilla masennus-, psykoosi- ja epilepsialääkkeillä on natrium- ja/tai kaliumkanavasalpausvaikutusta, eli niiden myrkytyksissä voi ilmetä myös vakavia EKG-muutoksia (QRS-heilahduksen leveneminen, QT-ajan piteneminen) ja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä.

Beetasalpaajat

Kalsiumkanavan salpaajat

Digoksiini

  • Suurin osa myrkytyksistä on tahattomia, koska terapeuttinen leveys on pieni (ks. «Sydän- ja verisuonitautilääkkeiden aiheuttamien myrkytysten piirteitä»3).
  • Altistavat tekijät
    • Munuaisten vajaatoiminta (ikä)
    • Hypokalemia, hyperkalsemia
    • Asidoosi ja hypoksia (huono kudosverenkierto on siis itsenäinen riskitekijä!)
  • Oireisto on monimuotoinen.
    • Yleistilan lasku ja sekavuus
    • Keskushermosto-oireet: värinäön häiriöt, päänsärky, heikkous, tajuttomuus, kouristelu
    • Kaikentyyppiset rytmihäiriöt, etenkin bradykardia ja johtumishäiriöt, mutta myös nopeat eteis- tai kammioperäiset rytmihäiriöt ovat mahdollisia.

Epilepsialääkkeet

  • Etenkin vanhimmat lääkkeet fenytoiini, karbamatsepiini ja valproiinihappo aiheuttavat samantapaisen oirekuvan.
    • GI-oireet (vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu)
    • Keskushermosto-oireet: tajuttomuus, kouristelu
    • Hengitys- ja verenkiertolama ovat mahdollisia.
  • Veripitoisuudet mitattavissa ja vaikuttavat hoitoratkaisuihin.

Klorokiini

Kirjallisuutta

  1. Vieweg WV, Wood MA. Tricyclic antidepressants, QT interval prolongation, and torsade de pointes. Psychosomatics 2004 Sep-Oct;45(5):371-7. «PMID: 15345781»PubMed
  2. Kelly CA, Dhaun N, Laing WJ, Strachan FE, Good AM, Bateman DN. Comparative toxicity of citalopram and the newer antidepressants after overdose. J Toxicol Clin Toxicol 2004;42(1):67-71. «PMID: 15083939»PubMed