Takaisin Tulosta

Rintarauhasen tutkiminen; kyhmy tai kipu rinnassa ja hyvänlaatuiset muutokset

Lääkärin käsikirja
15.1.2022 • Viimeisin muutos 7.7.2024
Ulla Puistola

Keskeistä

  • Jokainen todettu kyhmy tai epäilyttävä inspektiolöydös on tutkittava.
  • Palpoituvien muutosten tutkimisessa käytetään nk. kolmoisdiagnostiikkaa: kliininen tutkiminen, kuvantamistutkimukset ja neulanäytetutkimus (sytologinen/histologinen).
  • Hyvänlaatuiset muutokset ovat rinnoissa tavallisia; fibrokystisiä muutoksia on neljänneksellä fertiili-ikäisistä naisista.
  • Fibrokystisiin muutoksiin ei liity lisääntynyttä rintasyöpäriskiä.
  • Rintasyöpäriski on jonkin verran lisääntynyt radiologisesti tiiviimmässä rintarauhasessa.
  • Rintasyövän riski on 1.5–2.0-kertainen duktaalisessa hyperplasiassa, lobulaarisessa hypeplasiassa (ilman atypiaa), sklerosoivassa adenoosissa, diffuusissa papillomatoosissa, kompleksisessa fibroadenoomassa ja radial scar -muutoksissa.

Kliininen tutkiminen

  • Paras tutkimusaika on n. 10 päivää kuukautisten jälkeen, jolloin hormonien aiheuttama kipu ja turvotus ovat vähimmillään. Oireileva potilas tutkitaan ajankohdasta riippumatta.
  • Potilaan istuessa rinnat tutkitaan käsien ollessa aluksi sivuilla ja sitten niskan taakse kohotettuina. Huomioidaan
    • mahdollinen asymmetria
    • iho: mahdolliset ihottuma-alueet, karkeus, induraatiot, mustelmat, haavat, rauhasalueen tai nännin vetäytymät tai kiristymät.
  • Potilaan ollessa makuuasennossa rinnat palpoidaan, käsivarsi kohotettuna sivulle tai pään päälle.
    • Tutkitaan koko rintarauhasen alue mielellään aina samassa järjestyksessä.
    • Aluksi palpoidaan neljännes neljännekseltä sormen kärkijäseniä käyttäen.
    • Tunnustelua jatketaan alue alueelta painamalla rauhasta varovasti rintakehää vasten pyörittävällä liikkeellä koko sormien pituudelta. Tarkistetaan kiinteämmän tuntuinen alue vielä aina erikseen. Huomioidaan sen mahdollinen aristus, sulautuminen painettaessa rintakehää vasten, pehmeys, kovuus, liikkuvuus ympäröiviin kudoksiin nähden.
    • Huomioidaan mahdollinen nännin erite. Jos potilas ilmoittaa rinnan vuotavan, selvitetään palpoimalla ja varovasti puristelemalla eritteen tois- tai molemminpuolisuus «Erittävä rinta ja imettämättömän rintatulehdus»1.
  • Kainaloa tutkittaessa tuetaan potilaan käsivartta, jolloin lihasten jännitys ei häiritse imusolmukealueiden tarkastelua. Kainalot käydään huolella läpi rintakehän seinämää vasten tunnustellen. Soliskuoppien alueet tutkitaan erikseen.

Jatkotutkimukset

  • Palpoituvien muutosten tutkimisessa käytetään nk. kolmoisdiagnostiikkaa: inspektio ja palpaatio, kuvantamistutkimukset ja neulanäytteen sytologinen tai histologinen tutkimus.
  • Jokainen palpaatiossa todettu kyhmy tai epäilyttävä inspektiolöydös (retraktio, ihomuutos) on varmistettava mammografialla ja/tai kaikukuvauksella ja tarvittaessa ohutneula- tai paksuneulabiopsialla tai epäselviksi jäävissä tilanteissa koko kyhmyn poistolla.
    • Jos ennen kuukautisia todetaan aristusta ja epätarkkarajaisia resistenssejä, rinnat on hyvä tutkia uudelleen kuukautisten jälkeen, ja jos löydös on edelleen poikkeava, potilas ohjataan jatkotutkimuksiin.
  • Mammografiaseulonta: ks. «Syövän seulonta väestössä»2.

Kuvantamistutkimukset

  • Mammografia on ensisijainen tutkimus > 35-vuotiailla naisilla, nuoremmilla kaikututkimus on ensisijainen.
    • Poikkeava ihomuutos, palpaatiolöydös, kivulias tai erittävä rinta
  • Kaikututkimusta käytetään mammografian lisänä diagnostiikassa ja apuna näytteenotossa.
    • Jos edellisestä mammografiasta on alle 6 kk ja tutkittava muutos on kaikututkimuksella todennäköisimmin selvitettävissä, voidaan mammografian sijaan käyttää kaikututkimusta.
  • Magneettikuvausta käytetään täydentävänä ja tarkentavana tutkimuksena.
  • Duktografia

Näytteet

  • Tarvittavat kuvantamistutkimukset tehdään ennen näytteiden ottoa, koska punktion aiheuttama verenvuoto saattaa vaikeuttaa kuvien tulkintaa.
  • Näytteet otetaan joko ohut- (ONB) tai karkeaneulabiopsialla (KNB) kaiku- tai mammografiaohjauksessa.
  • KNB:llä saadaan parempi osuvuus ja myös tieto syövän invasiivisuudesta.
  • ONB soveltuu kystanesteen tutkimiseen.
  • Kalkkimuutokset biopsoidaan ensisijaisesti stereotaktisesti mammografiaohjauksessa.
  • Jos kolmoisdiagnostiikalla ei päästä täyteen varmuuteen hyvänlaatuisuudesta, poistetaan koko muutosalue.
  • Lanka- tai värimerkintää voidaan käyttää varmistamaan, että koko epäilyttävä muutos on tullut poistetuksi. Värimerkkausta käytetään helpottamaan erittävän rintatiehyen poistoa.
  • Muusta kuin nännin ja nänninpihan ihomuutoksesta (joka voi olla Pagetin tautia; kuva «»1) voi ottaa biopsian, mutta vasta rinnan kuvauksen jälkeen. Usein radiologi ottaa stanssibiopsian kuvauksen yhteydessä.

Hyvänlaatuiset muutokset rinnoissa

Synnynnäiset vaihtelut

  • Rinnat ovat harvoin aivan symmetriset. Huomattavakin kokoero on vielä normaalin rajoissa. Toinen rinta saattaa olla rudimentaarinen tai puuttua kokonaan.
  • Rintarauhasia voi olla useampia. Ylimääräisten nännien tai ylimääräisen rintarauhaskudoksen esiintyminen kainalon alueella on verrattain yleistä (eikä vaadi selvittelyjä).

Fibrokystiset muutokset

  • N. neljänneksellä menstruoivista naisista ja jopa puolella perimenopausaalisista naisista on fibrokystisiä muutoksia. Maitotiehyeisiin on muodostunut kystia tai epiteelin hyperplasiaa ja näiden seurauksena fibroosia.
  • Oireena on tavallisesti 1–2 viikkoa ennen kuukautisia tuntuva aristus, kipu ja turvotus.
  • Muutoksia on kolmea päätyyppiä: kystiset muutokset, duktaalinen hyperplasia ja sidekudoksen reaktiot.
  • Kystat ovat tavallisimmin 1–2 mm:n läpimittaisia, mutta joka kolmannella ne voivat laajeta 2–3 cm:n kokoisiksi ja aristaviksi. Koko voi vaihdella kuukautiskierron mukaan.
  • Duktektasia
    • Usein oireeton sattumalöydös menopaussi-ikäisellä
    • Joskus laajentuneen maitotiehyeen ympäristön inflammaatio aiheuttaa fibroosia ja arpikyhmyn, ja nänni voi vetäytyä sisään.
    • Vetinen tai verinen nännierite
  • Epiteelin hyperplasia voi johtaa fibroottisen, aristavan kyhmyn muodostumiseen.
    • Hyperplastisiin muutoksiin liittyy malignisoitumisriski, etenkin jos potilaalla on vahva rintasyövän sukutausta (jopa 10-kertainen riski), muutoksessa on kalkkia tai neulanäytteessä todetaan lobulaarinen hyperplasia.

Fibroadenoomat

  • N. 10 %:lla naisista, yleisimpiä nuorilla naisilla
  • Tyypillisesti säännöllisen muotoisia, ympäristöönsä nähden hyvin liikkuvia, aristamattomia (koko ei vaihtele kuukautiskierron mukaan)
  • Kuvantuvat mammografiassa tarkkarajaisina ja ultraäänessä tiiviskaikuisina muutoksina.

Lipoomat

  • Pehmeitä, aristamattomia, kohtalaisen hyvin alustaansa nähden liikkuvia
  • Esiintyvät tavallisimmin 45. ikävuoden tienoilla.
  • Tiheys mammografiassa vastaa ympäröivän rasvan tiheyttä.

Intraduktaalinen papillooma

  • Hyperplastinen muutos, johon 75 %:ssa liittyy eritys rinnasta
  • Ei palpoidu.
  • Voi olla yksittäinen tai multippeli, jolloin puhutaan papillomatoosista.
  • Papillomatoosiin liittyy maligniteetin riski, yksittäisiin vain harvoin.

Fylloidi tuumori

  • Kookas fibroadenooman tyyppinen muutos
  • Huonosti rajoittuva
  • Neulanäytteessä todetaan hypersellulaarinen strooma.
  • Voi olla hyvänlaatuinen, rajalaatuinen (borderline) tai pahanlaatuinen.
  • Hoitona kirurginen poisto

Rasvanekroosi

  • Taustalla voi olla trauma, tulehdus tai aiempi kirurginen toimenpide.
  • Muutos voi muistuttaa erehdyttävästi malignia prosessia.
  • Palpoiden rasvanekroosialue on epäsäännöllinen ja aristava, usein kova, ja siihen voi liittyä ympäröivän kudoksen kiinnittymistä ja ihon vetäytymistä.
  • Ajan myötä rasvanekroosialueelle ilmaantuu kalkkikertymiä.

Mastalgia (mastodynia, kivulias rinta)

  • Mastalgia voi olla tois- tai molemminpuolinen, syklinen (n. 70 %) tai jatkuva (n. 25 %). Runsaalla 5 %:lla mastalgia osoittautuu kylkiluu-rustoperäiseksi rinnan alueen kivuksi.
    • Rintasyöpään liittyvä mastalgia on toispuolinen ja useimmiten jatkuva.
    • Kipu on ainoana syövän oireena vain 5 %:lla.

Tutkimukset

  • Tarkka anamneesi
  • Rintojen kliininen tutkimus
  • Mammografia ja kaikututkimus tarvittaessa

Hoito

  • Jos kasvainta ei löydetä, valtaosalle potilaista riittää tieto oireen vaarattomuudesta.
  • Erikoislääkärin konsultaation perusteella voidaan joskus harvoin kokeilla bromokriptiiniä 2.5 mg/vrk alkaen kierron 14. päivänä.

Kirjallisuutta

  1. Dagistan E, Kizildag B, Gürel S ym. Radiologic and histopathologic review of rare benign and malignant breast diseases. Diagn Interv Radiol 2017;23(4):286-292. «PMID: 28508760»PubMed
  2. Guirguis MS, Adrada B, Santiago L ym. Mimickers of breast malignancy: imaging findings, pathologic concordance and clinical management. Insights Imaging 2021;12(1):53. «PMID: 33877461»PubMed
  3. Evans A, Trimboli RM, Athanasiou A ym. Breast ultrasound: recommendations for information to women and referring physicians by the European Society of Breast Imaging. Insights Imaging 2018;9(4):449-461. «PMID: 30094592»PubMed
  4. Stachs A, Stubert J, Reimer T ym. Benign Breast Disease in Women. Dtsch Arztebl Int 2019;116(33-34):565-574. «PMID: 31554551»PubMed
  5. Xiang W, Huang Z, Tang C ym. Use of ultrasound combined with magnetic resonance imaging for diagnosis of breast masses and fibroids. J Int Med Res 2019;47(7):3070-3078. «PMID: 31155996»PubMed
  6. Catanzariti F, Avendano D, Cicero G ym. High-risk lesions of the breast: concurrent diagnostic tools and management recommendations. Insights Imaging 2021;12(1):63. «PMID: 34037876»PubMed