Sivuääni lapsen sydämessä
Lääkärin käsikirja
30.1.2025 • Viimeisin muutos 30.1.2025
Keskeistä
- Synnynnäinen sydämen rakennevika on n. yhdellä lapsella sadasta.
- Virtausääni kuuluu vähintään joka viidenneltä lapselta ja ainakin joskus (esim. kuumeen yhteydessä) yli puolelta lapsista.
- Verenpaineet on mitattava aortan koarktaation toteamiseksi ylä- ja alaraajasta oikealta puolelta niiltä lapsilta, joilta kuuluu systolinen sivuääni.
Synnynnäisen sydänvian oireet
- Väsyminen syödessä, huono painonnousu imeväisellä, poikkeava kalpeus ja hikisyys sekä suuri hengitystaajuus (yli 40/min) saattavat imeväisellä olla sydänvian oireita.
- Huolimatta leikkaushoitoa edellyttävästä rakenneviasta lapsen vointi on usein normaaliksi tulkittava.
- Ainoastaan suun ympärillä esiintyvä sinerrys on yleensä viaton oire, joka johtuu suun alueen runsaasta verisuonituksesta ja hitaasta verenkierrosta.
- Sydänvikaan liittyvä syanoosi näkyy aina myös kasvoilla, vartalolla ja kielessä. Kieli kuvastaa melko hyvin keskeistä verenkiertoa.
Diastoliset sekä systolessa ja diastolessa kuuluvat sivuäänet
- Diastolinen sivuääni on harvoin vaaraton. Laskimohumina (ääninäytteet «Laskimohumina»15 «Laskimohumina»16) on ainoa viaton diastolinen sivuääni. Se on pehmeä, jatkuva humina, jonka PM on kaulan tyvessä solisluiden yläpuolella selvimmin oikealla puolella. Ääni häviää kaulalaskimoita painamalla, päätä kääntämällä tai asettamalla lapsi makuulle.
- Kaikki muut lasten ja nuorten diastoliset sivuäänet vaativat erikoislääkärin jatkoselvittelyn.
- Avoin valtimotiehyt (ääninäytteet «Avoin valtimotiehyt»17 «Ductus arteriosus vastasyntyneellä»18) aiheuttaa toisen äänen yli jatkuvan systolisen ja diastolisen sivuäänen (ns. koneäänen), jonka PM on ylhäällä vasemmalla. Pieneen avoimeen valtimotiehyeen voi liittyä systolinen sivuääni pulmonaalialueella.
Toimenpiteet todettaessa sivuääni sydämessä
- Ks. kaavio «»1.
- Viatonkin selvä sivuääni heikkoa I asteen sivuääntä lukuun ottamatta on syytä mainita vanhemmille. Kuumeen aikana havaittu sivuääni on usein virtausääni, joka saattaa olla kokonaan kuulumattomissa lapsen ollessa kuumeeton. Tämän vuoksi infektion yhteydessä kuullusta sivuäänestä ei tarvitse pelästyä; riittää, kun vanhempien kanssa sovitaan, milloin ja missä sydäntä kuunnellaan uudelleen. Poikkeuksena ovat 1–2 kk:n ikäiset, joiden sivuääni pitää aina ottaa vakavasti.
- Sivuäänestä kerrottaessa voidaan viitata niiden yleisyyteen sekä siihen, että aortan kaaren ahtauma on suljettu pois lapselta, jonka verenpaineet ovat normaalit.
- Epäiltäessä orgaanista sydänvikaa lähetetään lapsi jatkotutkimuksiin.
- Ei puhuta reiästä sydämessä eikä leikkauksesta.
- Ei kielletä normaalia liikkumista, ellei se ehdottoman varmasti ole välttämätöntä.
- Jos löydöksen merkitys on epävarma ja lapsi on terve, voidaan jättää asia selvittämättä seuraavaan neuvolatarkastukseen. On kuitenkin muistettava, että suurin osa merkittävistä rakenteellisista sydänvioista löytyy ensimmäisten elinkuukausien aikana, joten imeväisiällä kuultavat sivuäänet pitää selvittää tarkkaan.
Endokardiittiprofylaksi
- Endokardiittiprofylaksisuositus: ks. «Bakteeriendokardiitin ehkäisy»1 «Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus (35/2008)»2.
- Endokardiittiprofylaksi tarkoittaa hampaanpoiston tai muun limakalvoja rikkovan ja siis lyhytkestoisen bakteremian aiheuttavan toimenpiteen yhteydessä annettavaa mikrobilääkkeen kerta-annosta, joka suojaa sydämen sisäkalvon tulehdukselta. Se ei tarkoita, että tavanomaisissa infektioissa pitäisi tavallista herkemmin antaa mikrobilääkehoito!
- Endokardiittiprofylaksi annetaan vain, jos potilaalla on tekoläppä, aiemmin tehty sydämensiirto, hoitamaton syanoottinen sydänvika tai turbulenssia proteesimateriaalin läheisyydessä tai jos hän on aiemmin sairastanut endokardiitin. Muissa sydänvioissa ei endokardiittiprofylaksia tarvita. Huolellinen hampaiden hoito on sydänlapsilla ja -nuorilla erittäin tärkeää.