Takaisin Tulosta

Muistipotilaan tutkimukset

Lääkärin käsikirja
8.8.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Anne Koivisto ja Juha Rinne

Keskeistä

  • Muistisairauksien diagnosointi ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta.
  • Tutkimukset jaetaan perusselvityksiin ja lisätutkimuksiin «https://www.kaypahoito.fi/khi00016»1.
  • Muistioireiden tunnistamisessa keskeisiä välineitä ovat oirekyselyt, muistin, tiedonkäsittelyn ja potilaan arkiselviytymisen arvioiminen sekä mielialan ja neuropsykiatristen oireiden arviointi.
  • Työikäiset potilaat ohjataan neurologian muistipoliklinikalle. Suurin osa muistisairausdiagnooseista tehdään geriatrisilla muistipoliklinikoilla.
  • Muistipoliklinikoilla tehdään oirekuvan mukaan lisätutkimuksia, kuten aivojen kuvantaminen ja merkkiainetutkimuksia.
  • Jos todetaan viitteitä etenevästä muistisairaudesta mutta muistisairauden diagnoosia ei voida heti tehdä, potilasta tulee seurata säännöllisesti tilanteen mukaan puolen vuoden tai vuoden välein.
  • Muistipotilaan tutkimisessa potilaan ja hänet hyvin tuntevan omaisen/läheisen haastattelu on tärkeää. Tässä voidaan käyttää apuna kyselylomakkeita.

Muistipotilaan tunnistaminen

Oirekyselyt

Muistin ja tiedonkäsittelyn arvioiminen

Etenevien muistisairauksien tyypillisiä varhaisimpia löydöksiä

  • Alzheimerin tauti: etenevä tapahtumamuistin heikentyminen
  • Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä: toiminnanohjauksen heikentyminen, kävelyvaikeus (apraktinen kävely), tasapainovaikeus
  • Lewyn kappale -tauti: tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn huomattava vaihtelu, toiminnanohjauksen ja näönvaraisen hahmottamisen häiriöt, näköharhat ja ekstrapyramidaalilöydökset
  • Otsaohimolohkorappeumat: persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset, neuropsykiatriset oireet, apatia, toiminnanohjauksen heikentyminen ja kielelliset ongelmat
  • Normaalipaineinen hydrokefalus: otsalohkoperäiset oireet, kävelyn apraksia, virtsanpidätysvaikeus, tiedonkäsittelyn muutokset, usein uuden asian oppimisen vaikeutuminen ja puheen tuottamisen hidastuminen, mutta ei korostunutta unohtamista

Omatoimisuuden ja arkiselviytymisen arvioiminen

  • Päivittäisistä toiminnoista arvioidaan kykyä peseytyä, syödä, pukeutua, liikkua, käydä WC:ssä ja pidättää virtsaa ja ulostetta (BADL eli Basic Activities of Daily Living). Monimutkaisempia toimintoja (IADL eli Instrumental Activities of Daily Living) ovat mm. kyky käyttää puhelinta, käydä kaupassa, valmistaa ruokaa, hoitaa kotia, liikkua ulkona sekä huolehtia lääkityksestä ja raha-asioista. BADL- ja IADL-toimintojen arvioon on kehitetty erilaisia lyhyitä testejä «Geriatrinen ja toimintakyvyn arviointi»2.
  • Perinteiset IADL-kyselyt on kehitetty tunnistamaan keskivaikea muistisairaus, eivätkä ne ole hyviä arvioitaessa varhaiseen muistisairauteen liittyvää hyvin lievää toimintakyvyn heikkenemää. Varhaisen muistisairauden hienoisen toimintakyvyn muutoksen arvioimiseen on kehitetty erilaisia MCI-IADL- ja ADL-kysymyssarjoja. Näistä ei ole kuitenkaan virallista suomennettua versiota kliinistä käyttöä varten.
  • Suomessa käyttöön suositellaan ADCS-ADL-testistöä «»1; ks. Käypä hoito -suosituksen liiteaineisto «https://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=nix00513»7 sekä SUMU «https://sumut.fi/valineita-tyohosi/testit/toimintakyvyn-ja-tilan-vaikeusasteen-arviointi/»8: Välineitä työhösi > Testit. ADCS-ADL-testistöä voi käyttää muistisairauden kaikissa vaiheissa.
  • Omatoimisuuden arvio perustuu usein potilaan ja hänen läheisensä haastatteluun sekä kotihoidon työntekijöiden tai yhteisöasumisen hoitohenkilöstön antamiin tietoihin.

Mielialan ja käytösoireiden arviointi

Sairauden vaikeusasteen arvioiminen

Muistipotilaan tutkimukset

Yleis- ja neurologinen status

  • Normaali neurologinen status on tavallista alkavassa Alzheimerin taudissa «Alzheimerin tauti»3.
  • Puolioireet (toispuolinen heikkous, poikkeava peruskoe, kiihtyneet jänneheijasteet) ja bulbaarilöydökset (dysartria, dysfagia, pakkoitku ja -nauru) sekä ekstrapyramidaalioireet (kohonnut lihastonus, lyhytaskelinen kävely) viittaavat aivoverenkiertosairauteen liittyvään muistisairauteen «Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä»4.
  • Ekstrapyramidaalioireet, joihin usein liittyy myös vapina, viittaavat Parkinsonin tautiin. Ekstrapyramidaalioireita tai lievempää lihasten rentouttamisvaikeutta sekä askelluksen mataloitumista ja kompastelua on usein myös Lewyn kappale -taudissa «Parkinsonin taudin muistisairaus ja Lewyn kappale -tauti»5.
  • Apraktinen, leveäraiteisempi, maahan ”liimautuva” kävely viittaa normaalipaineiseen hydrokefalukseen tai aivojen pienten suonten tautiin.
  • Myoklonus usein muiden statuspoikkeavuuksien kanssa viittaa Creutzfeldt–Jakobin tautiin «Epätavalliset keskushermostoinfektiot»6.
  • Pakkoliikkeet viittaavat Huntingtonin tautiin «Huntingtonin tauti (Orphanet)»7. Niitä on usein myös lääkitystä saavilla Parkinson-potilailla.

Laboratoriotutkimukset

  • PVKT, fB-Gluk, Na, K, Ca, kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintakokeet ja B12-vitamiini, folaatti sekä harkinnanvaraisesti lipidit ja lasko
  • EKG erityisesti, kun harkitaan AKE:n estäjä -lääkityksen aloitusta
  • Alzheimerin tautia epäiltäessä voidaan harkita tutkittavaksi myös likvorin merkkiaineita (beeta-amyloidi 42 ja tau- ja/tai fosfo-tau-proteiini). Verestä mitattavat tau-proteiinin isoformit ovat lupaavia, ja p-tau217 onkin tullut kliiniseen käyttöön äskettäin. Sen herkkyydestä ja tarkkuudesta kliinisessä käytössä saadaan lisätietoa jatkossa.
  • Likvorin tai veren neurofilamentin kevytketjun (NfL) tutkimus heijastaa epäspesifisesti hermosoluvauriota ja saattaa auttaa neurodegeneratiivisen sairauden ja muun tilan erotusdiagnostiikassa. Testin herkkyydestä ja tarkkuudesta kliinisessä käytössä saadaan pidemmän kokemuksen jälkeen lisää tietoa.
  • Täydentävät tutkimukset tapauskohtaisesti: esim. kuppaserologia (TrpaAb tai TPHA), HIV- ja borreliavasta-aineet, geenitutkimukset, inflammatorisiin ja paraneuroplastisiin sairauksiin liittyvät vasta-ainetutkimukset. Kokonaistilanteen kartoittamisessa on usein hyödyllistä tarkistaa lisäksi P-Alb, S-D-25-OH, PETh ja lääke- tai huumausaineseulonta.

Aivojen kuvantaminen

  • Aivojen magneettikuvaus (muisti-MK) on ensisijainen tutkimus etsittäessä muistisairauksille tunnusomaisia piirteitä.
  • Tietokonetomografia (muistiprotokollalla suoritettu TT) tehdään, jos MK:lle on vasta-aihe (mm. sydämen ei-magneettiyhteensopiva tahdistin, muut ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia) tai kuvantamiselle on päivystysluonteinen aihe (esim. traumaepäily).
  • TT:llä pystytään sulkemaan pois keskeiset hoidettavat syyt, kuten kovakalvonalainen verenvuoto, normaalipaineinen hydrokefalus ja kasvaimet, sekä osoittamaan aivoverenkiertosairauden muutoksia, kuten infarktijäljet ja valkean aineen kohtalaiset tai vaikeat harventumat, ja havaitsemaan edennyt kudoskato.

Jatkotutkimuksiin lähettäminen

  • Ellei muistioireen syy ole ilmeinen, kuten unihäiriö tai alkoholin liikakäyttö tai muu hoidettava tila, potilas ohjataan muistisairauksiin perehtyneen yksikön arvioon ja työnjaon mukaisiin lisätutkimuksiin. Työikäiset tulee lähettää neurologiseen arvioon. Ikääntyneempiä arvioi geriatri. Diagnostiikkaa voi tehdä myös psykiatri tai muistisairauksien erityispätevyyden omaava muu erikoislääkäri.
  • Konsultaatiota edellyttävät tavallisesti
    • lievä oireisto, joka viittaa alkavaan muistisairauteen
    • epätyypilliset piirteet taudinkuvassa
    • muistioireen epäselväksi jäävä syy
    • tarvittaessa ajokyvyn arvio
    • tarvittaessa oikeustoimikelpoisuuden arvio
    • vaikeahoitoiset neuropsykiatriset oireet
    • ongelmatilanne
    • aina, kun hoitava lääkäri itse pitää konsultaatiota aiheellisena.

Kirjallisuutta

  1. Hallikainen M, Koivisto A, Melkas S, Portaankorva A, Rinne J, Rosenvall A (toim.). Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim. 2025. Saatavilla sähköisenä Oppiportissa: «https://www.oppiportti.fi/opk04602»12 (vaatii käyttäjätunnuksen).
  2. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 4.6.2025). Saatavilla internetissä: «Muistisairaudet»8.
  3. Suomen muistiasiantuntijat ry (SUMU) «www.sumut.fi»13