Takaisin Tulosta

Neuropsykologiset häiriöt

Lääkärin käsikirja
29.4.2025 • Viimeisin muutos 29.4.2025
Marja Hietanen ja Hanna Jokinen

Keskeistä

  • Kognitiiviset toiminnot ja käyttäytymisen säätely perustuvat jatkuvasti muovautuvien laajojen hermoverkkojen toimintaan.
  • Neuropsykologinen häiriö tarkoittaa muutosta yksilön kognitiivisessa toimintakyvyssä eli tiedonkäsittelyssä, käyttäytymisessä ja tunnesäätelyssä.
  • Häiriöiden luonne riippuu siitä, mihin säätelyverkoston osaan vaurio tai aivojen toiminnan heikkous sijoittuu.
  • Neuropsykologiset häiriöt voivat ilmetä vaikeusasteeltaan vaihtelevina, ohimenevinä, pysyvinä tai etenevinä muutoksina yhdellä tai usealla kognitiivisen toiminnan osa-alueella.

Neuropsykologiset yleisoireet

  • Ilmenevät usein voimakkaimmillaan sairastumisen akuuttivaiheessa.
  • Vaikuttavat yleisluonteisesti kognitiiviseen toimintakykyyn. Yleisoireita ovat esim.
    • väsyvyys ja vireystilan vaihtelu
    • keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden muutokset
    • prosessoinnin hitaus.

Neuropsykologiset erityishäiriöt

Muistihäiriöt

  • Ks. «Muistioireet, lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja dementiatasoiset oireet»1.
  • Muistihäiriöt ovat yleisimpiä neurologisten potilaiden kognitiivisia oireita.
  • Muistin toiminta häiriintyy herkästi monista, myös ei-neurologisista syistä.
  • Muistitoiminnot koostuvat useasta rinnakkain ja yhteistyössä toimivista osajärjestelmistä. Muistiprosessointi etenee osavaiheittain.
  • Muisti voi heikentyä spesifisesti muistin eri osajärjestelmien alueella tai muistiprosessoinnin osavaiheessa.
  • Häiriön tyyppi ja vaikeusaste liittyvät siihen, minkä aivoalueen vauriosta on kyse.
  • Muistihäiriöt voivat vaihdella lievästä mieleen painamisen työläydestä huomattavaan episodisen eli tapahtumamuistin häiriöön.
    • Amnestinen oireyhtymä tarkoittaa laaja-alaista tapahtumamuistin anterogradista heikentymistä, joka voi olla osittaista tai täydellistä, tilapäistä tai pysyvää tai etenevää muistamattomuutta.

Toiminnanohjauksen häiriöt

  • Toiminnanohjaus tarkoittaa prosesseja, jotka yhdistävät yksittäiset tiedonkäsittelytapahtumat monimutkaisiksi, päämäärään suuntautuneiksi toiminnoiksi, sekä näiden toimintojen säätelyä ja muuttamista joustavasti tilanteen vaatimusten ja palautteen mukaan.
  • Etuotsalohko ja sen subkortikaaliset ratayhteydet keskeisiä
  • Toiminnanohjauksen häiriöt voivat ilmetä
    • toiminnan aloitteellisuuden ja motivaation alueella
    • käyttäytymisen kontrollissa
    • tiedonkäsittelyn ohjauksessa.
  • Toiminnanohjauksen häiriöt ilmenevät selvemmin epätavallisissa ja uusissa tilanteissa kuin rutiiniluonteisissa tehtävissä, ja ne voivat vaikuttaa toissijaisesti muihin kognitiivisiin toimintoihin.

Tarkkaavuuden häiriöt

  • Tarkkaavuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten vireystila, motivaatio, mieliala, lääkkeet ja päihteet, kuormittuneisuus, ikä ja osaamisen taso.
  • Yleisiä neurologissa sairauksissa ja vammoissa
  • Voivat ilmetä tarkkaavuuden suuntaamisen, ylläpidon, jakamisen tai valikoivan tarkkaavuuden alueella.

Huomiotta jääminen eli neglect-oire

  • Vaikeus huomioida aivovaurion vastakkaisen kehonpuolen ärsykkeitä ja reagoida niihin
  • Yleisempi oikean aivopuoliskon vaurioissa
  • Yleisimmin näönvaraisen tarkkaavuuden alueella (visuaalinen neglect)
  • Voi ilmetä myös kuulonvaraisen (auditiivinen neglect-oire) ja tuntoärsykkeiden varaisen (taktiilinen neglect-oire) tarkkaavuuden alueella.
  • Myös oman kehon personaalinen neglect-oire on mahdollinen.
  • Usein oirekuvassa on mukana muita neuropsykologisia häiriöitä, kuten visuaalisen muistin häiriöitä, visuospatiaalisia ja -konstruktiivisia häiriöitä sekä oiretiedostuksen ja toiminnanohjauksen puutteita.

Visuaalisten havaintotoimintojen häiriöt

Visuaaliset agnosiat

  • Vaikeus tunnistaa ja tulkita näköaistin välittämää tietoa
  • Voivat ilmetä yleisenä objektien havaitsemisen häiriönä tai rajatusti tiettyjen kohteiden, kuten kasvojen, kirjainten tai värien, havaitsemisen häiriönä.

Avaruudellisen tiedon käsittelyn häiriöt

  • Vaikeus spatiaalisessa tilasuhteiden hahmottamisessa
  • Voivat ilmetä vaikeuksina
    • kohteiden paikantamisen, suunnan ja etäisyyden arvioinnissa
    • ympäristön havaitsemisessa ja reittien löytämisessä.

Visuokonstruktiiviset häiriöt

  • Vaikeus erillisten osien yhdistämisessä kokonaisuudeksi, joka edellyttää useita kognitiivisia toiminta-alueita, kuten avaruudellista hahmottamista, suunnitelmallisuutta/toiminnanohjausta sekä motorista toimintaa.
  • Voivat ilmetä seurauksena usean erilaisen kognitiivisen toiminnan häiriöstä sekä useiden eri aivoalueiden toiminnan häiriöstä.

Kielelliset häiriöt eli afasiat

Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt

  • Eriasteisia jo omaksutun taidon vaikeuksia, jotka eivät johdu esim. näön heikkenemisestä, huonontuneesta motoriikasta tai koulunkäynnin rajoitteista
  • Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ilmenevät usein muiden kielellisten häiriöiden (kuten afasian) yhteydessä, mutta voivat liittyä myös ei-kielellisiin neuropsykologisiin oireisiin.
  • Voivat ilmetä myös ns. primaarisena oppimisen erityisvaikeutena.

Tahdonalaisten liikkeiden häiriöt eli apraksiat

  • Apraksiat tarkoittavat tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä, jotka eivät selity motoriikan tai sensorisen järjestelmän vaikeuksilla tai yleisen kognitiivisen tilan aiheuttamilla ongelmilla.
  • Yleisin häiriö on käsien tai kasvojen alueen apraksia.
  • Ilmenevät esim. esineiden käytössä ja liikkeiden/asentojen tuottamisessa.

Vasemman aivopuoliskon vauriot

  • Vasen aivopuolisko on dominantti oikeakätisillä ja suurella osalla vasenkätisistä.
  • Kielellisen toiminnan häiriöt
    • Vaikeudet puheen tuottamisessa, toistamisessa tai vastaanottamisessa
  • Kielelliskäsitteellisten taitojen häiriöt
    • Käsitteellisen ajattelun vaikeudet
    • Nimeämisen vaikeudet
  • Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen häiriöt
  • Kielellisen muistin vaikeudet
  • Käsien tahdonalaisen hallinnan vaikeudet eli apraksiat
  • Visuokonstruktiivisten toimintojen vaikeudet

Oikean aivopuoliskon vauriot

  • Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet
    • Visuokonstruktiiviset vaikeudet
  • Spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet
  • Vasemmanpuoleisen havaintokentän huomiotta jääminen eli neglect-oire
  • Visuaalisen tarkkaavuuden vaikeudet
  • Ei-kielellisen muistin vaikeudet
  • Oiretiedostuksen puutteet
  • Tunne-elämän muutokset

Aivojen takaosien vaurio

  • Visuaalisen havaintotoiminnan häiriöt
    • Hahmontunnistuksen vaikeudet eli agnosiat
  • Muistihäiriöt

Aivojen etuosien vaurio

  • Toiminnanohjauksen häiriöt
    • Tiedonkäsittelyn ohjaus
    • Käyttäytymisen kontrolli
    • Toiminnan aloitteellisuus ja motivaatio
  • Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudet
  • Työmuistin häiriöt
  • Tunne-elämän ja persoonallisuuden muutokset

Sairauksia, joihin liittyy usein neuropsykologisia oireita

  • Aivoverenkiertohäiriöt
  • Aivovammat
  • Etenevät muistisairaudet
  • MS-tauti
  • Parkinsonin tauti
  • Aivokasvaimet
  • Epilepsia
  • Tulehdukselliset aivosairaudet
  • Anoksiset tilat
  • Päihdehäiriöt
  • Psykiatriset sairaudet
  • Sydänperäiset sairaudet
  • Unihäiriöt

Neuropsykologinen tutkimus

  • Käyttöaiheita
    • Erotusdiagnostinen kysymyksenasettelu
    • Toimintakyvyn kuvaaminen ja sen suhteuttaminen potilaan elämäntilanteeseen
      • Työ- ja toimintakyvyn arviointi
      • Kuntoutusedellytysten ja -tarpeen arviointi ja suunnittelu
      • Ammatillinen tai koulutuksellinen suunnittelu
    • Erityiskysymykset
      • Ajokyvyn arviointi
      • Oikeustoimikelpoisuus
  • Arvioidaan tiedonkäsittelyyn liittyviä eli kognitiivisia toimintoja, niissä mahdollisesti ilmeneviä muutoksia sekä säilyneitä toimintoja.
    • Suoriutumisen vaihtelu neuropsykologisessa tutkimuksessa ei aina merkitse aivotoimintojen häiriötä.
  • Arvioidaan psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten mielialaa, uupumusta.
  • Neuropsykologinen tutkimus perustuu käytettävissä oleviin taustatietoihin, haastatteluun, havainnointiin sekä tutkimus- ja arviointitulosten laadulliseen ja psykometriseen tulkintaan.
  • Tehdään yleensä hoitavan lääkärin lähetteellä.

Neuropsykologinen kuntoutus

  • Osa lääkinnällistä kuntoutusta
  • Tavoitteena on vähentää aivovaurion aiheuttamaa tiedonkäsittelyn, käyttäytymisen ja tunnesäätelyn muutosten tuomaa haittaa.
  • Voi olla osa moniammatillista kuntoutusta tai ainoa tarvittava kuntoutusmuoto.
  • Perustuu aina kattavaan neuropsykologiseen tutkimukseen, jonka toteuttajana on neuropsykologi.
  • Voi olla yksilökuntoutusta, lyhytkestoista neuropsykologista ohjantaa tai neuropsykologista ryhmäkuntoutusta ja toteutua kuntoutuslaitoksessa tai polikliinisesti.
  • Neuropsykologinen kuntoutus koostuu erilaisista kognitiivisen kuntoutuksen menetelmistä, psykoedukaatiosta sekä psyykkisestä ja psykososiaalisesta tuesta, joiden painotus riippuu sairastumisesta kuluneesta ajasta, neuropsykologisesta oirekuvasta ja potilaan kokonaistilanteesta.
  • Neuropsykologisessa kuntoutuksessa voidaan hyödyntää sähköisiä palveluja ja teknologian sovelluksia, kuten neuropsykologista nettikuntoutusta (Terveyskylä.fi/Aivotalo) tai etäkuntoutusta.
  • Uusia, kehittyviä mahdollisuuksia tarjoavat lisäksi virtuaalitekniikkaan pohjautuvat menetelmät.

Kirjallisuutta

  1. Jehkonen M, Saunamäki T, Hokkanen L (toim.). Kliininen neuropsykologia. Kustannus Oy Duodecim 2019.