Takaisin Tulosta

Periytyvä rintasyöpäalttius

Lääkärin käsikirja
14.2.2025 • Viimeisin muutos 14.2.2025
Kirsimari Aaltonen

Keskeistä

  • Rintasyöpään sairastuneista naisista n. 5–10 %:lla sairastumisen taustalla on kohtalaisen tai suuren sairastumisriskin aiheuttava periytyvä alttius.
  • Periytyvää rintasyöpäalttiutta aiheuttavat geenivirheet periytyvät autosomissa vallitsevasti, merkittävimpinä BRCA1-, BRCA2- ja PALB2-kasvunrajoitegeenien virheet.
  • Geenitutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa. Syöpään jo sairastuneille geenitutkimukset ovat diagnostisia, ja terveille sukulaisille ne ovat ennustavia.
  • Geenivirheen kantajat ohjataan tehostettuun seurantaan ja/tai toimenpidearviointiin.

Lähettämiskriteerit perinnöllisyyslääkärin vastaanotolle

  • Lähettämistä perinnöllisyyslääkärin tutkimuksiin voidaan harkita esim. alla olevien kriteerien mukaisesti.
    • Lähisuvussa vähintään 3 rinta- ja/tai munasarjasyöpätapausta, joista ainakin yksi ilmennyt alle 50-vuotiaalla
    • Rintasyöpä alle 40-vuotiaalla
    • Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä alle 60-vuotiaalla
    • Molemminpuolinen rintasyöpä alle 50-vuotiaalla
    • Rinta- ja munasarjasyöpä samalla naisella
    • Miehen rintasyöpä
    • Lähisuvussa vähintään 2 munasarjasyöpää
    • Rinta- ja munasarjasyövän lisäksi itsellä tai lähisuvussa muita syöpiä, jotka herättävät epäilyn jostakin tunnetusta syöpäalttiusoireyhtymästä
  • Lähisuvulla tarkoitetaan 1. asteen sukulaisia (vanhemmat, sisarukset, lapset). 1. asteen sukulaisuutta arvioitaessa miessukulaisia ei huomioida laskennassa, eli esim. isän äiti tai sisar tai veljen tytär lasketaan 1. asteen sukulaisiksi. Samalla henkilöllä esiintyneet syövät lasketaan erikseen. Potilas itse lasketaan mukaan suvun syöpätapauksia laskettaessa.
  • Eri hyvinvointialueilla voi olla käytössä paikallisesti sovitut lähettämis- ja tutkimuskriteerit.
  • Rintasyövän diagnoosivaiheessa geenitutkimus voidaan nykyisin tehdä, vaikka nämä kriteerit eivät täyttyisi, etenkin jos nainen on sairastuessaan alle 60-vuotias tai jos mahdollinen geenivirhe vaikuttaisi rintasyövän hoitoon (esim. olaparibi-liitännäishoidon harkinta). Ks. myös Suomen rintasyöpäryhmän hoitosuositus «https://rintasyoparyhma.yhdistysavain.fi/»1.

Rintasyöpäalttiuden geenitutkimus

  • Erikoissairaanhoidossa arvioidaan, täyttyvätkö diagnostisen geenitutkimuksen kriteerit. Diagnostisena geenitutkimuksena tehdään yleensä geenipaneelitutkimus, joka kattaa kaikki merkittävinä pidetyt, periytyvään rintasyöpäalttiuteen liittyvät geenit.
  • Jos geenivirhe löytyy, riskissä olevien sukulaisten ennustavat geenitutkimukset tulevat mahdollisiksi «Periytyvä syöpäalttius»1.

Geenivirheen kantajan seuranta

  • Geenivirheen kantajan kohdalla arvioidaan rintasyöpään sairastumisen riski ja suunnitellaan seuranta sen mukaisesti.
    • Jos riski arvioidaan kohtalaisesti suurentuneeksi
      • Suositellaan yleensä n. kerran vuodessa tehtävää rintojen kuvantamistutkimusta (mammografia ja/tai kaikututkimus).
      • Seuranta toteutetaan paikallisesti sovittujen käytäntöjen mukaisesti, mutta voidaan usein toteuttaa perusterveydenhuollossa, ellei sairastetun rintasyövän seuranta ole käynnissä erikoissairaanhoidossa.
      • Seurannan aloittamisikä arvioidaan todetun geenivirheen ja sukutaustan perusteella.
      • Yleensä viimeistään 60 v:n iästä alkaen väestön seulontamammografioihin osallistuminen riittää.
    • Jos riski arvioidaan suureksi
      • Rintojen vuosittainen kuvantamisseuranta aloitetaan yleensä n. 25–30-vuotiaana, todetun geenivirheen mukaan. Kuvantaminen sisältää yleensä magneettitutkimuksen niin kauan kuin sen arvioidaan tuovan lisähyötyä.
      • Seuranta toteutetaan yleensä erikoissairaanhoidossa.
      • Suuren riskin geenivirheiden kantajilla henkilön itse niin toivoessa voidaan harkita myös rintojen ennaltaehkäisevää poistoleikkausta. Päätös tehdään aina yksilöllisesti harkiten, huomioiden myös mm. ikä ja muut perussairaudet. Molemminpuolisen ennaltaehkäisevän mastektomian jälkeen ei tarvita rutiininomaista rintojen kliinistä tai kuvantamisseurantaa.
  • Jos todettuun geenivirheeseen liittyy riski johonkin muuhun syöpään, suunnitellaan seuranta sen hetkisten hyväksyttyjen seurantasuositusten mukaisesti.

BRCA1- ja BRCA2-geenivirheet

  • BRCA1- tai BRCA2-geenivirhettä kantaa n. 2 % rintasyöpään sairastuneista naisista.
  • Geenivirheen kantajanaisen riski sairastua rintasyöpään elämänsä aikana on n. 70 %. Tarkka yksilöllinen sairastumisriski voi vaihdella sukutaustasta, geenivirheen tyypistä ja muista riskitekijöistä riippuen. Rintojen seuranta suunnitellaan suuren riskin seurantaohjeen mukaisesti.
  • Rintasyöpäriski alkaa suurentua aiemmin kuin rintasyöpään sairastumisen riski väestössä yleensä.
  • Rintasyövän sairastaneella geenivirheen kantajanaisella on selvästi suurentunut riski sairastua myös toisen rinnan rintasyöpään.
  • Geenivirheen kantajilla on suurentunut riski epiteliaaliseen munasarjojen, munanjohdinten tai peritoneaaliseen syöpään.
    • BRCA1-geenivirheen kantajilla riski on keskimäärin n. 44 % ja BRCA2-geenivirheen kantajilla n. 17 %.
    • Munasarjojen ja munanjohdinten poistoleikkausta suositellaan, kun lastenhankinta ei ole enää ajankohtaista, BRCA1-geenivirheen kantajilla yleensä n. 35–40-vuotiaana ja BRCA2-geenivirheen kantajilla n. 40–45-vuotiaana.
      • Toimenpide pienentää premenopausaalisilla BRCA1/2-geenivirheen kantajilla merkittävästi myös rintasyöpäriskiä. Alle 5 v kestävä hormonikorvaushoito toimenpiteen jälkeen ei näytä suurentavan aiemmin rintasyöpään sairastumattoman rintasyöpäriskiä.
    • Munasarjojen kaikututkimusseurannasta ei ole osoitettua hyötyä.
    • Ks. myös Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärien (FIN-GOG) Kelpo hoito -suositus «https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/»2.
  • Geenivirheen kantajamiehillä on hiukan väestötasoa suurempi elinikäinen rintasyöpäriski, mutta absoluuttinen sairastumisriski on kuitenkin pieni (n. 1 % BRCA1- ja 2–8 % BRCA2-geenivirheen kantajalla). Oireettomien miesten kuvantamisseurantaa ei suositella, mutta rintakehällä mahdollisesti palpoituvat muutokset on tutkittava.
    • BRCA2-geenivirheen kantajamiehillä on suurentunut riski sairastua etenkin nuoremmalla iällä ilmenevään ja aggressiivisesti käyttäytyvään eturauhassyöpään, ja heille on suositeltu PSA-seurantaa ja eturauhasen tutkimista n. 40 v:n iästä alkaen. BRCA1-geenivirheen kantajien eturauhassyöpäriski ei välttämättä ole merkittävästi suurentunut.
  • BRCA2-geenivirheen kantajien haimasyöpäriski on hiukan suurentunut, etenkin jos lähisukulaisella on todettu haimasyöpä. Oireettoman geenivirheen kantajan haiman seurantaa ei suositella rutiininomaisesti, mutta sitä voidaan harkita, jos 1. asteen sukulaisella on ollut haimasyöpä.
  • BRCA1- tai BRCA2-geenivirhe ei vaikuta välttämättä kantajalle kehittyvän rintasyövän tyyppiin, mutta BRCA1-geenivirheen kantajilla kolmoisnegatiiviset rintasyövät ovat yleisempiä kuin väestössä yleensä.
  • BRCA1- tai BRCA2-geenivirheen kantajien rintasyöpä leikataan useammin mastektomialla säästävän leikkauksen sijaan. Kantajuus voi vaikuttaa myös liitännäishoitoon tai levinneen taudin lääkehoitoon (esim. PARP:n estäjät tietyissä indikaatioissa).
  • Terveiden sukulaisten ennustavat geenitutkimukset tehdään aikuisiällä; geenivirhe ei nykykäsityksen mukaan aiheuta merkittävää riskiä lapsuus- tai nuoruusiän syövälle.

Muita suuren tai kohtalaisen riskin geenejä

  • PALB2-geenivirheen kantajanaisilla on elämänsä aikana keskimäärin n. 50 %:n riski sairastua rintasyöpään. Sairastumisriski vaihtelee sukutaustan perusteella ja voi olla suurempikin, jos lähisuvussa on useita rintasyöpätapauksia. Rintojen seuranta suunnitellaan yleensä suuren riskin seurantaohjeen mukaisesti ja toteutetaan erikoissairaanhoidossa.
    • PALB2-geenivirheen kantajanaisten riski sairastua munasarjasyöpään on jonkin verran suurentunut, ainakin jos lähisuvussa on ollut munasarjasyöpää. Kaikkia riskiin vaikuttavia tekijöitä ei vielä tiedetä. Riski ei ole merkittävästi suurentunut alle 50-vuotiaana. Mahdollista ennaltaehkäisevää munasarjojen ja munanjohdinten poistoleikkausta voidaan harkita yksilöllisesti, jos lähisuvussa on munasarjasyöpää.
    • Haimasyöpäriski voi olla hiukan suurentunut, etenkin jos 1.asteen sukulainen on sairastanut haimasyövän.
    • Muiden syöpien riski tai geenivirheen kantajamiesten sairastumisriski ei vaikuta olevan niin merkittävästi suurentunut, että oireettomien rutiininomaista seurantaa tarvittaisiin.
    • Yleisin PALB2-geenivirhe suomalaisilla on c.1592del, joka löytyy n. 1 %:lta suomalaisista rintasyöpäpotilaista.
  • CHEK2-geenivirheisiin liittyy suuri tai kohtalainen rintasyöpäriski. Sen suuruuteen vaikuttavat merkittävästi sukutausta sekä riskiä muokkaavat muut geneettiset tekijät.
    • Geenivirheen kantajanaisten kohdalla riskin suuruus ja seurantasuositus arvioidaan yksilöllisesti, ja rintojen seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
    • Muuta rutiininomaista seurantaa ei yleensä tarvita.
    • Yleisin CHEK2-geenivirhe suomalaisilla on c.1100delC, jota kantaa n. 1.5–2 % kaikista suomalaisista.
  • Suurentunut (yleensä kohtalainen) rintasyöpäriski näyttää liittyvän myös ATM-, BARD1-, RAD51C- ja RAD51D-geenivirheisiin. RAD51C- ja RAD51D-geenivirheisiin liittyy myös suurentunut munasarjasyöpäriski.
  • BRIP1-geenivirheet aiheuttavat suurentunutta munasarjasyöpäriskiä mutta nykykäsityksen mukaan ei merkittävästi suurentunutta rintasyöpäriskiä.
  • Lynchin oireyhtymää «Lynchin oireyhtymä»2 aiheuttaviin MSH6-geenivirheisiin on liitetty suurentunutta rintasyöpäriskiä, mutta tämä yhteys tai sen suuruus ovat vielä epävarmoja.

Syöpäalttiusoireyhtymät, joihin liittyy myös rintasyöpäalttius

  • TP53-geenivirheiden aiheuttama syöpäalttiusoireyhtymä (Li–Fraumenin oireyhtymä)
    • Suuri riski sairastua nuoren iän rintasyöpään, jo alle 30-vuotiaana
    • Suurentunut riski sairastua useisiin syöpätyyppeihin (esim. osteo- tai pehmytkudossarkooma, lisämunuaisen kuorikerroksen karsinooma, keskushermoston kasvain, lapsuusiän syövät) keskimääräistä sairastumisikää nuorempana sekä suurentunut riski sairastua useampaan syöpään
    • Rintojen seuranta toteutetaan suuren riskin mukaisesti. Profylaktinen mastektomia voi olla vaihtoehto.
    • Muiden syöpäriskien vuoksi voidaan toteuttaa säännöllistä kuvantamis- ja kliinistä seurantaa. Seuranta toteutetaan erikoissairaanhoidossa.
    • Sädehoitoa tulisi välttää, jos mahdollista. Hoitoratkaisut tehdään kuitenkin aina yksilöllisesti huomioiden myös todetun syövän uusiutumisriski. Samoin tupakointia, ihon palamista auringossa ja altistumista muille karsinogeeneille suositellaan välttämään.
  • STK11-geenivirheiden aiheuttamaan Peutz–Jeghers-oireyhtymään «Peutz-Jeghersin oireyhtymä (Orphanet)»3 liittyy suuri rintasyöpäriski naisilla.
  • PTEN-geenivirheiden aiheuttamaan PTEN-hamartooma-kasvainalttiusoireyhtymään «Cowdenin syndrooma (Orphanet)»4 liittyy suuri rintasyöpäriski naisilla.
  • CDH1-geenivirheiden aiheuttamaan diffuusi mahasyöpä -alttiuteen liittyy naisilla myös suuri lobulaarisen rintasyövän riski.
  • NF1-oireyhtymässä «Neurofibromatoosi tyyppi 1 (NF1) (Orphanet)»5 naisten riski sairastua rintasyöpään alle 50-vuotiaana on suurentunut, ja heille suositellaan nykyisin vuosittaista rintojen magneettitutkimusta 30–49 v:n iässä sekä sen lisäksi vuosittaista mammografiatutkimusta 35–49 v:n iässä.
  • Nämä syöpäalttiusoireyhtymät ovat usein epäiltävissä suvun tyypillisen syöpähistorian perusteella. Geenipaneelitutkimuksilla geenivirhe voi kuitenkin löytyä myös epätyypillisistä suvuista tai esim. nuorena sairastuneelta, vaikka sukutausta on negatiivinen, jos kyseessä on uusi mutaatio sairastuneen kohdalla.

Monitekijäinen alttius

  • Monissa suvuissa ei tunnisteta yksittäistä geenivirhettä, joka selittäisi suvun rintasyöpätapaukset. Rintasyövän yleisyydestä johtuen osan näistä voi selittää sattuma, ja osassa kyseessä on tunnistamaton tai monitekijäinen alttius.
  • Monitekijäinen alttius näyttää selittävän suuren osan rintasyöpien suvuittaisesta kasaantumisesta.
  • On tunnistettu satoja yleisiä geenimuutoksia, jotka yksin vaikuttavat rintasyöpäriskiin vain vähän, mutta joiden yhteisvaikutus selittää keskimääräistä pienempää tai suurempaa rintasyöpäriskiä. Näiden vaikutusta voidaan kuvata ns. polygeenisen riskisumman (PRS, polygenic risk score) avulla, jonka määrittäminen ei vielä ole käytännön diagnostiikkaa. Yleiset riskivariantit voivat selittää myös sitä, miksi esim. CHEK2-geenivirheeseen liittyvän sairastumisriskin suuruus vaihtelee yksilöiden välillä.
  • Monitekijäisen alttiuden tai tunnistamattoman geenivirheen mahdollisuuden vuoksi rintasyöpäriski saatetaan sukutaustan perusteella arvioida keskimääräistä suuremmaksi, vaikka tunnetuissa alttiusgeeneissä ei todettaisi geenivirhettä. Tällöin lähisuvun naisille voidaan antaa suositus rintojen kuvantamisseurannan aloittamisesta tavanomaista aiemmin.
  • Suvun seurantasuositusten tarve arvioidaan perinnöllisyyslääketieteen yksikössä. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiossa olevalle suvun jäsenelle annetaan suositus lähisukulaisten seurannasta (keitä sukulaisia se koskee, milloin kuvantamiset suositellaan aloitettavaksi ja miten ne toteutetaan).
    • Näissä suvuissa sukulaisten seuranta voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa. Suvun terveitä naisia ei tarvitse lähettää perinnöllisyyslääketieteen yksikköön, vaan heidän seurantansa tulisi toteuttaa sen mukaisesti, miten konsultaatiossa olleen sukulaisen sairauskertomuksessa on suositeltu.

Kirjallisuutta

  1. Suomen Rintasyöpäryhmä ry. Rintasyövän valtakunnallinen diagnostiikka- ja hoitosuositus 2025 «https://rintasyoparyhma.yhdistysavain.fi/hoitosuositus/»3
  2. Suomen Gynekologisen Onkologian Erikoislääkärit (FIN-GOG). Kelpo hoito -suositus. FINGOG 2024 «https://gynekologiyhdistys.fi/pienryhmat/onkologia/»2
  3. Aittomäki K, Aaltonen K, Kuismin O ym. Suuren riskin rintasyöpäalttiuden seuranta on geenikohtaista. Suom Lääkäril 2023;78(13–14):543–546 «Suuren riskin rintasyöpäalttiuden seuranta on geenikohtaista (13-14/2023)»6
  4. Nurmi AK, Suvanto M, Dennis J, ym. Pathogenic Variant Spectrum in Breast Cancer Risk Genes in Finnish Patients. Cancers (Basel) 2022;14(24). «PMID: 36551643»PubMed
  5. Hu C, Hart SN, Gnanaolivu R ym. A Population-Based Study of Genes Previously Implicated in Breast Cancer. N Engl J Med 2021;384(5):440-451. «PMID: 33471974»PubMed
  6. Breast Cancer Association Consortium., Dorling L, Carvalho S ym. Breast Cancer Risk Genes - Association Analysis in More than 113,000 Women. N Engl J Med 2021;384(5):428-439. «PMID: 33471991»PubMed
  7. Mars N, Widén E, Kerminen S, ym. The role of polygenic risk and susceptibility genes in breast cancer over the course of life. Nat Commun 2020;11(1):6383. «PMID: 33318493»PubMed
  8. Yang X, Leslie G, Doroszuk A ym. Cancer Risks Associated With Germline PALB2 Pathogenic Variants: An International Study of 524 Families. J Clin Oncol 2020;38(7):674-685. «PMID: 31841383»PubMed
  9. Kuchenbaecker KB, Hopper JL, Barnes DR ym. Risks of Breast, Ovarian, and Contralateral Breast Cancer for BRCA1 and BRCA2 Mutation Carriers. JAMA 2017;317(23):2402-2416. «PMID: 28632866»PubMed
  10. Weischer M, Bojesen SE, Ellervik C ym. CHEK2*1100delC genotyping for clinical assessment of breast cancer risk: meta-analyses of 26,000 patient cases and 27,000 controls. J Clin Oncol 2008;26(4):542-8. «PMID: 18172190»PubMed
  11. Lee AJ, Cunningham AP, Tischkowitz M ym. Incorporating truncating variants in PALB2, CHEK2, and ATM into the BOADICEA breast cancer risk model. Genet Med 2016;18(12):1190-1198. «PMID: 27464310»PubMed