Takaisin Tulosta

Rintasyöpä

Lääkärin käsikirja
23.8.2025 • Viimeisin muutos 23.8.2025
Peeter Karihtala

Keskeistä

  • Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä.
  • Palpoiden tai kuvantamistutkimuksessa todetun löydöksen luonne varmistetaan paksuneulanäytteellä.
  • Leikkaustoimenpiteenä on useimmiten rintaa säästävä leikkaus ja kainaloon vartijaimusolmukebiopsia.
  • Rinnan säästävään leikkaukseen liitetään lähes aina postoperatiivinen sädehoito.
  • Neoadjuvanttihoitona tai liitännäislääkehoitona voidaan antaa solunsalpaaja-, HER2-vasta-aine- tai hormonaalista hoitoa tai näiden yhdistelmiä.
  • Hoidetun potilaan seurannassa tärkeimmät ovat matala yhteydenottokynnys uusien oireiden ilmetessä ja mammografia 1–2 v:n välein.

Epidemiologia

  • Rintasyöpä on Suomessa naisten yleisin syöpä, johon sairastuu n. joka 7.–8. nainen.
  • Vuonna 2023 Suomessa todettiin yli 5 000 uutta rintasyöpätapausta. In situ -karsinoomia todettiin n. 600.
  • Ilmaantuvuuden lisääntyminen johtuu pääasiassa naisten eliniän pitenemisestä.
  • Alle 30-vuotiailla rintasyöpä on hyvin harvinainen. Se yleistyy 45. ikävuoden jälkeen.
  • Myös miehillä voi olla rintasyöpää (n. 30 tapausta vuosittain).

Etiologia ja vaaratekijät

Oireet

  • Rinnassa tuntuva yleensä kivuton kyhmy (n. 80 %:lla potilaista)
  • Ihon tai nännin sisäänvetäytyminen
  • Ihottuman tapainen muutos nännin seudussa (Pagetin tauti, kuva «»1)
  • Kipu, pistely tai painon tunne rinnassa
  • Kyhmy kainalossa
  • Etäpesäkkeiden aiheuttamat oireet
  • Harvoin erite nännistä

Diagnostiikka evd

  • Kolmoisdiagnostiikka
    • Rinnan inspektio ja palpaatio
    • Kuvantamistutkimukset (mammografia ja sitä täydentävät menetelmät)
    • Paksuneulanäyte
  • Muutosta voidaan seurata, jos kaikki em. tutkimusmenetelmät viittaavat hyvänlaatuisuuteen. Epävarmaksi jäänyt muutos poistetaan.
  • Mammografia on rintojen peruskuvantamistutkimus.
  • Maksuttomaan seulontamammografiaan kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset 2 v:n välein.
  • Mammografiaa täydentävät kaikututkimus, suurennusmammografia ja erityistilanteissa galaktografia (nännieritteen tutkiminen) ja magneettikuvaus.
  • Mammografian herkkyys on parempi vanhemmilla kuin nuoremmilla naisilla, joilla rintarauhaskudos on tiiviimpi.
  • Kaikututkimuksella on usein mahdollista erottaa kystat mammografiassa näkyvistä kiinteistä muutoksista.
  • Muutoksesta otetaan paksuneulabiopsia kaikututkimuksen avulla. Neulanäyte otetaan myös epäilyttävistä kainalon imusolmukkeista.
  • Erotusdiagnostiikassa tulevat kysymykseen esim. hyvänlaatuiset fibrokystiset muutokset «Rintarauhasen tutkiminen; kyhmy tai kipu rinnassa ja hyvänlaatuiset muutokset»2.
  • Primaaridiagnostiikassa ei laboratoriotutkimuksista tai muista kuvantamistutkimuksista ole hyötyä, ellei epäillä etäpesäkkeitä (esim. kainaloon levinnyt syöpä tai oireinen potilas).
  • Syöpädiagnoosi varmistetaan avohoidossa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä.

Histologia

  • Histologiset päätyypit ovat invasiivinen karsinooma, ei erityinen tyyppi (invasive breast carcinoma of no special type, duktaalinen karsinooma) ja lobulaarinen karsinooma. Inflammatorinen karsinooma on kliininen diagnoosi ihon imuteihin kasvavasta syövästä eikä erillinen histologinen tyyppi.
    • Invasiivisista karsinoomista invasiivinen karsinooma, ei erityinen tyyppi (duktaalinen karsinooma) kattaa n. 70–80 % ja lobulaarinen karsinooma 10–15 %.
    • Duktaalinen in situ (DCIS) on invasiivisen syövän esiaste.
    • Lobulaarinen in situ (LCIS) ei ole varsinainen syövän esiaste, vaan viittaa suurentuneeseen invasiivisen syövän riskiin.
  • Harvinaisempia histologisia alatyyppejä ovat esim. tubulaarinen, medullaarinen ja musinoottinen karsinooma ja nännissä esiintyvä Pagetin tauti (kuva «»1).

Leikkaushoito evd

  • Kasvaimen poisto tehdään rintaa säästävästi aina, kun se onnistuu tervekudosmarginaalilla.
  • Vartijaimusolmuketutkimus «The incidence of axillary metastases in patients with negative sentinel node biopsy appears to be low.»B on sekä diagnostinen että hoidollinen toimenpide.
    • Kainalon imusolmukkeiden tyhjennysleikkausta pyritään nykyisin välttämään, vaikka vartijaimusolmukkeessa olisikin makrometastaasi. Tietyissä tilanteissa (esim. preoperatiivisesti varmennettu imusolmukemetastasointi) kainaloevakuaatio kuitenkin tehdään.
    • Joissakin tapauksissa myös vartijaimusolmukebiopsia voidaan jättää tekemättä.
  • Rinta voidaan rekonstruoida joko samassa leikkauksessa tai myöhemmin; ks. alla.

Leikkauksen jälkeiset välittömät ongelmat

  • Leikkausalueella on usein ihoturvotusta ja haavaonteloon kertynyttä kudosnestettä. Turvotus ja punoitus eivät aina merkitse infektiota.
  • Kudosnestekertymä (serooma) voidaan imeä tyhjäksi perusterveydenhuollossa punktoimalla se steriilisti (video «Rinnanpoiston jälkeisen serooman tyhjennys»1).
  • Laaja hematooma voi olla syytä punktoida tai dreneerata.
  • Postoperatiivisesti on usein jäykkyyttä ja kireyttä olkapään ja kainalon seudussa. Kättä nostaessa kainalossa voi tuntua ja näkyä kireyttä aiheuttavia juosteita. Tila korjautuu venyttelyllä.
  • Kainalo-olkavarsialueen kiputila, pistely ja puutuminen johtuvat interkostobrakiaalihermon katkeamisesta tai venyttymisestä leikkauksessa. Jos vaiva ei korjaannu omatoimisella liikeharjoittelulla, potilas lähetetään fysioterapeutille.

Onkologinen liitännäishoito evd

Rintarekonstruktio

  • Mastektomian yhteydessä keskustellaan potilaan kanssa mahdollisuudesta rinnan korjaukseen.
  • Rintarekonstruktio voidaan tehdä syöpäleikkauksen yhteydessä (välitön rekonstruktio) tai myöhemmin (myöhäisrekonstruktio).
  • Rintarekonstruktiossa käytetään yleensä joko vatsa- tai selkäkielekettä (kuva «»2), proteesia, rasvansiirtoa tai näiden yhdistelmiä.
  • Jos potilaalle tehdään rintaa säästävä leikkaus, voidaan leikattavaa rintaa muovata plastiikkakirurgisin tekniikoin ja tarvittaessa pienentää toista rintaa, jotta saavutettaisiin symmetria ja sopusuhtainen lopputulos (onkoplastinen kirurgia).

Kuntoutus evd

Seuranta evd

  • Ei-etäpesäkkeisen rintasyövän ennuste on yleensä hyvä. 10 v:n suhteellinen elossaololuku on n. 90 %. Toisaalta myöhäisuusiutumiakin todetaan. Pääsääntöisesti aggressiivisemmat rintasyövät uusiutuvat varhaisemmassa vaiheessa.
  • Tavoitteena on havaita ja hoitaa primaarihoidon mahdollisesti aiheuttamat haitat, todeta mahdollinen toisen rinnan syöpä tai hoidetun syövän paikallisuusiutuma sekä tukea potilaan selviytymistä järjestämällä kuntoutusta ja psykososiaalista tukea.
  • Liitännäishoidot yhä matalamman uusimisriskin potilaille ja uusien lääkehoitojen käyttöönotto tekevät entistä tärkeämmäksi sen, että pitkäaikaishaitat huomioidaan seurannassa.
  • Yleisimpiä haittoja hormonaalisesta hoidosta ovat kuumat aallot, joihin osalla potilaista saadaan apua esim. (es)sitalopraamilla tai venlafaksiinilla; ks. taulukko « Ei-hormonaalisia hoitovaihtoehtoja rintasyöpäpotilaille hormonaalisen hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja näyttö hoitojen vaikuttavuudesta»1. NK-3-salpaaja fetsolinetanttia ei ole tutkittu rintasyövän sairastaneilla.
  • Potilas voi käydä seurannassa perusterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ohjeiden mukaan.
    • Seuranta voidaan toteuttaa täysin oirepohjaisesti, säännöllisinä vastaanottokäynteinä tai näiden yhdistelmänä.
      • Säännöllisistä seurantavastaanotoista ei ole todettu hyötyä.
    • Mahdollisella käynnillä kiinnitetään huomiota potilaan mahdollisiin oireisiin.
    • Oireettomalle potilaalle ei ole syytä tehdä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia etäpesäkkeiden löytämiseksi. Kivut ja yleiskunnon huononeminen saattavat olla merkkinä etäpesäkkeistä.
    • Rinnat, leikkausalue ja ylävartalon imusolmukealueet palpoidaan ja tarkistetaan ylävartalon iho sekä leikatun puolen olkanivelen liikelaajuudet.
    • Mammografia tehdään 1–2 v:n välein. Mammografiaa täydennetään tarvittaessa rintojen ja leikkausalueen kaikututkimuksella radiologin harkinnan mukaan. Seurannassa voidaan hyödyntää seulontakuvauksia.
    • Mammografiaseurantoja suositellaan jatkettavaksi n. 80-vuotiaaksi tai niin kauan kuin yleinen terveydentila säilyy hyvänä.
    • Jos epäillään etäpesäkkeitä tai niitä on todettu, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon.
Taulukko 1. Ei-hormonaalisia hoitovaihtoehtoja rintasyöpäpotilaille hormonaalisen hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin ja näyttö hoitojen vaikuttavuudesta
Kuumat aallot Seksuaalitoimintojen häiriötPainon nousu Muskuloskeletaali-oireetUupumus
*CYP2D6-estäjiä (esim. duloksetiini ja paroksetiini) ei suositella yhdessä tamoksifeenin kanssa.
o Ei riittävää tietoa rintasyöpäpotilailla
× Voi olla tehokas (yksihaaraisia tutkimuksia)
×× Jonkin verran näyttöä tehosta (satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia pienillä aineistoilla)
××× Todennäköisesti tehokas (satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia)
Muokattu lähteestä: Franzoi MA, Agostinetto E, Perachino M, et al. Evidence-based approaches for the management of side-effects of adjuvant endocrine therapy in patients with breast cancer. Lancet Oncol 2021 Jul;22(7):e303-e313. «PMID: 33891888»PubMed
SSRI- ja SNRI-lääkkeet*×××oo×××o
Gabapentiini, pregabaliini ×××oooo
Vaihto toisesta aromaatasinestäjästä toiseenooo××o
Vaginaaliset kostutusvalmisteeto×××ooo
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ×××××××××××××××
Fyysinen harjoittelu oo×××××××××
Akupunktio××oo×××××
Hypnoosi××oooo
Jooga ja mindfulness ××o×××××

Rintasyöpäpotilaan raskaus

  • Leikkaus voidaan tehdä missä tahansa raskauden vaiheessa.
  • Sädehoito on vasta-aiheista koko raskauden ajan. Solunsalpaajia ei myöskään suositella ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja myöhemminkin osa solunsalpaajista voi haitata sikiön kehitystä.
  • Raskauden yritystä suositellaan n. 2 v:n kuluttua hoidon päättymisestä. Hoitojen jälkeisten raskauksien ei ole todettu lisäävän rintasyövän uusiutumisriskiä. Rintasyövän säde- ja solunsalpaajahoidon ei ole todettu aiheuttavan lisääntynyttä epämuodostumariskiä, jos raskaus on alkanut hoitojen päätyttyä.
  • Tamoksifeeni on teratogeeninen lääke ja se tauotetaan yhteistyössä onkologin ja gynekologin kanssa, jos potilas haluaa tulla raskaaksi tamoksifeenihoifon aikana.
  • Säästävään leikkaukseen liittyvän sädehoidon jälkeen potilas ei yleensä pysty imettämään hoidetusta rinnasta. Hoidot eivät vaikuta toisen rinnan maidoneritykseen.

Vaihdevuosioireiden hoito

Uusiutuneen ja levinneen syövän hoito evd

Kirjallisuutta

  1. Suomen Rintasyöpäryhmä ry. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus 2024 «https://rintasyoparyhma.yhdistysavain.fi/hoitosuositus/»1
  2. Loibl S, André F, Bachelot T, ym. Early breast cancer: ESMO Clinical Practice Guideline for diagnosis, treatment and follow-up. Ann Oncol 2024;35(2):159-182 «PMID: 38101773»PubMed
  3. Gennari A, André F, Barrios CH ym. ESMO Clinical Practice Guideline for the diagnosis, staging and treatment of patients with metastatic breast cancer. Ann Oncol 2021;32(12):1475-1495. «PMID: 34678411»PubMed «https://www.annalsofoncology.org/article/S0923-7534(21)04498-7/fulltext»2
  4. Loibl S, Poortmans P, Morrow M ym. Breast cancer. Lancet 2021;397(10286):1750-1769. «PMID: 33812473»PubMed