Takaisin Tulosta

HIV-infektio

Lääkärin käsikirja
8.5.2025 • Viimeisin muutos 8.5.2025
Janne Laine, Janne Mikkola ja Lotta Mononen

Keskeistä

  • Tärkeintä on löytää HIV-tartunnan saaneet.
  • HIV-infektiota epäillään mm.
    • kun henkilö on altistunut HIV-tartunnalle suojaamattoman seksin tai pistosten kautta
    • kun riskikäyttäytyjällä on primaari-infektioon viittaavia oireita
    • etiologialtaan epäselvän immunosuppressioon viittaavan oireilun, epäselvän kuumeilun, tahattoman laihtumisen, dementoitumisen, epäselvän hiivaesofagiitin, trombosytopenian tai anemian aiheuttajana.
    • Käypä hoito -suosituksen mukaan HIV-testi suositellaan tutkittavaksi keuhkokuumepotilaalta, etenkin jos tauti on johtanut sairaalahoitoon.
  • HIV-testi muuttuu positiiviseksi 1–3 kk:n kuluttua tartunnasta. Tartunnan poissulkemiseksi vasta-aineita tulee seurata 3 kk:een saakka. Mahdolliset ensioireet tulevat 2–6 viikon kuluttua tartunnasta.
  • HIV-tartunnan saaneet lähetetään yliopisto- tai keskussairaalaan infektiolääkärin seurantaan heti, kun diagnoosi on tehty.
  • HIV-infektiota ei voida pysyvästi parantaa, mutta kombinaatiolääkehoito (cART = combination antiretroviral therapy, aiemmin HAART = highly active antiretroviral therapy) on korjannut potilaiden elinajanodotteen lähelle HIV-negatiivisen väestön elinajanodotetta.
  • Väestölle suunnattua tietoa löytyy Hivpointin sivuilta «https://hivpoint.fi/»1.

Epidemiologia

  • Vuonna 2023 todettiin WHO:n arvion mukaan koko maailmassa n. 1.3 miljoonaa uutta HIV-tartuntaa, HIV-infektioon liittyviin tauteihin kuoli n. 630 000 ihmistä ja tartunnan kantajia oli n. 40 miljoonaa. 30.7 miljoonaa heistä oli antiviraalisen hoidon piirissä.
  • Suomessa todettiin 282 uutta HIV-tartunnan saanutta v. 2023. Näistä n. 70 % oli ulkomailta Suomeen tulleita henkilöitä, joiden tartunta oli jo aikaisemmin tiedossa. Yleisin tartuntatapa oli heteroseksi (50 %). Miesten väliseen seksiin liittyi 18 % ja ruiskuhuumeiden käyttöön 11 % tartunnoista «https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/hiv/hivin-ja-aidsin-esiintyvyys»2. Tartuntatapa ei ollut tiedossa 21 %:ssa tapauksista.
  • Tartunnoista merkittävä osa todetaan edelleen myöhään, eli CD4-lymfosyyttimäärä oli alle 0.35 × 109 diagnoosivaiheessa.
  • Huomattava osa suomalaisten tartunnoista liittyy matkailuun.

HIV-infektion luonnollinen kulku

Ensitauti

  • HIV-infektion ensitauti kehittyy n. puolelle tartunnan saaneista 2–6 viikon kuluttua tartunnasta.
  • Oireina voi esiintyä mm. lämpöilyä, väsymystä, kurkkukipua, päänsärkyä, ripulia, lihas- ja nivelsärkyä sekä toisinaan imusolmukesuurentumia ja pieninäppyläistä ihottumaa vartalolla. Ensitauti voi muistuttaa mononukleoosia.
  • Oireet häviävät kuukauden kuluessa.
  • Diagnoosia vaikeuttaa se, että tässä vaiheessa osa potilaista on vielä negatiivisia HIV-AgAb-testissä. HIV-AgAb testi tuleekin uusia 3 kk:n kuluttua, jos epäillään ensitautia ja testi on jäänyt negatiiviseksi.

Oireeton vaihe

  • Kestää vuosia, toisinaan yli 10 vuotta.

Oireinen HIV-infektio

  • CD4-lymfosyyttien määrä on usein pienentynyt alle tason 0.35 × 109/l.
  • Viruskuorman kasvu ennakoi usein oireiden ilmaantumista.
  • Oireet ovat epäspesifisiä, kuten laihtumista, lämpöilyä ja pitkittynyttä ripulia (kuva «»1).
  • Immuunivasteen heikkenemisestä kertovat mm. vyöruusu, suun ja nielun kandidiaasi ja seborrooinen ekseema. Ks. myös kuva «»2.

AIDS

  • AIDS-vaihe on kyseessä, kun HIV-infektiota sairastava saa ainakin yhden opportunistiseksi hyväksytyn seurannaistaudin, joka on mainittu tartuntatauti-ilmoitus B:ssä.
  • cART on vähentänyt seurannaistautien ilmaantuvuutta merkittävästi.
  • Seurannaistaudeista Suomessa yleisimpiä ovat
    • Pneumocystis jiroveci -keuhkokuume
    • tuberkuloosi.
  • Myös lymfooma voi olla seurannaistauti.

Milloin HIV-näyte? evd

  • Kliinisiä tilanteita, joissa HIV-näytteen tutkiminen on aiheellista, ovat erityisesti seuraavat:
    • taustalla on riskikäyttäytymistä: suojaamattomia seksikontakteja satunnaisten partnerien kanssa, suojaamattomia seksikontakteja prostituoitujen kanssa tai ruiskuhuumeiden käyttöä
    • sukupuolitaudit
    • muuta selitystä vaille jäävä kuume, ripuli, laihtuminen tai dementoituminen
    • selittämätön trombosytopenia
    • Pneumocystis jirovecin aiheuttama keuhkokuume (opportunistinen keuhkokuume, jolle on tyypillistä hidas alku, rasitushengenahdistus, hypoksemia ja lievä tai kohtalainen kuume)
    • suun laaja-alainen kandidiaasi, johon liittyy nielemisvaikeutta tai -kipua (ruokatorven kandidiaasi)
    • Kaposin sarkooma (viininpunaiset tai sinipunaiset läikät tai tuumorit kitalaessa, ikenissä tai iholla)
    • B- tai C-hepatiitti
    • HIV-ensitautiin sopivat löydökset
    • kohdunkaulan syöpä, ainakin jos tauti ilmenee nuorella iällä
    • lymfooma
    • tuberkuloosi tai ympäristömykobakteerin aiheuttama infektio
    • avohoitopneumonia.
    • HIV-näytteen tutkiminen on suositeltavaa endeemisiltä alueilta tulevien maahanmuuttajien terveystarkastuksissa «Maahanmuuttajan terveystarkastus»1.
  • HIV-näyte on aina syytä tutkia, kun potilas sitä pyytää. HIV-testiä tulee tarjota, jos tiedossa on tartunnalle altistavaa riskikäyttäytymistä, kuten suojaamattomia satunnaisia seksikontakteja tai suonensisäisten huumeiden käyttöä. Testaamiskynnys on syytä pitää matalana.
  • Potilaalle tulee kertoa aikomuksesta tutkia HIV-näyte. Jos potilas kieltäytyy, hänelle tulee selvittää, mitä hankaluuksia ja vahinkoa diagnoosin viivästyminen voi aiheuttaa hänelle itselleen, hoitavalle yksikölle (lisätutkimukset ja pidentynyt hoitoaika) sekä muille ihmisille (tartuntavaara).
  • HIV-testin tulos on luotettava 3 kk:n kuluttua altistumisesta. Kondomia on käytettävä seuranta-aikana «Consistent use of condoms appears to result in 80% reduction in HIV incidence.»B. Turvaseksi on erityisen tärkeää epäiltäessä tuoretta HIV-infektiota, koska alkuvaiheessa virusmäärä on suuri.
  • Raskaana oleville tarjotaan seulontaa äitiysneuvolassa.

Diagnoosi

  • HIV-AgAb-testi
    • Ensimmäisen kerran HIV-positiiviseksi todetusta potilaasta suositellaan otettavaksi kontrollitesti näytesekaannusten poissulkemiseksi. Sen lisäksi potilaasta tulee ottaa tartuntatautilain edellyttämä näyte kantakokoelmaan. Varmistustesti ja kantakokoelmanäyte tutkitaan yleensä ensikäynnin yhteydessä erikoissairaanhoidon poliklinikassa.
  • Testi muuttuu positiiviseksi 2–4 viikkoa oireiden alusta tai viimeistään 3 kk:n kuluttua tartunnasta. Jos henkilö on saanut profylaktista HIV-lääkitystä altistumisen jälkeen, testiä seurataan 6 kk:een asti.

Tutkimukset ja potilasohjaus perusterveydenhuollossa evd

  • HIV-infektion seuranta ja hoito kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Lähete on syytä laatia heti tartunnan tultua todetuksi.
  • Positiivisen testituloksen kertomista varten on varattava riittävästi aikaa. Potilaalle on lisäksi hyvä antaa yhteystieto, josta tarvittaessa saa lisätietoja tai psyykkistä tukea (esim. Positiiviset ry «https://www.positiiviset.fi/»3, Hivpoint «https://hivpoint.fi»4).
  • Negatiivisen tuloksen kertomisen yhteydessä on hyvä tilaisuus keskustella riskikäyttäytymisestä ja uusintatestauksen tarpeesta.
  • HIV-testejä suorittavan yksikön tulisi pystyä antamaan HIV-positiiviseksi todetulle henkilölle yleisinformaatio tartuntatavoista, taudinkulusta ja hoitomahdollisuuksista sekä ohjausta jokapäiväisen elämän hygienia- ym. kysymyksien varalle «HIV counseling and testing appears to induce change in risk-related behaviour.»B.
  • Yksilötason arvio taudin vaiheesta ja ennusteesta sekä hoidon suunnittelu tehdään erikoissairaanhoidossa.
  • Kontaktien jäljityksen käynnistää HIV-tartunnan todennut lääkäri, ja sen toteutumisesta huolehtivat hoitava infektiolääkäri ja kunnan tartuntatautivastuulääkäri.
  • Tartuntatauti-ilmoitus «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/seurantajarjestelmat-ja-rekisterit/tartuntatautirekisteri/laakarin-tartuntatauti-ilmoitus-ja-tartuntatautiepaily»5
  • Jos kyseessä on suonensisäisten huumeiden käyttäjä, käynnistetään hepatiitti B -rokotesarja, ellei henkilö ole saanut rokotetta tai sairastanut B-hepatiittia. Myös HCV-vasta-aineet on syytä tutkia.
  • Potilaan seuranta jatkuu infektiosairauksien poliklinikassa pysyvästi. Tutkimukset ja hoito ovat potilaalle maksuttomia.

Hoito evd

HIV:n antiviraalinen hoito evd

HIV-infektio ja yleislääkäri

  • Potilaat asioivat perusterveydenhuollossa tavallisten kansantautien, kuten verenpainetaudin ja diabeteksen, tavallisten infektioiden, iho-ongelmien, hammashoidon tai täysin HIV-kantajuudesta riippumattomien asioiden merkeissä.
    • HI-viruslääkkeillä on runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Vaarana on jonkin lääkkeen liian suuri tai pieni pitoisuus. Konsultoi tarvittaessa viruslääkehoidosta vastaavan yksikön lääkäriä. Verkosta löytyy myös helppokäyttöisiä työkaluja, kuten Liverpoolin yliopiston interaktiotyökalu «https://hiv-druginteractions.org/»9.
    • HIV-kantajan kuumetauteja hoidettaessa on aiheellista herkästi konsultoida puhelimitse hoitavaa yksikköä, etenkin jos potilaan CD4-solutaso on huomattavan matala.
  • Lääkkeellisellä estohoidolla (PEP = post-exposure prophylaxis) voidaan merkittävästi vähentää HIV-tartunnan riskiä sekä työperäisessä «Työperäinen veri- ja eritealtistus»2 että ei-ammatillisessa altistustapahtumassa (esim. kondomin rikkoutuminen yhdynnässä HIV-diskordantilla pariskunnalla). Estohoito suositellaan aloitettavaksi mahdollisimman pian, mielellään 2 t:n kuluessa, mutta viimeistään 72 t altistuksen jälkeen. Estohoidon arvio tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa.
  • Ennen altistusta aloitetun estolääkityksen (PrEP = pre-exposure prophylaxis) on oikein käytettynä osoitettu ehkäisevän sekä miesten väliseen seksiin, heteroseksiin että pistoshuumeiden käyttöön liittyviä HIV-tartuntoja. PrEP-hoidon indikaatioita käsitellään yksityiskohtaisesti THL:n julkaisussa: ks. 10 «Ristola M. HIV-pandemian juuriminen on yhä kesken. Suom Lääkäril 2021;76(3):120-124. »3.
    • PrEP-hoidossa käytetään tiettyjä HIV-lääkkeitä. Niitä saa määrätä HIV:n hoitoon perehtynyt lääkäri. Julkisen terveydenhuollon toteuttama PrEP-lääkitys on Suomessa maksutonta.
    • PrEP-hoidon arvio ja aloittaminen on keskitettyä, mutta hyvinvointialueilla asia on järjestetty vaihtelevalla tavalla. PrEP-hoidon järjestävällä taholla tulee olla hyvät tiedot HIV-infektiosta sekä seksitaudeista ja -käyttäytymisestä.
    • HIV-tartunnan pitää olla suljettu pois HIV-AgAb-testillä ennen PrEP-arvioon lähettämistä.
    • PrEP-hoito vaatii sitoutumista. Hoito edellyttää säännöllisiä verikokeita ja lääkkeen hakuja.
    • PrEP-hoito antaa suojaa vain HIV-tartuntaa vastaan. Potilaan kanssa on hyvä käydä läpi myös muut tartuntariskit samalla kun PrEP-hoidosta keskustellaan. Kondomin käyttö seksissä ja puhtaiden pistovälineiden käyttö on tärkeää, vaikka PrEP aloitettaisiinkin.
    • Varmista samalla myös, että potilas on saanut hänelle tarkoitetut rokotteet. Pistämällä huumeita käyttävät ja miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, saavat kaikille tarkoitettujen rokotteiden lisäksi hepatiitti A- ja hepatiitti B -rokotukset maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa. Maksuton B-hepatiittirokotus kuuluu myös seksityöntekijöille.

HIV-kantajuus ja potilaiden työkyky

  • Oireettomassa vaiheessa potilaan työkyky on yleensä normaali.
  • Ensitaudin aiheuttama työkyvyttömyys on ohimenevä. AIDSin aiheuttama työkyvyn heikentyminen saattaa korjautua viruslääkityksen aikana.
  • Tartuntavaara ei yleensä ole esteenä työuran jatkamiselle.

Hygieniaohjeet HIV-potilasta hoitaville

  • Tilanteissa, joissa on mahdollista altistua verelle, käytetään käsineitä ja kasvosuojuksia, jotka suojaavat myös silmät.
  • Verinäytteiden ottajalla tulee olla käsineet, ei kasvosuojusta (jos käytetään tyhjiöputkia).
  • Erityistä huomiota tulee kiinnittää työtapoihin pistotapaturmien välttämiseksi.
  • Työperäinen HIV-altistus: ks. «Työperäinen veri- ja eritealtistus»2.

Kirjallisuutta

  1. Kivelä P, Sutinen J, Liitsola K, ym. HIV-infektion hoito Suomessa. Duodecim 2025;141(4):283-90. «HIV-infektion hoito Suomessa (4/2025)»3
  2. HUS. HIV-hoito-opas «https://www.hus.fi/ammattilaiselle/ammattilaisten-palvelut-ja-ohjeet/infektiot/mikrobilaakehoito»6.
  3. Ristola M. HIV-pandemian juuriminen on yhä kesken. Suom Lääkäril 2021;76(3):120-124. «HIV-pandemian juuriminen on yhä kesken (3/2021)»4
  4. Ryom L, Cotter A, De Miguel R ym. 2019 update of the European AIDS Clinical Society Guidelines for treatment of people living with HIV version 10.0. HIV Med 2020;21(10):617-624. «PMID: 32885559»PubMed
  5. Aho I, Kaijomaa M. HIV-positiivisen naisen raskaus ja synnytys. Duodecim 2020;136(17):1915-22. «HIV-positiivisen naisen raskaus ja synnytys (17/2020)»5
  6. Kansallinen hiv- ja hepatiittiasiantuntijaryhmä. Uutta hivin ehkäisyssä: Hiv-altistusta edeltävä lääkehoito PrEP. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) – Ohjaus 3/2019 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-321-2»11.
  7. Syrjänen J, Viskari H, Jämsen E. HIV ja vanheneminen (20/2018). Duodecim 2018;134(20):2007-14. «HIV ja vanheneminen (20/2018)»6