Takaisin Tulosta

Polven vammat

Lääkärin käsikirja
10.3.2025 • Viimeisin muutos 9.5.2025
Jukka Ristiniemi ja Ari Itälä

Keskeistä

  • Pyritään diagnosoimaan ja hoitamaan varhain (lyhyt työkyvyttömyysaika, vähäiset jälkivaivat).
  • Välittömän päivystyslähetteen vaativat polvinivelen (ei polvilumpion) sijoiltaanmeno (verisuonivammat mahdollisia) sekä avovammat.
  • Moniligamenttivammoissa, joissa on periksiantoa valgukseen tai varukseen polven ollessa suorana, kiireellinen lähete esim. seuraavana päivänä

Anamneesi

  • Anamneesin osuus on tärkeä.
  • Anna potilaan kiirehtimättä kertoa
    • tapahtumatiedot (iskuvamma/vääntövamma)
    • alkuvaiheen toipumisnopeus (päiviä/viikkoja)
    • alkuoireet (turvotus, kipu ja sen paikantuminen)
    • nykytilanne (kipu, lukkiutuminen, pettäminen).

Tyypillisiä anamnestisia tietoja tavallisimmissa polvivammoissa

Nivelkierukkavamma

  • Taustalla polven voimakas vääntyminen koukkuun tai etenkin iäkkäämmillä kiertovamma
  • Alussa kohtuullista, nivelrakoon paikallistuvaa kipua, vähäistä turvotusta ja myöhemmin lukkiutumisia etenkin kyykistyessä
  • Kiertoliikkeessä tuntuu ajoittain äkillinen vihlaisu.
  • Välillä voi olla oireeton.

Eturistisiteen repeämä

  • Taustalla voimakas kiertovamma, hypystä alastulo (esim. lumilautailijat) tai nopea pysähdys (esim. salibandy, jalkapallo)
  • Lähes poikkeuksetta vamman jälkeen on turvotus ja liikerajoitus. Puolet traumaattisista veripolvista johtuu eturistisiteen repeämästä.
  • Epämääräinen, vaikeasti paikallistettava tai lateraalisesti painottuva kipu (luukontuusio)
  • Hidas toipuminen, 2–6 viikkoa
  • Alusta asti tuntuu kävellessä äkilliseen suunnanvaihdokseen liittyvä pettämisen tunne.
  • Vanhassa vammassa polven pettämisen tuntemuksia ja sen jälkeen kipua, mutta väliaika saattaa olla oireeton.

Polvilumpion sijoiltaanmeno

  • Useimmiten potilas pystyy kertomaan lumpion käyneen sijoiltaan. Lumpio menee lähes poikkeuksetta sijoiltaan lateraalisesti, mutta potilas saattaa kuvata sijoiltaan menon sisäänpäin.
  • Usein voimakas turvotus vamman jälkeen
  • Paikallistumaton tai lumpion vieressä mediaalisesti tuntuva kipu, joskus reisiluun lateraalikondyylin kohdalla edessä
  • Lumpion mediaalipuolella mustelma
  • Ks. myös «Polvilumpion sijoiltaanmeno»1.

Sisäsivusiteen repeämä

  • Valgusvääntövamma taustalla
  • Vaurio on useimmiten yläkiinnittymiskohdassa.
  • Kova paikallinen kipu reisiluun sisemmän nivelnastan (epikondyylin) kohdalla, vähäinenkin valgukseen vääntyminen kivulias
  • Alussa liikerajoitus kivun takia päiviä tai viikkoja
  • Ei merkittävää nivelen turvotusta, mutta polven sisäsyrjällä paikallinen turvotus ja mustelmaa
  • Palpaatioarkuus vammakohdassa jopa kuukausia

Tutkiminen

Kliiniset tutkimukset

  • Vertaa terveeseen polveen.
  • Inspektio: turvotus, verenpurkaumat, polvilumpion sijainti
  • Liikelaajuus tutkitaan aktiivisesti ja passiivisesti. Pystyykö potilas ojentamaan polven aktiivisesti (ojentajajänteen vammat)?
  • Pystyykö selinmakuulla kohottamaan raajan suorana alustasta?
  • Kykeneekö varaamaan? Pehmytkudosvammoissa yleensä onnistuu, murtumissa ei.
  • Polven instabiliteetin tutkiminen: ks. taulukko «Polven instabiliteetin tutkiminen»1
  • Ks. myös «Polvivamman tutkiminen (30-32/2004)»2
Taulukko 1. Polven instabiliteetin tutkiminen
InstabiliteettiTestiVaurioitunut kudos
Mediaalinen (valgus)Vääntö valgukseen polvi 30º fleksiossaMediaalinen kollateraali, eturistiside
Vääntö valgukseen polvi ojennettunaMediaalinen kollateraali, eturistiside, takaristiside, takakapseli
Lateraalinen (varus)Vääntö varukseen polvi 30º fleksiossaLateraalinen kollateraali, eturistiside
Vääntö varukseen polvi ojennettunaLateraalinen kollateraali, eturistiside, takaristiside, popliteusjänne, takakapseli, fibulan pään avulsiomurtuma
PosteriorinenVetolaatikko taakseTakaristiside
AnteriorinenLachmanin koe eteenEturistiside
AnteromediaalinenVetolaatikko eteen ulkorotaatiossaMediaalinen kollateraali, mediaalinen takakapseli, eturistiside
HyperekstensioVääntö yliojennukseenEturistiside, takaristiside, takakapseli
AnterolateraalinenPivot-testi (sisärotaatiossa), lateraalinen rotaatiorasitus (ks. tarkemmin tekstissä)Eturistiside, lateraalinen kapseli, tractus iliotibialis, lateraalinen kollateraali
PosterolateraalinenKäänteinen pivot-testi (ulkorotaatiossa; ks. tarkemmin tekstissä)Posterolateraaliset kapselikudokset, popliteusjänne, takaristiside

Turvotuksen selvittäminen

  • Polvinivelen ontelo ulottuu 4–6 cm polvilumpion yläpuolelle. Akuuteissa vammoissa turvotus näkyy lumpion yläpuolella.
  • Turvotusta voi selvittää asettamalla toisen käden sormet polvilumpion molemmin puolin ja toinen käsi lumpion yläpuolelle. Puristamalla vuorotellen aistitaan nesteaalto (vrt. nestetäytteinen ilmapallo).
  • Polvipunktio ei kuulu polvivamman primaaritutkimuksiin. Se voidaan tehdä kivuliaan massiivin turvotuksen vuoksi patellofemoraalinivelen tasosta ulkosivulta.

Verisuonistatus

  • Moniligamenttivammassa voi olla kyseessä myös reponoitunut polviluksaatio: tarkista verisuonistatus (distaaliset pulssit).

Lachmanin koe

  • Tarkempi tutkimus osoittamaan eturistisiteen repeämän kuin vetolaatikkokoe
  • Tartutaan reiden alaosasta juuri lumpion yläpuolelta toisella kädellä ja säären yläosasta tuberositas tibiaen kohdalta toisella kädellä. Rauhallisella vedolla vedetään säärtä reiden etupuolelle polven ollessa 20°–30°:n koukussa. Tämä onnistuu parhaiten, jos tutkija pitää omaa polveaan tai kovaa tyynyä potilaan reiden alla. Jos sääri liikkuu poikkeuksellisesti eteen (vrt. toinen puoli) eikä lopussa tunnu napakkaa pysähdystä (end point), koe viittaa eturistisiteen repeämään «»1.

Vetolaatikkokoe

  • Tehdään eteen ja taakse polvi 80°–90°:n kulmassa, vertaillaan toiseen polveen (etu- ja takaristisidevammat) «»2.
  • Eturistisiteen repeämässä tuntuu poikkeuksellinen periksianto eteen, ei loppupysähdystä. Takaristisiteen repeämässä sääriluu roikkuu takana (”posterior sag sign”).

Lateraalinen pivot shift -koe

  • Osoittaa eturistisiteen repeämän tarkemmin kuin Lachmanin koe tai vetolaatikkokoe, mutta vaatii kokemusta.
  • Testin voi tehdä vain, jos polvi menee suoraksi.
  • Eturistisiteen repeämä aiheuttaa kiertoväljyyden. Sääriluun ulompi nivelnasta menee osittain sijoiltaan reisiluun nivelnastan etupuolelle, kun polvi on suorana ja sääriluuta kierretään sisäkiertoon «»3. Polvea koukistettaessa tapahtuu reponoituminen, joka tuntuu napsahduksena.

Kollateraaliligamentit

  • Testataan polvi suorana ja n. 20°:n fleksiossa (adduktio-abduktiotesti), jolloin muut rakenteet ovat löysänä «»4. Jos polvi antaa suorana periksi joko valgukseen tai varukseen, kyseessä on laaja vamma: sivuside, nivelkapseli ja ristiside.

Polvilumpio ja polven ojennus

  • Tutkitaan ojennusvoima (lumpion murtuma tai jänteen irtoamat) sekä polvilumpion stabiliteetti lateraalisesti. Apprehension-oire on sijoiltaan menon jälkeen yleensä selkeä: painettaessa polvilumpio lateraalisesti potilas kokee epämiellyttävän kivun tai sijoiltaan menon tuntemuksen ja jännittää reisilihaksiaan.
  • Polven ojentajien testaus selinmakuulla polvi suorana: ellei potilas pysty nostamaan kantapäätä irti alustasta, on syytä epäillä nelipäisen reisilihaksen jänteisen osan repeämää ja lähettää potilas heti kirurgiseen arvioon.

Nivelkierukkarepeämän tutkiminen

  • Paras osuvuus saadaan, kun yhdistetään McMurrayn testi, Apleyn testi ja nivelraon palpaatiotesti.
  • McMurrayn testi:
    • Sisempi nivelkierukka: Potilas on selin makuulla. Laitetaan sormi sisemmän nivelraon kohdalle ja toisella kädellä tartutaan jalkaterään. Laitetaan polvi koukkuun ja painetaan varukseen. Ojennetaan polvi suoraksi pitäen sääri ulkokierrossa. Toistetaan säären sisäkierrolla. Testi viittaa nivelkierukkarepeämään, jos potilas tuntee kipua nivelessä tai nivelraosta tuntuu napsahdus.
    • Ulompi nivelkierukka: palpoidaan ulompi nivelrako ja painetaan polvi valgukseen. Testataan sekä ulko- että sisäkierrossa.
    • Napsahdus saadaan usein provosoitua, kun säärtä kierretään suhteessa reisiluuhun polven ollessa äärifleksiossa: napsahdus ulkokierron yhteydessä viittaa sisemmän ja sisäkierrossa ulomman nivelkierukan repeämään. Napsahduksen paikantaminen on usein hankalaa, mutta selkeä napsahdus viittaa vahvasti repeämään.
  • Apleyn testi:
    • Potilas makaa vatsallaan reisi alustaa vasten, polvi 90°:n fleksiossa. Tehdään rotaatioliikkeitä sekä säärtä ja jalkaterää kohottaen (arkuus viittaa ligamenttivammaan) että säärtä jalkaterästä alustaa vasten painaen (arkuus tai napsahdus nivelraon seudussa viittaa nivelkierukkavammaan).

Muut tutkimukset

  • Natiiviröntgenkuvaus on vamman jälkeen aiheellinen, jos yksikin seuraavista toteutuu:
    • potilas 55-vuotias tai yli
    • aristusta pohjeluun pään seudussa
    • isoloitu polvilumpion aristus
    • potilas ei pysty koukistamaan polveaan yli 90°
    • ei pysty varaamaan 4 askelta välittömästi vamman jälkeen tai tutkimushuoneessa.
  • Kaikututkimus on aiheellinen vain ojentajajänteen vammoja epäiltäessä.
  • Diagnostisessa mielessä magneettikuvaus on tarkin.
    • Jos epäselvien oireiden taustalla epäillään kierukkavammaa, magneettikuvaus on ensisijainen erotusdiagnostinen tutkimus.
    • Akuutissa polvilumpion sijoiltaanmenossa varhainen magneettikuvaus 1–3 viikon kuluessa nivelen rakenteen ja liitännäisvammojen selvittämiseksi
    • Vain 12 % eturistisiteen (ACL) vammoista tapahtuu ilman liitännäisvammoja: varhainen magneettikuvaus 1–2 viikossa mahdollisten liitännäisvammojen selvittämiseksi.

Hoito

  • Välittömän päivystyslähetteen vaativat polvinivelen (ei polvilumpion) sijoiltaanmeno (verisuonivammat mahdollisia) sekä avovammat.
  • Moniligamenttivammoissa, joissa on periksiantoa valgukseen tai varukseen polven ollessa suorana, kiireellinen lähete esim. seuraavana päivänä

Polvilumpion sijoiltaanmeno

  • Ks. «Polvilumpion sijoiltaanmeno»1.
  • Hoito on konservatiivinen.
  • Repositio tapahtuu polvea ojentamalla ja lateraalisuunnasta painamalla.
  • Patellatuki ei todennäköisesti ole hyödyllinen. Tuki saattaa hidastaa lihastoiminnan palautumista.
  • Ohjataan reisilihasharjoitteet. Pyritään palauttamaan täydet liikelaajuudet.
  • Kiireellisen leikkauksen aiheet: osteokondraalinen murtuma, massiivi turvotus, lumpio ei pysy paikoillaan
  • Toistuvissa sijoiltaanmenoissa harkitaan leikkausta.

Eturistisiteen repeämä

  • Alussa ongelmana on kipu ja liikerajoitus.
  • Ohjataan reisilihasharjoitteet; etenkin polven ojennus pitäisi palauttaa mahdollisimman nopeasti.
  • Kaikkia eturistisiteen repeämiä ei tarvitse hoitaa leikkauksella. Kovin selvää näyttöä leikkaushoidon puolesta ei ole «There is insufficient evidence to determine whether surgery or conservative management is best in the treatment of anterior cruciate ligament (ACL) rupture.»D, mutta nykyisillä leikkausmenetelmillä saavutetaan hyvä stabiliteetti ja leikkaushoitoon liittyy vähän komplikaatioita.
  • Hoitolinjan valinnassa kirurginen arvio on useimmiten paikallaan.
  • Potilas, joka harrastaa polvelle vaativia urheilulajeja ja jolla varhaisvaiheen kliinisessä tutkimuksessa on yli 5 mm:n periksianto Lachmanin kokeessa ja positiivinen löydös pivot shift -tutkimuksessa, hyötyy rekonstruktioleikkauksesta.
  • Lähete kirurgille 1–3 viikon tavoiteajassa. Jos on odotettavissa viive, kannattaa kontrolloida mobilisaatio (fysioterapeutti) 2–3 viikon kuluessa.
  • Ihanteellinen leikkausaika on n. 4 viikkoa vammasta. Leikkauksen edellytyksenä on, että reisilihas toimii ja polvi ojentuu suoraksi.
  • Leikkauksessa revennyt eturistiside poistetaan ja korvataan potilaan omilla jänteillä (pes anserinus -jänteet tai patellaligamentin keskikolmannes).

Takaristisiteen repeämä

  • Isoloidussa vammassa leikkaushoito tulee harvoin kyseeseen.
  • Takaristiside voi parantua konservatiivisella hoidolla. Ojennuslastalla estetään säären subluksaatio.
  • Kirurgin arvio on tarpeen, koska merkittävässä instabiliteetissa on usein kyse moniligamenttivammasta (kiireellinen lähete).

Sisäsivusiteen vammat

  • Ongelmana on kipu ja liikerajoitus.
  • Sallitaan täydet liikkeet ja ohjataan reisilihasharjoitteet.
  • Etenkin polven ojennus aiheuttaa kipua, mistä syystä ojennusrajoitus uhkana.
  • Kontrolloi mobilisaatio.
  • Merkittävässä instabiliteetissa on usein kyse moniligamenttivammasta (kiireellinen lähete).

Eturistisiteen ja sisemmän sivusiteen repeämä

  • Eturistisiteen ja sisemmän sivusiteen repeämä, jossa ei ole valgusväljyyttä polven ollessa suorana: sivusiteen repeämä hoidetaan aluksi konservatiivisesti vapaalla mobilisaatiolla, ja eturistisiteen rekonstruktio pyritään tekemään 2–6 viikon kuluessa.

Nivelkierukan vammat

  • Nivelkierukan repeämä on yleinen oireettomillakin.
  • Aina kannattaa arvioida, mikä on polven yleisen degeneraation ja toisaalta nivelkierukan repeämän osuus vaivoihin.
  • Tähystysleikkaus voi olla nuorella ihmisellä aiheellinen, jos repeämä aiheuttaa mekaanisen lukko-oireen, mikä ilmenee lukkopolvena.
  • Leikkauksen ajoitus
    • Jos nuorella ihmisellä on vammamekanismilla syntynyt kierukkarepeämä ja selvä invalidisoiva mekaaninen lukko-oire, pyritään korjaamaan leikkauksella 1–2 viikossa.
    • Artroosipolvessa lukko-oire helpottaa ajan kanssa, joten pidempi seuranta on perusteltu.

Murtumat

  • Reisiluun tai sääriluun kondyylimurtumissa tehdään lähete kirurgille.
  • Natiiviröntgenkuvista on yleensä vaikea selvittää todellinen dislokaatio.
  • Dislokoitumattomat polvilumpion murtumat voi hoitaa konservatiivisesti mobilisoimalla suoraan tai korkeintaan lyhytaikaisella kipsihoidolla (1–3 viikkoa). Jos > 2 mm:n dislokaatio, lähete kirurgille.

Polvituet

  • Vammautunutta polvea ei saa immobilisoida ilman diagnoosia.
  • Joustosidokset, esim. ideaalisiteet tai neopreenituet, eivät ole polvivammojen hoidossa hyödyllisiä. Potilas-lääkärisuhteen kannalta voi olla merkityksellistä, että kivun lievittämiseksi kuitenkin laitetaan joustosidos (ei liian kireälle, yöksi pois).
  • Patellatuki ei ole tarpeen eikä hyödyllinen akuutin patellaluksaation hoidossa.
  • Saranaortoosia voidaan käyttää sivusidevammojen hoidossa lähinnä kivun hoidoksi, täydet liikelaajuudet sallitaan.

Polvivamman jälkihoito

  • Polven pehmytkudosvammat aiheuttavat reisilihaksen toiminnan häiriön, mikä johtaa liikerajoitukseen.
  • Ohjataan reisilihasharjoitteet. Tavoitteena on palauttaa liikelaajuus mahdollisimman nopeasti.
  • Liikuntaharrastukseen saa palata, kun polvinivelessä ei ole merkittävää hydropsia.
  • Ristisideleikkauksen jälkeen liikelaajuudet palautetaan mahdollisimman nopeasti; urheiluun paluu lajista riippuen 4–8 kk:n kuluttua vammasta.

Kirjallisuutta

  1. Guermazi A, Niu J, Hayashi D ym. Prevalence of abnormalities in knees detected by MRI in adults without knee osteoarthritis: population based observational study (Framingham Osteoarthritis Study). BMJ 2012;345:e5339. «PMID: 22932918»PubMed
  2. Frobell RB, Roos EM, Roos HP ym. A randomized trial of treatment for acute anterior cruciate ligament tears. N Engl J Med 2010;363(4):331-42. «PMID: 20660401»PubMed. Erratum in: N Engl J Med. 2010 Aug 26;363(9):893
  3. Boks SS, Vroegindeweij D, Koes BW, Hunink MG, Bierma-Zeinstra SM. Follow-up of posttraumatic ligamentous and meniscal knee lesions detected at MR imaging: systematic review. Radiology 2006 Mar;238(3):863-71. «PMID: 16452395»PubMed
  4. Halinen J, Lindahl J, Hirvensalo E, Santavirta S. Operative and nonoperative treatments of medial collateral ligament rupture with early anterior cruciate ligament reconstruction: a prospective randomized study. Am J Sports Med 2006 Jul;34(7):1134-40. «PMID: 16452264»PubMed
  5. Bachmann LM, Haberzeth S, Steurer J, ter Riet G. The accuracy of the Ottawa knee rule to rule out knee fractures: a systematic review. Ann Intern Med 2004 Jan 20;140(2):121-4. «PMID: 14734335»PubMed
  6. Jackson JL, O'Malley PG, Kroenke K. Evaluation of acute knee pain in primary care. Ann Intern Med 2003 Oct 7;139(7):575-88. «PMID: 14530229»PubMed
  7. Solomon DH, Simel DL, Bates DW, Katz JN, Schaffer JL. The rational clinical examination. Does this patient have a torn meniscus or ligament of the knee? Value of the physical examination. JAMA 2001 Oct 3;286(13):1610-20. «PMID: 11585485»PubMed
  8. Boden SD, Davis DO, Dina TS, Stoller DW, Brown SD, Vailas JC, Labropoulos PA. A prospective and blinded investigation of magnetic resonance imaging of the knee. Abnormal findings in asymptomatic subjects. Clin Orthop Relat Res 1992 Sep;(282):177-85. «PMID: 1516310»PubMed