Takaisin Tulosta

Lapsen sivuontelotulehdus

Lääkärin käsikirja
4.4.2024 • Viimeisin muutos 4.4.2024
Johanna Nokso-Koivisto

Keskeistä

  • Lapsella on flunssan aikana eritettä yleensä sekä nenäkäytävissä että sivuonteloissa, jolloin puhutaan myös ns. rinosinuiitista, eikä se vaadi hoitoa.
  • Lapsella erite ei poskionteloiden rakenteesta johtuen pääse kerääntymään onteloihin ja äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta esiintyy harvoin.
  • Selkeää määritelmää lapsen sivuontelotulehduksesta ei ole. Tärkeintä on ymmärtää, milloin lapsen oireet ja löydökset poikkeavat normaalista flunssasta.
  • Äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta voi epäillä, jos lapsella on 10 päivää flunssan alkamisen jälkeen edelleen märkäinen nuha ja yskä ilman merkkejä paranemisesta tai jos oireet ovat pahentuneet alun paranemisen jälkeen.
  • Lapsilla kuvantamistutkimuksia ei tule tehdä.
  • Ensisijainen mikrobilääke on amoksisilliini.
  • Bakteerien aiheuttama sivuontelotulehdus voi johtaa komplikaatioihin useammin lapsella kuin aikuisella: silmäluomien (kuva «»1) turvotus on varoitusmerkki.

Poskionteloiden kehitys

  • Syntymähetkellä poskiontelot ovat vain pavun kokoiset ja väljästi auki nenäkäytävään.
  • Pysyvien hampaiden puhjettua poskiontelot kasvavat suulaen suuntaan, ja lopullisen kokonsa poskiontelo saa teini-ikäisellä.
  • Lapsen kasvaessa poskiontelon suuaukko (ostium) kapenee suhteessa ontelon kokoon.

Etiologia

  • Sivuonteloiden limakalvon tulehtumisen syy on useimmiten virusperäinen hengitystietulehdus.
  • Bakteeritulehduksessa Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis ovat tavallisimmat aiheuttajat.

Oireet ja diagnoosi

  • Lapsen sivuontelotulehduksen diagnostiikka perustuu esitietoihin ja kliiniseen taudinkuvaan.
  • Poskionteloiden rakenteesta johtuen äkillistä bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta esiintyy harvoin pienillä lapsilla.
  • Bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta voidaan epäillä, jos lapsella ylähengitystieinfektion kulku poikkeaa merkittävästi tavanomaisesta flunssasta.
    • Oireet, kuten paksu nuha ja päiväaikainen yskä, jatkuvat samanlaisina yli 10 päivää ilman merkkejä paranemisesta.
    • Oireet ensin helpottavat mutta palaavat voimakkaina (double sickening).
    • Oireet ovat voimakkaita (kuume ≥ 39 °C, märkäinen nuha, huono yleistila) heti alusta saakka ja jatkuvat vähintään 3 peräkkäisen päivän ajan.
  • Nenänielussa saattaa näkyä märkäistä eritettä ja nenäkäytävässä keskikuorikon alta tuleva märkäjuoste.
  • Muut syyt oireilulle tulee myös huomioida (allergia, uusi virusinfektio).
  • Lasten sivuonteloiden kuvantamistutkimuksia ei tule tehdä.

Hoito

  • Virusten aiheuttama sivuontelotulehdus paranee ilman mikrobilääkettä.
  • Mikrobilääkettä harkitaan, jos kliinisen taudinkuvan, oireiden ja löydösten perusteella epäillään bakteerien aiheuttamaa sivuontelotulehdusta (ks. edellä Oireet ja diagnoosi «»1).
  • Mikrobilääkkeen valinnassa voidaan tukeutua nenästä keskikuorikon seudusta otetun bakteeriviljelyn herkkyysmääritykseen.
  • Ensisijainen mikrobilääke on amoksisilliini 40–80 mg/kg/vrk jaettuna 2 tai 3 annokseen 7 päivän ajan.
  • Toissijainen mikrobilääke on amoksisilliini-klavulaanihappo (40–80 mg/kg/vrk jaettuna 2 annokseen) ja yli 8-vuotiailla doksisykliini.
  • Penisilliini- tai doksisykliiniallergisille voidaan harkita sulfa-trimetopriimia tai makrolideja.
  • Tukihoitojen hyödyllisyydestä on vain vähän näyttöä. Oireenmukaista hoitoa (esim. nenän limakalvoturvotusta vähentävät lääkkeet) voi käyttää. Nenän suolavesihuuhtelu voi helpottaa oireita ja on pienilläkin lapsilla hyvin siedetty.

Toistuva ja pitkittyvä sivuontelotulehdus

  • Uusivien ja pitkittyvien sivuontelotulehdusten selvittely kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.
  • Toistuvat hengitystieinfektiot, allergiat sekä nenän limakalvoa ärsyttävät tekijät voivat olla uusivan taudin syynä. Jos tulehdusta ylläpitävät tekijät voidaan eliminoida, on lasten sivuontelotulehdusten ennuste hyvä.
  • Jos sivuontelotulehdukset toistuvat tai jatkuvat konservatiivisesta hoidosta ja seurannasta huolimatta, harkitaan ensisijaisena toimenpiteenä kitarisan poistoleikkausta ja poskionteloiden huuhtelua.
  • Poskionteloiden tähystysleikkauksia tarvitaan lapsilla harvoin.

Sivuontelotulehduksen komplikaatiot

  • Vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia, mutta voivat kehittyä nopeasti ja vaatia välitöntä sairaalahoitoa. Komplikaatiota epäiltäessä potilas lähetetään päivystyksellisesti erikoissairaanhoitoon.
  • Komplikaatioon viittaavia oireita ovat nuhaisen lapsen toispuolinen luomiturvotus, voimakas päänsärky, otsan alueen turvotus ja arkuus, värinäön ja näön alenema, kaksoiskuvat sekä heikentynyt yleistila.
  • Tavanomaisimpia komplikaatioita ovat preseptaalinen selluliitti «Lapsen kasvojen selluliitti»1 sekä silmäkuopan selluliitti tai märkäpesäke. Tulehdus voi levitä myös kallonsisäiseksi komplikaatioksi (esim. epiduraali- ja subduraaliabsessi).

Kirjallisuutta

  1. Nokso-Koivisto ym. Sivuontelotulehdusten diagnostiikka ja hoito. Suomen Lääkärilehti. 2022;77(19-20):902-905. «https://www.laakarilehti.fi/pdf/2022/SLL19-20-2022-902.pdf»1
  2. Ramadan HH, Chaiban R, Makary C. Pediatric Rhinosinusitis. Pediatr Clin North Am 2022;69(2):275-286 «PMID: 35337539»PubMed
  3. Orlandi RR ym. International consensus statement on allergy and rhinology: rhinosinusitis 2021. Int Forum Allergy Rhinol. 2021 Mar;11(3):213-739. «https://doi.org/10.1002/alr.22741»2
  4. Sivuontelotulehdus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi38050»3
  5. Toppila-Salmi S ym. Lapsen rinosinuiitti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2018;134(8):809-15. «Lapsen rinosinuiitti (8/2018)»2