Takaisin Tulosta

Lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivallan epäilyn herääminen, toimintaohjeet ja hoidon tarve

Lääkärin käsikirja
23.6.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Ilona Luoma, Minna Joki-Erkkilä ja Sini Vehkaoja

Keskeistä

Ks. tutkimuskaavio «»1

Perusterveydenhuollossa

  • Epäilyn heräämiseen johtanut tieto ja olosuhteet kirjataan tarkasti, ja lasta haastatellaan mahdollisimman vähän. Lapsen tai nuoren oma-aloitteisesti esiin tuomat asiat kuunnellaan rauhallisesti ja taltioidaan sanatarkasti. Myös lapselle esitetyt kysymykset kirjataan.
  • Epäilyn esille tuonutta aikuista haastatellaan erikseen ilman lasta.
  • Lapsi ohjataan somaattiseen tutkimukseen erikoissairaanhoitoon
    • päivystyksenä akuuteissa (< 3 vrk) tapauksissa tai jos lapsella on oireita
    • vuorokauden sisällä kiireellisissä (< 14 vrk) tapauksissa
    • kiireettömällä lähetteellä, jos epäillystä seksuaaliväkivallasta on yli 14 vrk.
  • Lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivallan epäilyssä on lastensuojelulain 25 §:n «https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417»1 perusteella velvollisuus tehdä
    • ilmoitus poliisille
    • lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen lapsen tilanteen turvaamiseksi ja selvittämiseksi.
  • Jos olet epävarma, miten toimia, konsultoi ensisijaisesti poliisia tai sosiaalipäivystystä. Tarvittaessa myös lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian ja oikeuspsykologian yksiköt vastaavat virka-aikana konsultaatioihin.
  • Tarpeenmukainen konsultointi ja monialainen viranomaisyhteistyö (perusterveydenhuolto, poliisi, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, lasten ja nuorten oikeuspsykiatria)
  • Psykososiaalisen tuen, hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio sekä hoitoonohjaus. Lapsen haastattelu rikosepäilyyn liittyen toteutetaan pääsääntöisesti ennen mahdollisen traumatapahtuman käsittelyä. Lapsen ja perheen tarvitsema ensivaiheen vakauttava psyykkinen tuki (kuten validointi, psykoedukaatio ja reaktioiden normalisointi) sekä terveyden- ja sairaanhoito on turvattava myös akuuttitilanteessa. Huoltajien kannattelu on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Myös lapsen psyykkinen jatkotuki tai -hoito voidaan aloittaa rikosprosessin ollessa kesken, kuitenkin poliisin kanssa sopien.
  • Lapsen tai nuoren mahdollisten traumaoireiden kartoitukseen voidaan käyttää strukturoituja lomakkeita, esim. pienten lasten CATS-C- tai kouluikäisten lasten ja nuorten CATS-2-lomakkeita sekä muita oirekyselyjä tarpeen mukaan. CATS-C- ja CATS-2-lomakkeet löytyvät Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille»2 (vaatii käyttöoikeuden).

Erikoissairaanhoidossa

  • Lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivallan epäilyssä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille sekä lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen.
  • Annetaan poliisille virka-apua lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilyn selvittämisessä.
  • Virka-apu voi sisältää pyynnön lapsen oikeuspsykologiseen haastatteluun, haastateltavuuden tai toteutetun haastattelun luotettavuuden arviointiin, somaattiseen tutkimukseen, haitan arviointiin, taustatietojen kartoittamiseen tai monialaiseen viranomaisyhteistyöhön.
  • Poliisin virka-apupyynnön perusteella suoritettava lapsen kuuleminen on keskitetty yliopistollisten keskussairaaloiden lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksiköihin.
  • Alle 16-vuotiaiden lasten somaattiset tutkimukset on keskitetty erikoissairaanhoitoon ja 16 v täyttäneiden tutkimukset Seri-tukikeskuksiin. Varsinais-Suomessa ikäraja Seri-tukikeskuksiin on 13 v.
  • Somaattiset tutkimukset epäiltäessä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta
    • Seksuaalirikosnäytteet taltioidaan akuuteissa tapauksissa prepubertaalisilta lapsilta 3 vrk:n ja teini-ikäisiltä 7 vrk:n sekä oikeuskemialliset näytteet 2 viikon ajan.
    • Vammojen dokumentointi suoritetaan mahdollisimman nopeasti 2 viikon aikana viimeisen epäillyn tapahtuma-ajankohdan jälkeen. Kaikki todetut löydökset, niin tuoreet kuin parantuneetkin, dokumentoidaan yksityiskohtaisesti iholta ja sukuelinten alueelta.
    • Somaattisten oireiden tai löydösten vuoksi lääkärin arvio on tarpeellinen mahdollisen sairauden toteamiseksi.
    • Kiireettömät tapaukset tutkitaan pääsääntöisesti poliisin virka-apupyynnöstä.
  • Tarpeenmukainen konsultaatio, monialainen arviointi ja viranomaisyhteistyö (perusterveydenhuolto, poliisi, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito, kolmas sektori). Monialaisen yhteistyön pyynnön tekee sosiaalitoimi tai poliisi.
  • Psykososiaalinen tuki, oirekartoitus, lasten- tai nuorisopsykiatrisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio ja hoitoonohjaus. Lapsen haastattelu rikosepäilyyn liittyen toteutetaan pääsääntöisesti ennen mahdollisen traumatapahtuman käsittelyä. Lapsen tarvitsema ensivaiheen vakauttava psykososiaalinen tuki sekä terveyden- ja sairaanhoito on kuitenkin turvattava myös akuuttitilanteessa. Perheen huoltajien kannattelu on tärkeää. Myös lapsen psyykkinen jatkotuki tai hoito voidaan aloittaa rikosprosessin ollessa kesken, kuitenkin poliisin kanssa sopien.
  • Lapsen tai nuoren mahdollisten traumaoireiden kartoitukseen voidaan käyttää strukturoituja lomakkeita, esim. pienten lasten CATS-C- tai kouluikäisten lasten ja nuorten CATS-2-lomakkeita sekä muita oirekyselyjä tarpeen mukaan. CATS-C- ja CATS-2-lomakkeet löytyvät Mielenterveystalon ammattilaisten osiosta «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ammattilaisille»2 (vaatii käyttöoikeuden).

Huomioitavaa

  • Suoritettavissa tutkimuksissa pyritään objektiivisuuteen ja eri osapuolten oikeusturvan huomioimiseen.
  • Lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivallan epäily herättää usein ahdistusta myös viranomaisissa. Työntekijöiden on tarpeellista huolehtia riittävästä työnohjauksesta ja/tai konsultaatiosta.

Epidemiologia

  • Lapsena seksuaaliväkivallan uhriksi joutumisen ilmoitettu esiintyvyys vaihtelee eri maissa tehtyjen tutkimusten perusteella suuresti riippuen mm. lasten tai nuorten iästä ja seksuaaliväkivallan määritelmästä.
  • Suomalaisessa kouluterveyskyselyssä v. 2023 seksuaaliväkivallan kokemuksia raportoi 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 12 % ja pojista 6 %.
  • Biologisen vanhemman pieneen lapseen kohdistama seksuaaliväkivalta on erittäin harvinaista.
  • Lapsiin kohdistuva epäilty seksuaaliväkivalta on usein toistuvaa, ja jatkuessaan sillä on taipumus muuttua vaikea-asteisemmaksi.
  • Vain pieni määrä rikoksista tulee poliisin tietoon.
  • Verkkovälitteinen lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on lisääntynyt viime vuosina.
    • Verkon kautta tapahtuva seksuaaliväkivalta on lapselle yhtä lailla haitallista kuin fyysisesti samassa tilassa toteutunut seksuaaliväkivalta.
    • Verkkovälitteiseen seksuaaliväkivaltaan voi liittyä fyysisiä löydöksiä ilman tekijän ja uhrin fyysistä kontaktia.

Seksuaaliväkivallan epäilyn herääminen

  • Lapsi kertoo asiasta itse.
  • Lapsen huoltajalle tai muulle läheiselle herää epäily.
  • Teolle on silminnäkijä tai jotain muuta objektiivista näyttöä, kuten valokuva, video tms.
  • Fyysinen oire tai löydös, joka voi johtua vaihtoehtoisesti myös sairaudesta, tapaturmasta tai muusta kaltoinkohtelusta. Valokuvaa löydös, jos mahdollista.
  • Lapsella todettu raskaus tai sukupuoliteitse tarttuva tauti
  • Poliisin muun esitutkinnan yhteydessä herännyt huoli lapsen tilanteesta

Oireet ja löydökset

  • Seksuaalista väkivaltaa kokenut lapsi voi olla täysin oireeton sekä psyykkisesti että fyysisesti.
  • Alla mainittuja oireita ja löydöksiä voi ilmetä myös muissa tilanteissa.
  • Fyysiset mahdolliset havainnot
    • Kipu, verenvuoto
    • Kirvely virtsatessa
    • Mustelmia, ruhjeita, haavoja, rakennemuutoksia, arpia
    • Valkovuotoa pienellä tytöllä
    • Seksitauti
    • Raskaus
  • Seksuaaliväkivaltaa kokeneilla lapsilla voi esiintyä tunne-elämän ja käyttäytymisen muutoksia ja oireita (esim. masentuneisuus, ahdistuneisuus, pelokkuus, itsetuhoinen tai aggressiivinen käytös, käytöksen taantuminen tai seksualisoitunut käytös) sekä toiminnallisia häiriöitä (esim. syömisvaikeudet, unihäiriöt, kastelu, ummetus, tuhriminen).
    • Lapsen käyttäytymisen muoto tai käytöksen tai tunne-elämän oireilu ei ole vahva viite lapseen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta, eikä epäilyn tule perustua pelkästään näistä tehtyihin havaintoihin.
    • Asioiden selvittelyyn lapsen oireet kuitenkin antavat aina aihetta.

Toimenpiteet evd

Perusterveydenhuollossa

  • Alkuvaiheessa selvitellään, miten epäily lapseen kohdistuneesta seksuaaliväkivallasta on herännyt, ja tehdään lastensuojelulain velvoittama ilmoitus poliisille sekä lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen.
  • Lapsen haastattelu jätetään pääsääntöisesti poliisin tai poliisin virka-apuna lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksikön tehtäväksi.
  • Jos lapsi kertoo oma-aloitteisesti asiasta itse, tulee lapsen kertomus kuunnella ja taltioida sanatarkasti. Myös lapselle esitetyt kysymykset on hyvä kirjata.
  • Tapauksissa, joissa epäillystä lapseen kohdistuneesta seksuaaliväkivallasta on kulunut alle 3 vrk, lapsi ohjataan päivystyksenä yliopistolliseen keskussairaalaan tai keskussairaalaan lastentautien/naistentautien poliklinikkaan somaattisiin tutkimuksiin paikallisten käytäntöjen mukaisesti.
    • Akuuteissa tutkimuksissa, jos mahdollista, lapsi ei saa ennen tutkimusta käydä pesulla tai vessassa eikä vaihtaa vaatteita, jotta näyttö ei häviäisi.
  • Tapaukset, joissa epäillystä lapseen kohdistuneesta seksuaaliväkivallasta on kulunut alle 14 vrk, ohjataan vuorokauden sisällä lähetteellä yliopistolliseen keskussairaalaan somaattisiin tutkimuksiin.
  • Tapaukset, joissa epäillystä lapseen kohdistuneesta seksuaaliväkivallasta on kulunut yli 14 vrk, ohjataan kiireettömällä lähetteellä somaattisiin tutkimuksiin.
  • Tarvittaessa konsultoidaan toisia viranomaisia (lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian yksikkö, poliisi, sosiaalitoimi) jo ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
  • Arvioidaan perheenjäsenten akuutin psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta ja tarvittaessa ohjataan heitä tarpeenmukaisiin palveluihin (esim. sosiaali- ja kriisipäivystykset, kasvatus- ja perheneuvolat, perustason mielenterveyspalvelut, opiskeluterveydenhuolto).
  • Akuutin kriisivaiheen tukea on myös se, että vastaanotolla normalisoidaan mahdollisia reaktioita vaikeassa tilanteessa, luodaan toivoa, annetaan tietoa viranomaisprosesseista ja tarjolla olevista palveluista sekä tarkistetaan yhdessä perustarpeiden toteutuminen: uni, turvallisuus, ravinto, sosiaaliset suhteet ja arjen jatkuminen.

Erikoissairaanhoidossa

  • Lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilyn tutkimuksissa poliisille annettava virka-apu on keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin ja keskussairaaloihin.

Lapsen haastattelu

  • Rikosepäilyyn liittyen lapsen haastattelee poliisi tai poliisin virka-apupyynnön perusteella lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksikön psykologi.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksikössä tehdään tutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa monialaista viranomaisyhteistyötä.
  • Lapseen kohdistuneen seksuaaliväkivallan epäilyn yhteydessä poliisi arvioi tarpeen hakea edunvalvoja lapselle rikosepäilyyn liittyen.
    • Edunvalvojan hakeminen on perusteltua, jos huoltaja ei voi valvoa puolueettomasti lapsen etua.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollosta ja tarvittaessa muilta tahoilta kerätään taustatiedot lapsen tilanteesta ja epäilyn synnystä.
  • Taustatietojen pohjalta arvioidaan epäilyn vahvuutta ja lapsen haastateltavuutta sekä mietitään vaihtoehtoisia selityksiä (hypoteeseja) epäilylle, esim. huoltoriitaan liittyvä lapseen kohdistunut vaikuttaminen, väärinymmärryksen seurauksena syntynyt epäily tai vuorovaikutuksessa syntynyt käsitys tapahtumista.
  • Alle 3–4-vuotias lapsi ei yleensä ole haastateltavissa rikosepäilyyn liittyen, koska kielelliset kyvyt eivät tässä ikävaiheessa ole vielä riittävän kehittyneet.
  • Jos lapseen on vaikutettu (esim. haastateltu johdattelevasti), on mahdollista, että lasta ei voi enää luotettavasti haastatella oikeuspsykologisella menetelmällä.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksikössä voidaan pitää viranomaisneuvottelu poliisin, syyttäjän ja sosiaalitoimen kanssa ennen lapsen haastattelua.
  • Lapsen vanhemmat ja tarvittaessa muut todistajat kuullaan poliisin toimesta ennen lapsen haastattelua tai sen jälkeen.
  • Poliisi selvittää ennen vanhemman kuulemista vanhemmalle hänen asemansa esitutkinnassa.
  • Akuuteissa tilanteissa lapsi haastatellaan niin pian kuin mahdollista.
  • Lapsen haastattelu perustuu oikeuspsykologista haastattelua varten kehitettyyn haastattelurunkoon, jossa käytetään pääasiassa avoimia kysymyksiä ja pyritään saamaan lapsen oma vapaa kerronta tapahtumista.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksikössä toteutettavassa haastattelussa on aina mukana poliisi.
  • Haastattelun onnistuminen edellyttää rauhallista tilannetta ja hyvän kontaktin saamista lapseen.
  • Lapselle selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla esitutkintalain edellyttämät seikat, kuten asianomistajan oikeudet ja velvollisuudet.
  • Haastattelu videoidaan ja litteroidaan eli kirjoitetaan auki sanatarkasti.
  • Epäillyllä on oikeus nähdä lapsen haastattelutallenne sekä toimittaa poliisille lapselle esitettäväksi vastakysymyksiä. Vastakysymykset lapselle esittää lapsen alun perin haastatellut poliisi tai psykologi. Myös tämä haastattelu videoidaan ja litteroidaan.
  • Lapselle esitutkinnassa tehtyjen haastattelujen tallenteita hyödynnetään oikeudessa, eikä lapsen tarvitse itse osallistua oikeudenkäyntiin.

Lapsen somaattinen tutkiminen erikoissairaanhoidossa

  • Lapsen somaattisen tutkimuksen tarkoituksena on
    • dokumentoida fyysiset löydökset (mustelmat, haavat, arvet jne.) ja tarvittaessa hoitaa vammat
    • tarkistaa lapsen terveydentila ja arvioida fyysisten oireiden ja löydösten vaihtoehtoiset syyt
    • taltioida seksuaalirikosnäytteet poliisin SERI-pakkauksen ohjeiden mukaisesti
    • ennaltaehkäistä, seuloa tai hoitaa mahdollinen sukupuoliteitse tarttuva tauti sekä huolehtia tartunnan välittäjän tiedottamisesta
    • huolehtia jälkiehkäisystä tai raskauden toteamisesta ja hoitoonohjauksesta
    • arvioida jäykkäkouristusrokotteen tai -tehosteen tarve
    • huolehtia lapsen/nuoren psykososiaalisesta tuesta ja arvioida lasten- tai nuorisopsykiatrisen hoidon tarve
    • dokumentoida kertomus yksityiskohtaisesti sekä kaikki keholla todetut tutkimushavainnot tarkasti piirroksin, kirjaten sijainti kehokarttaan sekä valokuvaten/videoiden löydökset. Tallenteiden avulla on mahdollista asiantuntijan konsultointi löydösten arvioinnissa.
    • Jos mahdollista, tutkimuskäynti videoidaan.
  • Lapsen somaattiset tutkimukset suoritetaan kaikenikäisille lapsille kiireellisenä, jos epäillystä tapahtumasta on kulunut alle 14 vrk. Tuolloin on vielä mahdollisuus havaita tuoreita tai paranevia löydöksiä sekä taltioida seksuaalirikos- ja oikeuskemialliset näytteet.
  • Tutkimuksen suorittaminen
    • Aloitetaan SERI-näytteiden taltioinnilla varoen kontaminaatiota ja ihon vammojen valokuva- ja kehokarttapiirrosdokumentaatiolla.
    • SERI-näytteet taltioidaan SERI-pakkauksen ohjeiden mukaan mahdollisimman laajasti.
      • Pieniltä lapsilta, jos oletetusta teosta on alle 3 vrk, näytteet taltioidaan navasta, alavatsalta, nivustaipeista, ulkosynnyttimistä ja pakaravaosta.
      • Murrosikäisiltä näytteet taltioidaan 7 vrk:n ajan.
      • Suusta näyte taltioidaan 1 vrk:n ajan.
      • Näytteet taltioidaan kaikilta muilta alueita, joissa tahroja todetaan tai niitä epäillään esitietojen perusteella olevan. Epäillyn tahran/eritteen laatu kirjataan SERI-pakkauksen lomakkeeseen.
    • Normaali pediatrinen tutkimus
    • Tutkitaan lisäksi suu ja iho tarkasti ja valokuvataan kaikki löydökset.
    • Sukuelinten ja peräaukon alue tutkitaan.
      • Tutkimuksen suorittaminen vaatii erityisosaamista.
      • Luotettavan tutkimuksen edellytyksenä on lapsen tutkiminen eri tutkimustekniikoilla käyttäen apuna eri tutkimusasentoja.
      • Aivan pieni lapsi tutkitaan soveltuvin osin avustavan aikuisen sylissä.
      • Selinmakuulla sammakkoasennossa tai jalat harallaan tutkimuspöydän reunalla tutkitaan separaatio- (levitetään häpyhuulet sivulle) ja vetotekniikalla (vedetään varovaisesti isoista häpyhuulista ulospäin) tytöillä ulkosynnyttimet ja immenkalvo. Immenkalvoon usein paras näkyvyys tutkimuspöydällä konttausasennossa pakaroista nostaen ja levittäen. Murrosikäisillä immenkalvo tutkitaan pumpulitikkua ja virtsakatetrin balonkia avuksi käyttäen.
      • Pojilla tarkastetaan penis ja kivekset.
      • Molemmilla tarkastetaan väliliha selinmakuuasennossa.
      • Peräaukko tutkitaan selinmakuuasennossa, vasemmassa kylkimakuuasennossa sekä konttausasennossa.
    • Kaikki todetut ihon löydökset on syytä valokuvata tai videoida. Genitaalialueen tutkimuslöydökset dokumentoidaan videoiden (tai valokuvin) aina riippumatta siitä, onko todettavaa löydöstä.
    • Kolposkoopin käyttäminen on suositeltavaa.
    • Varataan aika seurantatutkimukseen asiantuntijalle akuuteissa ja kiireellisissä sekä epäselvissä tapauksissa 2 viikon sisällä.
    • Hyvän kontaktin luominen lapseen ennen somaattisen tutkimuksen alkua on tärkeää. Somaattisen tutkimuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus eheyttää ja vahvistaa lapsen käsitystä omasta kehosta ja terveydestä toteamalla hänet terveeksi.

Jatkotoimenpiteet

  • Tiedot virka-apuna suoritetusta tutkimuksesta antaa asianosaisille poliisi.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian yksiköstä voidaan antaa asiantuntijalausunto esitutkintaa varten. Somaattisesta tutkimuksesta pyydetään erikseen lääkärinlausunto.
  • Poliisi voi pyytää terveydenhuollosta lääkärinlausunnon rikoksen aiheuttaman haitan arvioimiseksi.
  • Sosiaalitoimi arvioi perheen tuen ja palvelujen tarpeen sekä lastensuojelun tarpeen.
  • Hoitosuositusten ja palvelujen tarpeen määrittelyssä tehdään tiivistä monialaista viranomaisyhteistyötä.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksiköstä annetaan huoltajille ja nuorelle palaute tutkimusprosessista ja tarvittaessa järjestetään tapauskohtaisesti palauteneuvottelu, jossa myös sovitaan jatkohoidosta. Sosiaalitoimen edustaja osallistuu tarvittaessa neuvotteluun.
  • Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tai -psykologian tutkimusyksiköstä on oikeus antaa jatkohoitotaholle hoidon järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot.
  • Seksuaaliväkivaltaa kokeneille lapsille on olemassa näyttöön perustuvia hoitomuotoja. Kaikki eivät kuitenkaan tarvitse varsinaista hoitoa, vaan perustason palveluista saatava tuki on riittävää. Lapsella voi kuitenkin olla lasten- tai nuorisopsykiatrisen hoidon tarvetta, vaikka seksuaalirikoksen epäily ei saisikaan tutkimuksissa tukea. Psykososiaalisen tuen ja hoidon tarpeen ja oikea-aikaisuuden arviointi ja hoitoonohjaus toteutetaan yksilöllisesti. Pienten lasten kohdalla vanhempien tukeminen korostuu.
  • Alueellisesti sovitut palvelupolut sekä hoidon porrastus ovat oleellisia psykososiaalisen tuen sujuvan toteutumisen kannalta. Ks. kaavio «»2.
  • Lasten- tai nuorisopsykiatrinen diagnostinen arviointi ja hoito toteutetaan lasten- tai nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa, perustason lasten tai nuorten mielenterveyspalveluissa tai muussa soveltuvassa yksikössä.

Kirjallisuutta

  1. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 22.04.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50080»3
  2. Stolt S, Laajasalo T (toim.). Lasten ja nuorten oikeuspsykologian ja -psykiatrian yksiköiden toiminta ja toiminnan periaatteet Suomessa. THL Ohjaus 8/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/146793/URN_ISBN_978-952-408-076-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y»4
  3. Joki-Erkkilä M, Nikkola E, Tenhunen T. Lapsen terveydentilan arvioiminen väkivaltaepäilyn yhteydessä. Ohjeistus terveydenhuollon ammattilaisille perusterveydenhuoltoon. Barnahus 2023. «https://barnahus.fi/wp-content/uploads/sites/14/2024/08/THL-Barnahus_Lapsen-terveydentilan-arvioiminen-vakivaltaepailyn-yhteydessa.pdf»5
  4. Peltola M, Kaltiala R, Lahtinen H, Luoma I, Puura K. Suositus lääkäreille haitan arvioinnista alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten epäilyissä. Barnahus 2023. «https://barnahus.fi/wp-content/uploads/sites/14/2023/06/Suositus-laakareille-haitan-arvioinnista-alaikaisiin-kohdistuvien-seksuaalirikosten-epailyissa.pdf»6
  5. Aalto-Setälä T, Huikko E, Appelqvist-Schmidlechner K, Haravuori H, Marttunen M. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL Ohjaus 14/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. «https://www.julkari.fi/handle/10024/147334»7
  6. Kouluterveyskyselyn tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023. Viitattu 19.2.2025. «https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset»8
  7. Nikkola E, Joki-Erkkilä M, Laajasalo T. Mitä teen, kun epäilen lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa? Duodecim 2022;138(20):1789-95. «Mitä teen, kun epäilen lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa? (20/2022)»1
  8. Aalto-Setälä T, Huikko E. Alakouluikäisten mielenterveysongelmien hoito perustasolla. Duodecim 2021;137(4):403–409. «Alakouluikäisten mielenterveysongelmien hoito perustasolla (4/2021)»2
  9. Laajasalo T (toim.). Miten toteutuu väkivaltaa kokeneen lapsen psykososiaalinen tuki? – Tuki ja hoitomuodot sekä potentiaalisten lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöiden ehkäisevä kuntoutus. THL Raportti 17/2020, s. 16–32. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. «https://www.julkari.fi/handle/10024/140845»9
  10. Joki-Erkkilä M, Peltola M. Lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyn selvittely erikoissairaanhoidossa. Suom Lääkäril 2020;75(46):2450-2456. «Lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikosepäilyn selvittely erikoissairaanhoidossa (46/2020)»3
  11. Joki-Erkkilä M, ym. Lasten ja nuorten seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisy ja haittojen minimointi. Teoksessa: Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nummi VA, Lillsunde P (toim.). Väkivallaton lapsuus – Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Osa II. STM:n julkaisuja 2019:27. Sosiaali- ja terveysministeriö 2019. «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161899»10
  12. Ellonen N, Rantaeskola S (toim.) Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosepäilyjen tutkinta. Poliisiammattikoulun oppikirjat 24. Poliisiammattikorkeakoulu 2016.
  13. Joki-Erkkilä M, Korkman J. Lapseen kohdistuneen seksuaalisen väkivallan epäilyn herätessä - mitä tulee huomioida? Duodecim 2015;131(10):985-90 «Lapseen kohdistuneen seksuaalisen väkivallan epäilyn herätessä - mitä tulee huomioida? (10/2015)»4.
  14. Royal College of Paediatrics and Child Health. The physical signs of child sexual abuse – An evidence-based review and guidance for best practice. RCPCH 2015. «https://www.rcpch.ac.uk/shop-publications/physical-signs-child-sexual-abuse-evidence-based-review»11
  15. Joki-Erkkilä M, Niemi J, Ellonen N. Child sexual abuse--Medical statement conclusions in criminal legal process. Forensic Sci Int 2014;239():31-6. «PMID: 24727220»PubMed
  16. Laitinen R, Metsäpelto L, Honkanen V, Koivuranta-Vaara P, Mäki T, Reen T, Sajantila A, Sulkava R, Virtanen A, Kauppila R. Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa. THL Raportti 2014/032. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. «https://www.julkari.fi/handle/10024/125705»12
  17. Lainsäädäntö: esitutkintalaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä, lastensuojelulaki, rikoslaki. Www.finlex.fi «https://www.finlex.fi/fi/»13
  18. RAP (Raiskatun akuuttiapu) -kansio. Seksuaalista väkivaltaa kokeneen tutkimus ja hoito terveydenhuollon toimipisteissä. «https://www.tukinainen.fi/RAP02_LowRes.pdf»14