Muistioireet, lievä tiedonkäsittelyn heikentymä ja dementiatasoiset oireet

Keskeistä

• Tiedonkäsittelykykyjen selvä heikentyminen ja toimintakykyä alentavat kognitiiviset vaikeudet (lievemmät ja dementiatasoiset) eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen.
• Arviolta joka kolmas yli 65-vuotias kokee muistioireita, mutta valtaosalla taustalla ei ole etenevää muistisairautta.
• Työikäisistäkin 10–30 % kokee muistin tai muun tiedonkäsittelyn lievempiä oireita.
• Muistisairauteen ei aina liity alkuvaiheessa muistivaikeuksia, vaan se voi alkaa myös näköhahmottamisen, toiminnanohjauksen tai kielellisten kykyjen heikentymisellä tai neuropsykiatrisilla oireilla.

Muisti ja normaali ikääntyminen

• Normaalit ikääntymiseen liittyvät muutokset muistissa ja tiedonkäsittelyssä ovat suhteellisen vähäisiä, eivätkä ne yksistään vaikuta merkittävästi toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisissa tilanteissa.
• Tiedonkäsittelyn nopeudessa sekä työmuistin ja muistihaun tehokkuudessa voidaan nähdä lievää heikentymistä jo varhaisesta keski-iästä alkaen, mutta selkeämmin ikääntymismuutokset näkyvät tyypillisesti 70 ikävuoden jälkeen.
• Terveessä ikääntymisessä orientaatio, yleinen käsityskyky ja looginen ajattelu säilyvät eikä tapahdu näiden selvää vaikeutumista.
• Ikääntynyt on oppimiskykyinen, vaikkakin oppiminen voi olla hitaampaa.
• Aiemmin opitut tiedot ja taidot säilyvät terveessä ikääntymisessä hyvin.
• Ikääntyessä tapahtuu lievää heikentymistä mm.
  • mieleen painamisessa ja muistista palauttamisessa
  • aktiivisen lyhytkestoisen ns. työmuistin toiminnassa
  • tiedonkäsittelyn nopeudessa
  • joustavuutta vaativassa tiedonkäsittelyssä.
• Sen sijaan merkittävää heikentymistä ei tapahdu
  • muistissa säilymisessä
  • vihjeisiin perustuvassa ja tunnistavassa muistamisessa
  • oppimiskyvyssä yleisesti
  • aiemmin opittujen tietojen ja taitojen hallinnassa.

Epidemiologia

• Suomessa arvioidaan olevan lähes 200 000 ikäihmistä, joilla on lievä tiedonkäsittelytoimintojen heikentymä (engl. mild cognitive impairment, MCI).
• Suomessa diagnosoidaan vuosittain muistisairaus n. 23 000 henkilöllä.
• Arviolta 100 000 suomalaista kärsii lievästä ja 93 000 vähintään keskivaikeasta muistisairaudesta.
• Keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta kärsii yli 65 vuotta täyttäneistä 8.1 %.
• Diagnosoiduista muistipotilaista valtaosa (80 %) on yli 75-vuotiaita.
• Työikäisillä (alle 65-vuotiaat) etenevä muistisairaus on diagnosoitu n. 8 000:lla.
• Kolmella neljästä pitkäaikaishoidossa olevasta vanhuspotilaasta on muistisairaus.

Määritelmiä

• Kognitiivisilla (tiedonkäsittelyn) oireilla tarkoitetaan ongelmia, jotka ilmenevät tiedonkäsittelyn osa-alueiden toiminnassa.
  • Tiedonkäsittelyn oireissa on tärkeä erottaa tosistaan henkilön itsensä kokemat (subjektiiviset) oireet, läheisen raportoimat tiedonkäsittelyn vaikeudet ja objektiivisesti (psykologisilla/neuropsykologisilla testeillä) todetut tiedonkäsittelyn alentumat.
• Muistioireet liittyvät tavallisesti joko lyhytkestoisen muistin (työmuistin), episodisen muistin (tapahtumamuistin) tai semanttisen muistin (asiamuistin) toiminnassa esiintyviin vaikeuksiin.
  • Muistioireita arvioitaessa tulee huomioida tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, koska myös nämä vaikuttavat uuden oppimiseen ja muistin toimintaan.
• Lievä kognitiivinen (tiedonkäsittelyn) heikentymä (mild cognitive impairment, MCI, CDR-luokka 0.5)
  • Subjektiivisia muistioireita tai oireita muilla tiedonkäsittelyn osa-alueilla sekä objektiivisesti todettu tiedonkäsittelyn heikentymä yhdellä tai useammalla osa-alueella aikaisempaan tasoon verrattuna
  • Arkitoimista selviytyminen ei ole vaikeutunut merkittävästi; työelämässä saattaa ilmetä haasteita.
  • Ei etiologinen diagnoosi vaan oirekokonaisuus, jolla voi olla useita erillisiä syitä
  • Riippuen taustasyystä, lievä kognitiivinen heikentymä voi pienemmällä osalla myös korjaantua (esim. alkoholin käyttöön liittynyt MCI), tai se voi pysyä tasaisena (esim. aivovamman jälkeen ilmaantunut MCI) tai edetä vaikeammaksi tiedonkäsittelyn ongelmaksi (esim. Alzheimerin tauti tai muut muistisairaudet).
  • Nykyään muistisairauksia on mahdollista diagnosoida jo lievän kognitiivisen heikentymän vaiheessa.
  • Lievä kognitiivinen heikentymä ei yleensä ole este ryhmän 1 ajoneuvon kuljettamiselle, mutta todettu muistisairaus on suoraan este ryhmän 2 ajoneuvon kuljettamiselle heikentymän tasosta riippumatta.
• Muistisairaus: aivosairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta
  • Etenevät muistisairaudet johtavat muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen.
  • Yleisimmät muistisairaudet
    • Alzheimerin tauti (AT)
    • Aivoverenkiertosairauden muistisairaus (isojen suonten tauti, pienten suonten tauti, kognitiivisesti kriittiset infarktit)
    • Lewyn kappale -patologiaan liittyvät sairaudet (Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti)
    • Otsa-ohimolohkorappeumat (frontotemporaalinen dementia, etenevä sujumaton afasia, semanttinen dementia)
• Dementia: useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentymistä aikaisempaan tasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa
  • Oireyhtymä, kuvastaa tiedonkäsittelyn vaikeustasoa, ei erillinen sairaus
  • Kognition heikentyminen johtuu elimellisestä syystä, esim.
    • etenevä aivosairaus (esim. AT)
    • keskushermoston vaurioitumiseen tai sairauteen liittyvä pysyvä, vaikeampi jälkitila (esim. aivovamma tai aivoinfarkti) tai
    • hoidolla parannettava sairaus (esim. enkefaliitti).
• Tyypilliset muistisairaudet voidaan nykyään yleensä diagnosoida jo lievän kognitiivisen heikentymän vaiheessa, jos oikeat erityistutkimukset (neuropsykologin tutkimus, kuvantamis- ja biomarkkeritutkimukset) tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa.
  • Tällöin kyse on varhaisesta muistisairaudesta (muistisairaus ennen dementiaoireyhtymää tai muistisairauden lievän kognitiivisen heikentymän vaihe).

Milloin epäillä muistisairautta?

• Läheisen ilmaisema huoli henkilön muistin tai muun tiedonkäsittelyn osan heikentymisestä aiempaan verrattuna
• Todetaan subjektiivisia, jatkuvia ja henkilön itsensä selvästi haittaaviksi kokemia muistivaikeuksia.
• Toimintakyvyn lasku: tiedonkäsittelyn vaikeudet haittaavat töitä tai arkiaskareita.
• Sovittujen tapaamisten ja puhuttujen asioiden toistuva unohtelu (asiat eivät palaudu mieleen, vaikka niistä myöhemmin keskustellaan)
• Vaikeus löytää sanoja tai orientaation ongelmat (ajan- ja paikantaju)
• Hahmottamisen vaikeudet ja havaintovirheet (lukemisen vaikeutuminen, tavaroiden hukkaaminen, reittien hahmottamisen vaikeudet, eksyminen)
• Heikentyminen ongelmanratkaisussa tai monimutkaisissa aiemmin sujuneissa tehtävissä (esim. taloudelliset asiat, työtehtävät)
• Käsitteellisen ajattelun ja päättelyn heikkeneminen (ajattelussa kapeutumista, aiemmin opitut asiat eivät suju)
• Persoonallisuuden muuttuminen, kontrollin höltyminen, epäluuloisuus tai pelokkuus
• Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen (apaattisuus)
• Psykiatriseen sairauteen viittaavien oireiden (esim. masennus tai psykoottiset oireet) puhkeaminen ensimmäistä kertaa yli 50 vuoden iässä.
• Heikko oiretiedostus tai sairaudentunnottomuus (esim. muistivaikeudet tulevat esiin haastattelussa, mutta henkilö itse ei tunnista niitä tai vähättelee niiden vaikutuksia)
• Lääkärin, hoitajan tai psykologin haastattelussa syntyy epäily tiedonkäsittelyn heikentymästä (”asioita joutuu selittämään useaan kertaan, toiminta on epäloogista; asiakas juuttuu, syrjähtelee tai on estoton”).
• Epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa hoito-ohjeita
• Sekavuusalttius tai huono kuntoutuminen akuuttiin sairauteen tai leikkauksiin liittyen

Muistioireiden syyt ja muistipotilaan arviointi evd

• Muistioireiden taustalla olevat tekijät voidaan jakaa ohimeneviin syihin, pysyviin jälkitiloihin ja eteneviin aivosairauksiin sekä hoidolla parannettavissa oleviin syihin riippumatta niiden mekanismista.
• Muistioireiden ja tiedonkäsittelyn muutoksen syy tulee aina selvittää. Perustutkimusten tavoitteena on tunnistaa masennus, vitamiinipuutokset ja muut hoidettavat syyt sekä löytää tarkempia neurologisia jatkoselvityksiä edellyttävät tilanteet.

Dementiatasoinen muistisairaus (CDR-luokat 1–3)