Takaisin Tulosta

Kyhmy kaulalla

Lääkärin käsikirja

4.12.2023 • Viimeisin muutos 4.12.2023

Timo Atula

Keskeistä

Syitä selvitettäessä otetaan huomioon mahdolliset tulehdusoireet, potilaan ikä ja kyhmyn sijainti.
Akuutin tulehduksen jälkeen kaulan imusolmukkeet voivat olla suurentuneet, usein molemminpuolisesti. Tässä artikkelissa käsitellään tilanteita, joissa kyhmy ei 2–4 viikon aikana ole asettunut tai ei liity selvästi paikalliseen muuhun tulehdukseen.
Myös normaalit imusolmukkeet (< 1 cm) ovat usein palpoitavissa. Hieman suuremmatkin symmetrisesti palpoituvat leukakulman imusolmukkeet ovat tavallisia ja vaativat harvoin jatkoselvityksiä.
Kilpirauhasen kyhmyt «Kyhmy kilpirauhasessa tai suurentunut kilpirauhanen»1 on yleensä helppo erottaa muista sijaintinsa perusteella.

Tulehdukselliset syyt ovat yleisiä (imusolmukkeet suurenevat reaktiivisesti); ks. «Lapsen suurentuneet imusolmukkeet ja muut kaulapatit»2.
Huomioi mm. EBV-infektio (mononukleoosi), toispuolisessa pitkään kestäneessä imusolmukesuurentumassa erityisesti toksoplasma ja tularemia. Harvemmin syynä voi olla ei-tuberkuloottinen ympäristömykobakteeri.
Symmetrisesti kookkaat leukakulman imusolmukkeet ovat tavallisia eivätkä yleensä vaadi jatkoselvityksiä.
Kaulakystat ilmaantuvat usein nuoruusiässä tai varhaisella aikuisiällä, tavallisimmin joko päännyökkääjälihaksen etupuolelle (lateraalinen kaulakysta) tai kieliluun kohdalle (mediaalinen kaulakysta).
Lymfaattiset malformaatiot ovat melko harvinaisia, pehmeinä ja taikinamaisina tuntuvia muutoksia. Ne ilmaantuvat myös yleensä nuoruusiällä tai varhaisella aikuisiällä; joskus harvoin ne todetaan jo vastasyntyneellä.
Kasvaimet harvinaisia: pahanlaatuiset yleisempiä kuin hyvänlaatuiset

Tulehdukselliset muutokset vastaavia kuin lapsilla ja nuorilla, mutta kasvainten osuus on merkittävämpi.
Kaulakystat ilmaantuvat usein vasta nuorella aikuisiällä.
Sylkirauhasen ja kilpirauhasen «Kyhmy kilpirauhasessa tai suurentunut kilpirauhanen»1 kasvaimista suurin osa on hyvänlaatuisia. Diagnoosi varmistuu vasta leikkauksella; kuvantamistutkimukset ja sytologia ovat suuntaa antavia.
Pahanlaatuisista kasvaimista tavallisimpia ovat lymfoomat, sen jälkeen kilpirauhasen ja sylkirauhasten syövät, ja joskus kyseessä voi olla kaulalle etäpesäkkeen lähettänyt pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooma.

Kaulan kyhmyä on aina epäiltävä pahanlaatuiseksi; merkittävä osa muualla kuin kilpirauhasen ja korvasylkirauhasen alueella sijaitsevista kaulakyhmyistä on pahanlaatuisia.
Tavallisimpia pahanlaatuisia kyhmyjä ovat levyepiteelikarsinooman etäpesäkkeet ja lymfoomat. Levyepiteelikarsinooma on lähtöisin yleensä pään ja kaulan alueen limakalvoilta.
Muita tämän alueen tavallisia syöpiä ovat kilpirauhas- ja sylkirauhasperäiset karsinoomat.
Soliskuopan alueen kyhmy on usein muualla sijaitsevan kasvaimen etäpesäke.

Selvästi poikkeavat kyhmyt jatkoselvityksiin
Jos kyhmyt sopivat lievästi suurentuneiksi imusolmukkeiksi ja ovat ilmaantuneet nielun tulehduksen yhteydessä, niitä voidaan seurata ilman jatkotutkimuksia kuukauden ajan.
Lapsilla ja nuorilla alle 2 cm:n kyhmyjä voidaan seurata, kunnes ne ovat varmuudella selvästi pienentyneet tai hävinneet.
Jos hieman suurentunut yksittäinen imusolmuke näkyy kaikututkimuksessa soikeana ja siinä näkyy rasvanidus, se on todennäköisesti reaktiivinen eli hyvänlaatuinen. Neulanäyte antaa usein lisätietoa. Jos nämä kriteerit täyttyvät, voi usein odottaa imusolmukkeen pienentymistä, mutta tämä on syytä varmistaa esim. 3–4 viikon kuluttua.
Kyhmyn tai imusolmukesuurentuman sijainti vaikuttaa keskeisesti siihen, mitkä diagnostiset vaihtoehdot ovat todennäköisiä.

Kaulan ja kasvojen palpaatio (myös suunpohjan bimanuelli palpaatio)
Otorinolaryngologinen tutkimus
Kun potilaalla on useita paikallisia kyhmyjä, tutkitaan muut imusolmukealueet (soliskuopat, kainalot, nivukset ja perna).

Kaikututkimus + ohutneulabiopsia
- Ohutneulabiopsia vain suuntaa antava, väärät negatiiviset löydökset tavallisia (hyvänlaatuisen ohutneulavastauksen taustalla voi olla syöpä)
- Potilas, jolla on kliinisesti epäilyttävä löydös, on lähetettävä jatkotutkimuksiin ohutneulabiopsiatuloksesta huolimatta.
Paksuneulanäyte on ohutneulanäytettä luotettavampi, mutta mahdollisuus sen ottoon on rajallisempi, ja siihen liittyy vastaavia virhelähteitä.
Ei avobiopsioita tai pelkkää kyhmyn poistoa, sillä laajempi leikkaus on usein aiheellinen jo ensivaiheessa
Muut kuvantamistutkimukset tehdään tarvittaessa vasta alan erikoislääkärin tutkimuksen perusteella.
Jos syöpäepäily on ilmeinen, potilas on syytä ohjata kiireellisellä lähetteellä sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaan ja jättää tutkimusten toteutus erikoissairaanhoitoon. Tarvittavat tutkimukset saadaan siellä toteutettua viiveettä ja oikein kohdennettuina.
Kilpirauhasperäisten kyhmyjen hoitoonohjauspaikka ja erikoisala vaihtelevat alueittain.

Haapio E, Kinnunen I. Kaulakyhmyn sijainti diagnostiikan kulmakivenä. Duodecim 2022;138(6):529-34
Castrén E, Mäkinen LK, Atula T. Kaulakystat ja kaulan fistelit. Duodecim 2021;137(18):1861-8.
King SK. Lateral neck lumps: A systematic approach for the general paediatrician. J Paediatr Child Health 2017;53(11):1091-1095 «PMID: 29148187»PubMed
Lähteenmäki P, Peltola V. Suurentunut imusolmuke lapsella - miten toimin? Suom Lääkäril 2015;70(10):645-649
Atula T, Tarkkanen J, Aro K. Kaulakyhmy - ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Duodecim 2014;130(22):2405-12