Neuropsykologiset häiriöt
Lääkärin käsikirja
29.4.2025 • Viimeisin muutos 29.4.2025
Marja Hietanen ja Hanna Jokinen
Keskeistä
- Kognitiiviset toiminnot ja käyttäytymisen säätely perustuvat jatkuvasti muovautuvien laajojen hermoverkkojen toimintaan.
- Neuropsykologinen häiriö tarkoittaa muutosta yksilön kognitiivisessa toimintakyvyssä eli tiedonkäsittelyssä, käyttäytymisessä ja tunnesäätelyssä.
- Häiriöiden luonne riippuu siitä, mihin säätelyverkoston osaan vaurio tai aivojen toiminnan heikkous sijoittuu.
- Neuropsykologiset häiriöt voivat ilmetä vaikeusasteeltaan vaihtelevina, ohimenevinä, pysyvinä tai etenevinä muutoksina yhdellä tai usealla kognitiivisen toiminnan osa-alueella.
Neuropsykologiset yleisoireet
- Ilmenevät usein voimakkaimmillaan sairastumisen akuuttivaiheessa.
- Vaikuttavat yleisluonteisesti kognitiiviseen toimintakykyyn. Yleisoireita ovat esim.
- väsyvyys ja vireystilan vaihtelu
- keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden muutokset
- prosessoinnin hitaus.
Neuropsykologiset erityishäiriöt
Muistihäiriöt
- Ks. «Muistioireet, lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja dementiatasoiset oireet»1.
- Muistihäiriöt ovat yleisimpiä neurologisten potilaiden kognitiivisia oireita.
- Muistin toiminta häiriintyy herkästi monista, myös ei-neurologisista syistä.
- Muistitoiminnot koostuvat useasta rinnakkain ja yhteistyössä toimivista osajärjestelmistä. Muistiprosessointi etenee osavaiheittain.
- Muisti voi heikentyä spesifisesti muistin eri osajärjestelmien alueella tai muistiprosessoinnin osavaiheessa.
- Häiriön tyyppi ja vaikeusaste liittyvät siihen, minkä aivoalueen vauriosta on kyse.
- Muistihäiriöt voivat vaihdella lievästä mieleen painamisen työläydestä huomattavaan episodisen eli tapahtumamuistin häiriöön.
- Amnestinen oireyhtymä tarkoittaa laaja-alaista tapahtumamuistin anterogradista heikentymistä, joka voi olla osittaista tai täydellistä, tilapäistä tai pysyvää tai etenevää muistamattomuutta.
Toiminnanohjauksen häiriöt
- Toiminnanohjaus tarkoittaa prosesseja, jotka yhdistävät yksittäiset tiedonkäsittelytapahtumat monimutkaisiksi, päämäärään suuntautuneiksi toiminnoiksi, sekä näiden toimintojen säätelyä ja muuttamista joustavasti tilanteen vaatimusten ja palautteen mukaan.
- Etuotsalohko ja sen subkortikaaliset ratayhteydet keskeisiä
- Toiminnanohjauksen häiriöt voivat ilmetä
- toiminnan aloitteellisuuden ja motivaation alueella
- käyttäytymisen kontrollissa
- tiedonkäsittelyn ohjauksessa.
- Toiminnanohjauksen häiriöt ilmenevät selvemmin epätavallisissa ja uusissa tilanteissa kuin rutiiniluonteisissa tehtävissä, ja ne voivat vaikuttaa toissijaisesti muihin kognitiivisiin toimintoihin.
Tarkkaavuuden häiriöt
- Tarkkaavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten vireystila, motivaatio, mieliala, lääkkeet ja päihteet, kuormittuneisuus, ikä ja osaamisen taso.
- Yleisiä neurologissa sairauksissa ja vammoissa
- Voivat ilmetä tarkkaavuuden suuntaamisen, ylläpidon, jakamisen tai valikoivan tarkkaavuuden alueella.
Huomiotta jääminen eli neglect-oire
- Vaikeus huomioida aivovaurion vastakkaisen kehonpuolen ärsykkeitä ja reagoida niihin
- Yleisempi oikean aivopuoliskon vaurioissa
- Yleisimmin näönvaraisen tarkkaavuuden alueella (visuaalinen neglect)
- Voi ilmetä myös kuulonvaraisen (auditiivinen neglect-oire) ja tuntoärsykkeiden varaisen (taktiilinen neglect-oire) tarkkaavuuden alueella.
- Myös oman kehon personaalinen neglect-oire on mahdollinen.
- Usein oirekuvassa on mukana muita neuropsykologisia häiriöitä, kuten visuaalisen muistin häiriöitä, visuospatiaalisia ja -konstruktiivisia häiriöitä sekä oiretiedostuksen ja toiminnanohjauksen puutteita.
Visuaalisten havaintotoimintojen häiriöt
Visuaaliset agnosiat
- Vaikeus tunnistaa ja tulkita näköaistin välittämää tietoa
- Voivat ilmetä yleisenä objektien havaitsemisen häiriönä tai rajatusti tiettyjen kohteiden, kuten kasvojen, kirjainten tai värien, havaitsemisen häiriönä.
Avaruudellisen tiedon käsittelyn häiriöt
- Vaikeus spatiaalisessa tilasuhteiden hahmottamisessa
- Voivat ilmetä vaikeuksina
- kohteiden paikantamisen, suunnan ja etäisyyden arvioinnissa
- ympäristön havaitsemisessa ja reittien löytämisessä.
Visuokonstruktiiviset häiriöt
- Vaikeus erillisten osien yhdistämisessä kokonaisuudeksi, joka edellyttää useita kognitiivisia toiminta-alueita, kuten avaruudellista hahmottamista, suunnitelmallisuutta/toiminnanohjausta sekä motorista toimintaa.
- Voivat ilmetä seurauksena usean erilaisen kognitiivisen toiminnan häiriöstä sekä useiden eri aivoalueiden toiminnan häiriöstä.
Kielelliset häiriöt eli afasiat
Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt
- Eriasteisia jo omaksutun taidon vaikeuksia, jotka eivät johdu esim. näön heikkenemisestä, huonontuneesta motoriikasta tai koulunkäynnin rajoitteista
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ilmenevät usein muiden kielellisten häiriöiden (kuten afasian) yhteydessä, mutta voivat liittyä myös ei-kielellisiin neuropsykologisiin oireisiin.
- Voivat ilmetä myös ns. primaarisena oppimisen erityisvaikeutena.
Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt eli apraksiat
- Apraksiat tarkoittavat tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä, jotka eivät selity motoriikan tai sensorisen järjestelmän vaikeuksilla tai yleisen kognitiivisen tilan aiheuttamilla ongelmilla.
- Yleisin häiriö on käsien tai kasvojen alueen apraksia.
- Ilmenevät esim. esineiden käytössä ja liikkeiden/asentojen tuottamisessa.
Vasemman aivopuoliskon vauriot
- Vasen aivopuolisko on dominantti oikeakätisillä ja suurella osalla vasenkätisistä.
- Kielellisen toiminnan häiriöt
- Vaikeudet puheen tuottamisessa, toistamisessa tai vastaanottamisessa
- Kielelliskäsitteellisten taitojen häiriöt
- Käsitteellisen ajattelun vaikeudet
- Nimeämisen vaikeudet
- Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt
- Kielellisen muistin vaikeudet
- Käsien tahdonalaisen hallinnan vaikeudet eli apraksiat
- Visuokonstruktiivisten toimintojen vaikeudet
Oikean aivopuoliskon vauriot
- Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet
- Visuokonstruktiiviset vaikeudet
- Spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet
- Vasemmanpuoleisen havaintokentän huomiotta jääminen eli neglect-oire
- Visuaalisen tarkkaavuuden vaikeudet
- Ei-kielellisen muistin vaikeudet
- Oiretiedostuksen puutteet
- Tunne-elämän muutokset
Aivojen takaosien vaurio
- Visuaalisen havaintotoiminnan häiriöt
- Hahmontunnistuksen vaikeudet eli agnosiat
- Muistihäiriöt
Aivojen etuosien vaurio
- Toiminnanohjauksen häiriöt
- Tiedonkäsittelyn ohjaus
- Käyttäytymisen kontrolli
- Toiminnan aloitteellisuus ja motivaatio
- Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet
- Työmuistin häiriöt
- Tunne-elämän ja persoonallisuuden muutokset
Sairauksia, joihin liittyy usein neuropsykologisia oireita
- Aivoverenkiertohäiriöt
- Aivovammat
- Etenevät muistisairaudet
- MS-tauti
- Parkinsonin tauti
- Aivokasvaimet
- Epilepsia
- Tulehdukselliset aivosairaudet
- Anoksiset tilat
- Päihdehäiriöt
- Psykiatriset sairaudet
- Sydänperäiset sairaudet
- Unihäiriöt
Neuropsykologinen tutkimus
- Käyttöaiheita
- Erotusdiagnostinen kysymyksenasettelu
- Toimintakyvyn kuvaaminen ja sen suhteuttaminen potilaan elämäntilanteeseen
- Työ- ja toimintakyvyn arviointi
- Kuntoutusedellytysten ja -tarpeen arviointi ja suunnittelu
- Ammatillinen tai koulutuksellinen suunnittelu
- Erityiskysymykset
- Ajokyvyn arviointi
- Oikeustoimikelpoisuus
- Arvioidaan tiedonkäsittelyyn liittyviä eli kognitiivisia toimintoja, niissä mahdollisesti ilmeneviä muutoksia sekä säilyneitä toimintoja.
- Suoriutumisen vaihtelu neuropsykologisessa tutkimuksessa ei aina merkitse aivotoimintojen häiriötä.
- Arvioidaan psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten mielialaa, uupumusta.
- Neuropsykologinen tutkimus perustuu käytettävissä oleviin taustatietoihin, haastatteluun, havainnointiin sekä tutkimus- ja arviointitulosten laadulliseen ja psykometriseen tulkintaan.
- Tehdään yleensä hoitavan lääkärin lähetteellä.
Neuropsykologinen kuntoutus
- Osa lääkinnällistä kuntoutusta
- Tavoitteena on vähentää aivovaurion aiheuttamaa tiedonkäsittelyn, käyttäytymisen ja tunnesäätelyn muutosten tuomaa haittaa.
- Voi olla osa moniammatillista kuntoutusta tai ainoa tarvittava kuntoutusmuoto.
- Perustuu aina kattavaan neuropsykologiseen tutkimukseen, jonka toteuttajana on neuropsykologi.
- Voi olla yksilökuntoutusta, lyhytkestoista neuropsykologista ohjantaa tai neuropsykologista ryhmäkuntoutusta ja toteutua kuntoutuslaitoksessa tai polikliinisesti.
- Neuropsykologinen kuntoutus koostuu erilaisista kognitiivisen kuntoutuksen menetelmistä, psykoedukaatiosta sekä psyykkisestä ja psykososiaalisesta tuesta, joiden painotus riippuu sairastumisesta kuluneesta ajasta, neuropsykologisesta oirekuvasta ja potilaan kokonaistilanteesta.
- Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan hyödyntää sähköisiä palveluja ja teknologian sovelluksia, kuten neuropsykologista nettikuntoutusta (Terveyskylä.fi/Aivotalo) tai etäkuntoutusta.
- Uusia, kehittyviä mahdollisuuksia tarjoavat lisäksi virtuaalitekniikkaan pohjautuvat menetelmät.
Kirjallisuutta
- Jehkonen M, Saunamäki T, Hokkanen L (toim.). Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim 2019.