Iäkkäiden infektio-ongelmat
Lääkärin käsikirja
10.4.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Keskeistä
- Ikääntymismuutokset altistavat infektioille ja vaikeuttavat diagnostiikkaa.
- Soluvälitteinen ja osittain myös humoraalinen immuunivaste heikkenevät
- Pitkäaikaissairaudet, elimistön fysiologiset muutokset ja monet lääkitykset
- Infektiotautien tyyppioireet (mm. kuume) puuttuvat usein tai ne ovat epäspesifisiä (esim. jalkojen kantamattomuus, sekavuus). Lievätkin infektiot voivat aiheuttaa jollekin elimelle dekompensaatiotilan.
Virtsatietulehdus ja pyelonefriitti
- Virtsatietulehduksille «Virtsatieinfektiot»2 altistavat mm. postmenopausaaliset limakalvomuutokset, laskeumat ja eturauhasen liikakasvu. Tärkeä ulkoinen tekijä on virtsateiden katetrointi. Kestokatetri tulisi poistaa niin pian kuin mahdollista.
- Toistuvien oireisten virtsatietulehdusten syy tulee selvittää ja hoitaa.
- Hoidon tulee aina perustua oireisiin sekä asianmukaisesti otettuun bakteeriviljelyyn. Hoitoa ei aloiteta tulehdusepäilyyn liittyvän hajun vuoksi.
- Vanhusten oireeton bakteerivirtsaisuus on yleistä, eikä sitä hoideta ilman infektioon viittaavia spesifisiä (dysuria, pollakisuria) oireita. Sitä ei myöskään pidä uskoa vanhuksen heikentyneen yleistilan syyksi.
- Lääkehoito
- Kestokatetrin kanssa ei anneta profylaktista lääkitystä, eikä katetrista oteta seurantaviljelyjä. Kroonistuva bakteerivirtsaisuus (mm. pseudomonas) on katetroiduilla iäkkäillä tavallista, ja sitä hoidetaan vain, mikäli todetaan yleisoireita «DynaMed Plus»E.
Vatsan alueen infektiot
- Viskeraalinen kiputunto heikkenee iän myötä, minkä vuoksi esim. akuutti umpilisäketulehdus tai sappirakkotulehdus voi olla vaikeasti diagnosoitavissa ja johtaa perforaatioon ja akuuttiin vatsakatastrofiin.
- Divertikuloosi ja divertikuliitti ovat useimmiten vanhuusiän tauteja.
- Diagnoosiin pääsyä auttavat CRP ja Leuk, toistuva kliininen tutkimus ja muiden elinten infektioiden poissulku sekä viime kädessä vatsan TT-tutkimus.