Työperäinen veri- ja eritealtistus
Lääkärin käsikirja
8.1.2024 • Viimeisin muutos 3.2.2025
Keskeistä
- Työperäinen veri- ja eritealtistus pyritään ehkäisemään riittävällä koulutuksella ja työntekijän suojautumisella riskitilanteissa.
- Jokainen työntekijä tulee perehdyttää käytettyjen injektioneulojen oikeaan käsittelyyn. Ne tulee säilöä tarkoitusta varten varattuun astiaan, eikä käytettyä neulaa saa missään tapauksessa "hylsyttää" suojakuoreensa.
- Sairastumisriski arvioidaan heti tapaturman satuttua ja ryhdytään tarvittaviin sairastumista ehkäiseviin toimiin.
- Jos mahdollisen tartuntalähteen tartuttavuus on tiedossa tai sitä voidaan perustellusti epäillä, on heti tapaturman jälkeen mahdollista aloittaa suojaustoimet B-hepatiittia (immunoglobuliini) tai HIV-infektiota (suojalääkitys) vastaan.
- Tapaturmista ilmoitetaan välittömästi työterveyshuoltoon. Ilmoitusta varten on oltava saatavissa kaavake, jossa kuvataan altistumiseen liittyvät tarkat tapahtumatiedot, mahdollisesti käytössä olleet suojaimet, mahdollinen tieto tartunnan lähteen infektiivisyydestä sekä annetut ehkäisevät hoidot (puhdistus, lääkehoito, rokote, immunoglobuliini).
- Myös päivystyspisteissä on oltava selkeät ohjeet toiminnasta tapaturman satuttua.
- Samat suojaustoimenpiteet auttavat kaikkien veren ja eritteiden välityksellä siirtyvien mikrobitartuntojen ehkäisyssä. Yleisesti kuitenkin tartunnan lähde ja altistunut testataan vain HIV- ja hepatiittitartunnan varalta, ellei ole aihetta epäillä jonkin muun mikrobin aiheuttamaa tartuntaa.
Tartunnan vaaran aiheuttavat tapaturmat
- Veren, veristen eritteiden tai kudosnesteiden kanssa kontaminoitunut neula tai muu väline aiheuttaa ihon läpäisevän vamman.
- Verta roiskuu silmiin, suuhun, ihottumaiselle tai rikkinäiselle iholle.
- Puremavammat
Ensiapu
- Haavaa ei puristeta, vaan se huuhdellaan runsaalla vedellä.
- Pistotapaturmassa annetaan pistokohdan vuotaa.
- Mahdolliset vierasesineet poistetaan.
- Vamma-alue pestään vedellä ja saippualla.
- Jos verta on ihottumassa, haavaisella iholla tai pistohaavassa, vauriokohtaan asetetaan kahden minuutin ajaksi alkoholipitoinen haude tai sitä huuhdellaan alkoholilla (A12t).
- Limakalvot huuhdotaan runsaalla vedellä.
Laboratorionäytteet
- Oikeat näytteet tulevat varmimmin otetuiksi, jos jo ennakkoon sovitaan laboratorionimikkeistä, johon sisältyvät tarvittavat määritykset. Tartunnan lähteestä ja altistuneesta otettavat näytteet sekä altistuneen seurannassa otettavat näytteet saattavat hieman poiketa toisistaan.
- Suositukset otettavista näytteistä vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin.
- Mahdollisesta tartunnan lähteestä otetaan hänen suostumuksellaan verinäytteet: S-HIVAgAb, S-HBsAg, S-HBcAb, S-HCVAb. Jos potilas ei sairautensa johdosta ole kykenevä päättämään luvan antamisesta, voidaan testit ottaa lääkärin harkinnan mukaan.
- Aikaikkuna
- Toisinaan joudutaan pohtimaan, voisiko mahdollisella tartunnan lähteellä olla niin tuore infektio, että sitä ei vielä voida havaita yllä mainituissa verikokeissa, mutta tartunnan mahdollisuus on silti olemassa.
- B-hepatiitti paketin HbsAg on varsin herkkä ja kertoo tartuttavuudesta, jos positiivinen.
- Jos mahdollisen tartunnan lähteellä epäillään tuoretta HCV-infektiota, kannattaa tarkistaa lähteen HCVNhO. Jos HCVNhO:ssa ei havaita virusta, niin käytännössä ei ole tartuntariskiä, koska tutkimus mittaa itse virusta.
- HIVAgAb ikkunavaihe on suhteellisen lyhyt, 12–26 vrk. Jos lähteellä olisi primaari-infektion oireet tai suuri epäily tuoreesta tartunnasta, kannattaa tutkia P -HIV1NhO (ja perustellisen harkinnan jälkeen P- HIV2NhO).
- Altistuneesta otetaan nollanäytteeksi S-HIVAgAb, S-HBsAg, S-HBsAb sekä S-HCVAb. Nollanäytteet lähetetään heti tutkittaviksi, jos vastapuoli ei ole tiedossa tai hän ei suostu kokeisiin. Jos vastapuolelta saadaan näytteet, pakastetaan altistuneen verinäytteet odottamaan näytevastauksia. Jos vastapuolen näytevastaukset ovat negatiiviset, näytteitä ei tarvitse tutkia eikä altistuneesta tarvitse ottaa jatkonäytteitä. Jos vastapuolella todetaan tai on todettu HIV-, HBV- tai HCV-tartunta, lähetetään altistuneen nollanäytteet
tutkittaviksi.
- B-hepatiittiserologian tulkinta: ks. tarkemmin «Virushepatiitit»1.
- Työntekijän altistusnäyte otetaan pääsääntöisesti työterveyshuollon kautta seuraavana arkipäivänä. Näyte voidaan ottaa myös päivystyksessä, jos erityiset syyt niin vaativat, esim. ennen hepatiitti B -immunoglobuliinia.
- Altistuneesta otetaan jatkonäytteet S-HBsAg, S-HBcAb, S-HCVAb sekä S-HIVAgAb 1, 3 ja 6 kk:n kuluttua, jos vastapuoli ei ole tiedossa, ei ole suostunut näytteenottoon tai hänet on todettu tai todetaan HIV-, HBV- tai HCV-positiiviseksi.
Tutkimusten korvaaminen
- Näytteiden ottoon ja tutkimukseen liittyvät kulut korvataan työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvauslautakunnan ohjeen (2001) mukaan perustellussa tartunnan epäilyssä, kun tartunnanlähde on yksilöitävissä
- ja on todennäköiset syyt epäillä häntä taudinkantajaksi
- tai tartuntavaara on hänen elämäntavoistaan käytössä olevan tiedon perusteella ilmeinen
- tai jos työtiloissa on tartuntavaaran aiheuttavaa materiaalia.
- Tällaisessa tilassa korvataan alkuvaiheen hoito- ja tutkimuskulut sekä myöhemmät tarpeelliset tutkimukset, hoito ja rokotukset. Jos tartuntavaara myöhemmin osoittautuu vääräksi, jatkohoitoja ja rokotuksia ei enää korvata.
Toimenpiteet, jos tartunnan lähde on B-hepatiitin kantaja tai on vahva syy epäillä kantajuutta
- Hepatiitti B -infektion vähäisen esiintyvyyden vuoksi Suomessa ei ole järjestelmällisesti rokotettu kaikkia työssään mahdollisesti verelle altistuvia.
- Veritartuntatilanteessa toimitaan taulukon «Toimenpiteet hepatiitti-B-altistuksessa»1 mukaan.
Taulukko 1. Toimenpiteet hepatiitti-B-altistuksessa| Altistuneen B-hepatiittisuoja | Tartunnan lähde HBsAg + | Tartunnan lähde HBsAg – | Tartunnan lähde HBsAg ? |
|---|
| Hepatiitti B–immunoglobuliini alle vuorokauden kuluessa ja aloita B-hepatiittirokotesarja | Aloita B-hepatiittirokotesarja | Aloita B-hepatiittirokotesarja |
| Ei hoitoa | Ei hoitoa | Ei hoitoa |
| Hepatiitti B–immunoglobuliini alle vuorokauden kuluessa ja tehosterokote | Ei hoitoa | Jos vahva syy epäillä kantajuutta, hoida, kuin jos tartunnan lähde HBsAg + |
| Tutki altistuneen rokotesuoja (anti-HBs). Jos riittävä, ei hoitoa. Jos riittämätön, hepatiitti B–immunoglobuliini alle vuorokauden kuluessa ja tehosterokote | Ei hoitoa | Tutki altistuneen rokotesuoja (anti-HBs). Jos riittävä, ei hoitoa. Jos riittämätön, tehosterokote ja rokotussuojan tarkistus 1–2 kk:n kuluttua |
Jos vastapuoli on hepatiitti C -positiivinen
- Vastapuolen näytteestä voidaan tutkia HCV-RNA (HCVNhO) infektiivisyyden arvioimiseksi selvässä riskitilanteessa.
- Altistuneesta tutkitaan HCV-Ab 1, 3 ja 6 kuukauden kuluttua.
- Jos C-hepatiittivasta-aineet muuttuvat positiivisiksi seurannassa, voidaan aloittaa hoito.
- Rokotetta ei ole.
Altistumista seuraava infektioriski
Taulukko 2. Työperäinen virusaltistus | Virus | Ihon lävistävä vamma | Purema | Infektiivinen materiaali |
|---|
| Varma | Mahdollinen | Epätodennäköinen |
|---|
| 5 %, jos HBsAg +; 25 %, jos HBeAg + | Osoitettu | Veri, verituotteet | Siemenneste, kehon nesteet, emätinerite, sylki | Virtsa, uloste |
| 1–5 % | Ei osoitettu | Veri | Verituotteet, veriset nesteet, siemenneste, emätinerite | Sylki, virtsa, uloste, hiki, kyynelet eivät ole dokumentoituja hepatiitti C-tartunnan lähteitä. |
| 0.3–0.4 % | Osoitettu | Veri, verituotteet | Siemenneste, emätinerite, likvori, rintamaito, eksudaatit, seroosit nesteet, lapsivesi, sylki hammastoimenpiteissä | Sylkeä, virtsaa, ulostetta, hikeä, kyyneleitä ei pidetä HIV-infektion suhteen tartuntavaarallisina. |
Hygieniaohjeet HIV- tai hepatiittipotilasta hoitaville
Kirjallisuutta
- Verbeek JH, Rajamaki B, Ijaz S, ym. Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. Cochrane Database Syst Rev 2020;4(4):CD011621 «PMID: 32293717»PubMed
- Mischke C, Verbeek JH, Saarto A, ym. Gloves, extra gloves or special types of gloves for preventing percutaneous exposure injuries in healthcare personnel. Cochrane Database Syst Rev 2014;2014(3):CD009573 «PMID: 24610769»PubMed
- Parantainen A, Verbeek JH, Lavoie MC, ym. Blunt versus sharp suture needles for preventing percutaneous exposure incidents in surgical staff. Cochrane Database Syst Rev 2011;2011(11):CD009170 «PMID: 22071864»PubMed
