Takaisin Tulosta

Imetysohjaus ja imetysongelmat

Lääkärin käsikirja
5.11.2021 • Viimeisin muutos 5.11.2021
Johanna Koivisto ja Outi Tammela

Keskeistä

  • Tiheä, lapsentahtinen imetys ensi päivinä on imetyksen onnistumisen kannalta keskeistä: tiheä imetys lisää maidontuloa.
  • Imetyksen onnistumista arvioitaessa tarkistetaan imetysten tiheys ja kesto, vauvan asento rinnalla, imuote, imemisen tehokkuus ja nielemisäänet sekä kysytään äidin kokemus imetyksestä.
  • Täysimetetyn vastasyntyneen uhkana on hypernatreemisen kuivuman kehittyminen, jos äidin maidon riittävyydestä ei varmistuta. Vanhemmat tulee ohjeistaa tunnistamaan tehokas imeminen sekä seuraamaan imetyskertojen lukumäärää, lapsen ulostamis- ja virtsaamiskertojen lukumäärää ja tarvittaessa tehostetusti lapsen painoa.
  • Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä imetyskertojen lukumäärä vastasyntyneellä on alle 6/vrk (syöttöväli toistuvasti yli 4 tuntia), on lapsen painoa syytä tehostetusti tarkkailla.
  • Jos lisämaitoa tarvitaan, tarjotaan ensin rintaa ja sen jälkeen lisämaitoa. Ensisijainen lisämaito on oman äidin lypsetty maito.
  • Ihokontakti tukee imetyksen onnistumista «Early skin-to-skin contact appears to have beneficial effects on breastfeeding outcomes.»B.

Yleistä evd

  • Lapsen syntyessä äidillä on proteiinipitoista kolostrumia eli ternimaitoa. Se riittää tyydyttämään terveen, täysiaikaisen vauvan ravinnontarpeen, jos vauva saa imeä omaan tahtiinsa.
  • Terveellä täysiaikaisella vastasyntyneellä on hyvät rasva- ja maksan glykogeenivarastot.
  • Parin päivän sisällä synnytyksestä progesteronin määrä äidin veressä vähenee ja prolaktiinin lisääntyy. Maidonmuodostuksen II-vaihe käynnistyy ja maito ”nousee” rintoihin.
  • Tiheät vauvantahtiset syötöt nopeuttavat maitomäärän kasvua.
  • Jos tämä vaihe viivästyy, selvitetään syy ja annetaan tarvittaessa lisämaitoa.
  • Täysimetyksessä on varmistuttava lapsen riittävästä ravinnonsaannista: märkien vaippojen lukumäärä 0–24 t:n iässä on keskimäärin 2, 72–96 t:n iässä 5 ja 7 vrk:n iässä 7, ja ulosteiden normaalilukumäärät vastaavina ajankohtina ovat 3, 4 ja 6/vrk. Kansainvälisten suositusten mukaan onnistuneessa imetyksessä vastasyntynyt ulostaa vuorokauden iän jälkeen ainakin 3 kertaa vuorokaudessa ja virtsaa vähintään 6 kertaa vuorokaudessa 4 päivän ikään mennessä.
  • Vastasyntyneillä, joilla on hypoglykemian kehittymisen vaara (ks. luettelo alla), on tärkeää ennalta ehkäistä hypoglykemiaa imettämällä tiheästi ja varmistamalla lapsen riittävä ravinnonsaanti seuraamalla painoa ja imemisen tehokkuutta, antamalla tarvittaessa lisämaitoa sekä ennenaikaisilla ja/tai sairailla vastasyntyneillä antamalla äidinmaito tarvittaessa nenämahaletkun kautta.
  • Vastasyntyneen hypoglykemian riskitekijöitä
    • Äidillä (gestaatio)diabetes tai toksemia
    • SGA/LGA (small/large for gestational age)
    • Ennenaikaisuus (alle 37 rv)
    • Asfyksia
    • Äidin beetasalpaajalääkitys isoilla annoksilla
    • Äidin natriumvalproaattilääkitys
    • Matala lämpö
    • Ns. kuivumalämpöä lapsella

Imetysohjaus evd

Hyvä imetysasento

  • Hyviä asentoja on monia. Äidin asennon pitää olla rento ja mukava, ja vauvan pitää saada hyvä ote rinnasta.
  • Äiti ja vauva ovat vartalot/vatsat vastakkain riittävän lähellä toisiaan. Äiti ohjaa vauvaa selästä tai hartialinjasta tukien. Vauvan korvat, hartiat ja lonkat ovat samassa linjassa (ei kiertyneenä).
  • Haasteellisissa tilanteissa kannattaa kokeilla takanoja-asentoa, joka aktivoi vauvan vaistonvaraisen käytöksen.

Hyvä imemisote

  • Vauva hamuilee, kääntää päänsä rintaa kohti ja avaa suuta suurelle.
  • Nenä ja nänni ovat alkutilanteessa kohdakkain.
  • Vauva nostaa leukaansa ja ”haukkaa” nännin pitkälle suuhun.
  • Imuote muodostuu nännin lisäksi ympäröivästä kudoksesta.
  • Huulet ovat pehmeästi kääntyneet ulospäin ja posket eivät mene kuopalle (kertoo siitä, että suussa on riittävä alipaine).
  • Vauva saa pidettyä oikean imuotteen ja imee–nielee–hengittää rytmikkäästi.
  • Imetys ei ole äidille kivuliasta.

Tutti ja tuttipullo evd

Imettämiseen liittyviä ongelmia

Rinnanpäiden rikkoutuminen

  • Alussa imetyksen käynnistyessä rinnanpäät voivat punoittaa ja aristaa ja niissä voi olla rakkuloita. Nännejä voi hoitaa levittämällä imetyksen jälkeen maitopisaran nännin suojaksi tai käyttämällä rinnanpäiden hoitoon tarkoitettuja voiteita, joita ei tarvitse pestä pois ennen seuraavaa imetystä.
  • Kun rinnanpää ei asetu riittävän pitkälle vauvan suuhun
    • iho halkeilee rinnanpään tyvestä tai päältä
    • voi syntyä erittävä tai kostea haava
    • imetys on kivuliasta.
  • Hoito
    • Imetysasennon ja imuotteen tarkistus
    • Imetysasentojen vaihteleminen
    • Rintojen peseminen n. kerran päivässä pelkällä vedellä
      • Liika peseminen poistaa ihon luonnollisen rasvan, ja rintojen arkuus pahenee.
    • Rintaliiveissä kannattaa käyttää kankaisia tai villaisia liivinsuojia. Ne sopivat aroille rinnoille paremmin kuin paperiset liivinsuojat.
    • Jos nännin iho on rikkoutunut, haava voi arpeutua ja repeytyä taas seuraavalla imetyskerralla auki. Tätä voi ennaltaehkäistä voitelemalla nännejä rintamaidolla ennen ja jälkeen imetyksen ja imetysten välilläkin. Näin nännit pysyvät kosteana. Sideharsosta voi tehdä taitoksen ja kostuttaa sen keittosuolaliuoksella tai rintamaidolla. Taitokset laitetaan nänninpäihin, jotta ne pysyvät kosteina.
    • Ilmakylvyt
  • Sulje pois kireä kielijänne, joka estää oikean imuotteen.

Äidin oma maito ei riitä evd

Rintojen pakkautuminen

  • Rinnat saattavat pakkautua muutama vuorokausi synnytyksestä maidonnousun myötä.
  • Hoitona on rinnan tyhjennys, joko imettämällä (yli 8 kertaa/vrk) tai lypsämällä (jos lapsi ei ime) mahdollisimman usein. Jo 5–10 ml:n lypsäminen helpottaa rinnan kiristystä ja lapsi saa paremmin otteen rinnasta. Tarkista imetysasento ja imuote.
  • Pakkautumista voi aiheuttaa myös
    • myöhäinen imetyksen käynnistyminen, epäsäännölliset tai harvat imetykset, aikaan sidottu imetys (esim. 10 min/rinta) tai vaihtaminen rinnalta toiselle kesken syötön
    • lisäruoka tai tutin käyttö
    • rintaimplantit
    • joskus stressi, kireät vaatteet, runsas maidoneritys.
  • Lämmin suihku tai lämmin kääre auttaa oksitosiinirefleksin käynnistymistä, samoin rinnan kevyt hieronta. Kipulääkitys harkinnan mukaan.

Rintatulehdus evd

Vastasyntyneen äidinmaitokeltaisuus

  • Joillakin rintamaitoa saavilla lapsilla esiintyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen äidinmaitokeltaisuutta, joka johtuu äidinmaidon kilpailemisesta bilirubiinin poistumisen kanssa «Vastasyntyneen keltaisuus»2.
  • Nämä lapset ovat hyväkuntoisia ja virkeitä. Äidinmaitokeltaisuus ei ole vaarallista, eikä imettämistä sen vuoksi pidä keskeyttää.
  • Konjugoitunut hyperbilirubinemia, lapsen infektiot ja muut yleissairaudet on syytä kuitenkin sulkea pois; tutkitaan ainakin kokonaisbilirubiinin (P-Bil) ja konjugoituneen bilirubiinin (P-Bil-Kj) suhde, U-KemSeul, CRP.
  • Seuraa: väri, vointi, virkeys, syöminen, paino. Huolestuttavia oireita ja löydöksiä (lähetä kiireellisesti erikoissairaanhoitoon):
    • väsymys, vaisuus, uneliaisuus, huono painonnousu, harmaat, värittömät ulosteet
    • P-Bil-Kj ≥ 17 µmol/l, jos P-Bil < 85.5 µmol/l
    • P-Bil-Kj:n osuus ≥ 20 %, jos P-Bil ≥ 85.5 µmol/l.

Rinnan hylkiminen (imemislakko)

  • Vauva on sairas eikä kykene imemään? Äiti lypsää maidon.
  • Tukkoinen nenä? Tiputetaan fysiologista keittosuolaliuosta nenään.
  • Suun aristus? Tarkistetaan suu ja mahdollinen sammas hoidetaan. Puhkeavat hampaat saattavat aristaa: tähän voi kokeilla lypsetyn maidon ryypyttämistä.
  • Rauhoitetaan imetystilanteet ja pidetään vauva ihokontaktissa.

Vaikeudet imemistekniikassa

  • Saako lapsi imeä vapaasti (äiti esim. ohjailee lapsen päätä takaraivosta painamalla, imemisote ei ole oikea tai imetysaikaa rajoitetaan)? Äidin ohjaus
  • Niukka maidoneritys? Tiheät imetykset
    • Miten äiti jaksaa? Varmistetaan äidin lepo, syöminen, juominen.
  • Runsas maidoneritys
    • Jos heruminen on niin voimakasta, ettei vauva pysty alussa kunnolla syömään, kannattaa hetkeksi irrottaa vauvan imuote ja antaa maidon suihkuta esim. harsoon.
    • Takanoja tai pysty imetysasento auttaa lasta pärjäämään paremmin voimakkaan herumisen kanssa.
    • Alkaisiko äiti luovuttaa rintamaitoa? Neuvotaan lähin äidinmaitokeskus.
    • Jos halutaan vähentää maidoneritystä, ohjataan imettämään samasta rinnasta 2 peräkkäistä syöttöä tai 4–6 t:n sisällä olevat syötöt. Toista rintaa ei lypsetä, jolloin rinnan stimulaatio harvenee hidastaen maidonerityistä (mitä täydempi rinta, sitä hitaampi maidoneritys).
    • Jos rintaa kivuliaisuuden vuoksi on pakko lypsää, vähennetään maidoneritystä asteittain: syötetään vain toinen rinta ja lypsetään toisesta rinnasta vain sen verran, että pahin pingotus helpottaa.

Erityistilanteita

  • Kaksosten imettäminen
    • Pienten kaksosten imettäminen rinnasta yksi kerrallaan vie erittäin paljon aikaa. Imettäminen yhtaikaa voi säästää aikaa. Tällöin äidin jaksamisesta tulee erityisesti huolehtia.
  • Halkiolapsi evd
    • Suulakihalkiolapsi ei usein saa riittävää imuotetta rinnasta eikä tavallisesta tutista, jolloin pitkä erityistutti ratkaisee useimmiten ongelman.
    • Jos äiti on motivoitunut antamaan vauvalle omaa maitoa, on äidille ohjattava alusta saakka rintojen lypsäminen maidonerityksen käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Nommsen-Rivers LA, Heinig MJ, Cohen RJ, Dewey KG. Newborn wet and soiled diaper counts and timing of onset of lactation as indicators of breastfeeding inadequacy. J Hum Lact 2008 Feb;24(1):27-33. «PMID: 18281353»PubMed
  2. International Lactation Consultant Association. Clinical guidelines for the establishment of exclusive breastfeeding. Raleigh NC: International Lactation Consultant Association, 2005
  3. Labarere J, Gelbert-Baudino N, Ayral AS, Duc C, Berchotteau M, Bouchon N, Schelstraete C, Vittoz JP, Francois P, Pons JC. Efficacy of breastfeeding support provided by trained clinicians during an early, routine, preventive visit: a prospective, randomized, open trial of 226 mother-infant pairs. Pediatrics 2005 Feb;115(2):e139-46. «PMID: 15687421»PubMed
  4. Ryynänen M, Tammela O, Honkanen V, Andersson S, Hallman M, Heinonen K, Lehtonen L. Turvallista vauvamyönteisyyttä vauvan ehdoilla. Suom Lääkäril 2005; 60(3): 314–5
  5. Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Talvila S. Lapsi, perhe ja ruoka: Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11
  6. Hasunen K. Ryynänen S. Imeväisikäisen ruokinta Suomessa 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19
  7. HYKS Naistentautien ja synnytysten toimiala. Vauvamyönteisyysohjelma – Ohjelma imetysohjauksen jatkuvaan laadun kehittämiseen synnytyssairaalassa, 2007.
  8. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (toim.). Imetyksen edistäminen Suomessa. Toimintaohjelma 2009-2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki 2009 «https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085091»1
  9. Colson SD, Meek J, Hawdon JM (2008), Optimal Positions triggering primitive neonatal reflexes stimulating breastfeeding Early Human Development. Journal of Human Lactation, Volume 84, Issue 7, Pages 441–449
  10. TAYS Naistentaudit ja synnytykset. Ohjeet 2021: Imetys ; Rintojen hoito .
  11. Cable B, Stewart M, Davis J. Nipple wound care: a new approach to an old problem. J Hum Lact 1997;13(4):313-8. «PMID: 9429367»PubMed