Takaisin Tulosta

Maahanmuuttajan terveystarkastus

Lääkärin käsikirja
23.1.2024 • Viimeisin muutos 23.1.2024
Kreeta Burakowski, Valentina Oroza, Kirsi Valtonen ja Helena Lapinleimu

Keskeistä

  • Suomi ei aseta terveydellisiä vaatimuksia maahantuloviisumin hakijalle, eikä maahanmuuttajaa käännytetä maasta terveydellisin perustein.
  • Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjeen mukaisesti jokaiselle pakolaiselle ja turvapaikanhakijalle suositellaan tehtäväksi terveystarkastus ja seulontatutkimukset infektio-ongelmien ehkäisemiseksi.
  • Keuhkotuberkuloosin varhaiseksi toteamiseksi kaikille korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista kotoisin oleville maahanmuuttajille tulee STM:n ohjeen mukaisesti järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus, mikäli oleskelu Suomessa kestää todennäköisesti yli 3 kk. Muille maahanmuuttajille ei ole olemassa valtakunnallista suositusta terveystarkastuksesta. Silti infektiotautien seulonta STM:n ohjeiden mukaisesti on perusteltua, erityisesti aktiivin tuberkuloosin poissulkemiseksi.
  • THL ylläpitää maakohtaista listaa maahanmuuttajien tartuntatautien seulonnasta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B -rokotuksista «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/maahanmuuttaneiden-terveyspalvelut-ja-tartuntatautien-ehkaisy/maahanmuuttaneet-ja-tartuntatautien-seulonta/maakohtainen-suositus-tartuntatautien-seulontaan»4.
  • Diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä muut kansansairaudet ovat yleisiä myös maahanmuuttajien keskuudessa.
  • Erilaisten anemioiden yleisyyden vuoksi maahantulotutkimusten yhteydessä suositellaan tutkimaan myös perusverenkuva.
  • Maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla, on paljon psyykkistä kuormaa ja mielenterveysongelmia. Psyykkisten ongelmien ehkäisy, tunnistaminen ja hoitaminen on olennaista kotoutumisen edistymisen kannalta.
  • Erityisesti pakolaisina tulleilla on usein pysyviä vammoja väkivallan tai onnettomuuksien jäljiltä. Kuntoutustarvetta tulee arvioida jo maahantulotarkastuksessa. Krooninen kipu on yleistä, ja sen huolellinen hoitaminen tärkeää.

Terveystarkastusten järjestäminen

  • Virallinen asioimistulkki on tilattava paikalle, jos yhteistä kieltä ei ole.
  • Tulkkiavusteinen työskentely on hidasta, joten aikaa on varattava tavallista enemmän.
  • Terveystarkastus tehdään tehokkaimmin terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyönä: terveydenhoitaja haastattelee uudet tulijat ja ohjaa tutkimuksiin, lääkäri käy vastaukset läpi ja tekee tarvittaessa terveystarkastuksen ja jatkosuunnitelman.
  • Kaikille alle 7-vuotiaille lapsille, raskaana oleville, vammaisille ja oireisille tehdään aina terveydenhoitajan haastattelun jälkeen lääkärintutkimus.
  • Maahanmuuttajalasten terveystarkastus ei saa viivästyttää kouluun pääsyä. Terveystarkastus ei ole edellytys kouluun pääsemiselle.
  • Kaikki adoptiolapset tarvitsevat maahantulotarkastuksen.
  • Päätös maahantuloluvan myöntämisestä ei riipu terveystarkastuksen tuloksista, eikä tuloksia ilmoiteta maahantuloviranomaisille.

Terveydenhoitajan maahantulotarkastus

  • Maahantulon peruste
  • Syntymämaa, missä maissa ja minkälaisissa olosuhteissa on elänyt? Onko oleskellut pakolaisleirillä tai vastaanottokeskuksessa?
  • Perhetilanne: onko koko perhe Suomessa, elääkö sukulaisia konfliktialueilla tai muuten epävakaissa oloissa?
  • Sosiaalinen verkosto
  • Koulutus- ja työhistoria: luku- ja kirjoitustaito äidinkielellä, kielitaito, kuinka monta luokkaa käynyt koulua, ammatillinen ja muu koulutus, mitä työtä on tehnyt?
  • Onko kokenut nälkää, sotaa, vankeutta, kidutusta, psyykkistä, fyysistä, seksuaalista tai lähisuhdeväkivaltaa tai muuta vainoa?
  • Alle kouluikäiset lapset: raskauden kesto, syntymäpaino ja -pituus, raskauden kulun säännöllisyys, synnytystapa sekä terveydentila ensimmäisen kuukauden aikana syntymän jälkeen
  • Lapsen kasvu ja kehitystiedot
  • Aikaisemmat sairaudet ja hoidot: pitkäaikaissairaudet, allergiat, infektiot, vammat ja sairaalahoidot
  • Nykylääkitys: kaikki käytössä olevat lääkkeet ja luontaistuotteet
  • Aikaisemmat leikkaukset
  • Kysytään kaikilta naisilta, miehiltä ja lasten vanhemmilta, onko tehty ympärileikkausta/ tyttöjen tai naisten sukupuolielinten silpomista (FGM) «Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen, ympärileikkaus, FGM»1 «https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttajien-seksuaali-ja-lisaantymisterveys/tyttojen-ja-naisten-sukuelinten-silpomisen-estaminen»5.
    • Kerrotaan, että naisten ympärileikkaus /FGM on laitonta Suomessa.
    • Kerrotaan ja kysytään ympärileikkauksen aiheuttamista mahdollisista oireista ja annetaan tietoa avausleikkauksesta.
  • Naisilla kuukautisten alku ja säännöllisyys, raskaudet ja synnytykset, papakokeet, käytössä oleva ehkäisy tai ehkäisyn tarve
    • Jos luotettavaa ehkäisyä ei ole käytössä, sitä tarjotaan aktiivisesti.
  • Rokotushistoria, onko sairastanut vesirokkoa?
  • D-vitamiinin käytöstä kysyminen ja opastaminen
    • Suurin osa maahanmuuttajista kärsii D-vitamiinin puutteesta.
  • Tupakointi, päihteiden käyttö
  • Mahdolliset altistukset tarttuville taudeille (esim. tuberkuloosikontaktit lähipiirissä, HIV-riskitekijät)
  • Korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista tuleville tbc-oirekysely: yskä, yskökset, veriyskä, hengenahdistus, kivut, laihtuminen, kuumeilu, ruokahaluttomuus, ripuli, yöhikoilu
  • Itse koettu terveydentila
  • Nykyoireet: esimerkiksi kivut, vatsan toiminta, ruokahalu, väsymys, hengenahdistus, kastelu
  • Mielenterveys: mieliala, unen laatu, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus, muistiongelmat
  • Arjen sujuminen, toimintakyky
  • Kuulo
  • Näkö
  • Status
    • Pituus ja paino
    • Verenpaine
    • BCG-arpi alle 7-vuotiailta
    • Hampaiden kunnon arvioiminen ja selkeiden ongelmien havaitseminen
  • Maahantulokokeiden ohjelmointi ja niihin ohjaaminen

Lääkärin maahantulotarkastus

  • On huomioitava, että suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on maahanmuuttajalle uusi asia.
  • Tarkastuksen aloitus
    • Esittäydytään ja kerrotaan, mistä maahantulotarkastuksessa on kyse.
    • Käydään läpi tutkimustulokset.
    • Tarkennetaan terveydenhoitajan tekemää haastattelua.
  • Huolellinen status
    • Yleistila, muisti ja orientaatio
    • Korvat tutkitaan myös aikuisilta (tärykalvoperforaatiot yleisiä).
    • Imusolmukkeet
    • Sydämen ja keuhkojen auskultointi
    • Vatsan palpaatio: maksan ja pernan koon arvio
    • Ihon tarkastaminen (syyhy yleistä)
    • Lapsilla ulkoisten sukupuolielinten tarkastus (tyttöjen ja poikien ympärileikkaus, kivekset)
    • Gynekologisen tutkimuksen tarjoaminen mm. naisten ympärileikkauksen/ tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen (FGM) havaitsemiseksi, tyypin (WHO luokitus) ja avausleikkauksen tarpeen arvioimiseksi.
    • Mielialan, ahdistuneisuuden ja vuorovaikutuksen arviointi
    • Adoptiolapsilla muun statuksen ohella on erityisen tärkeää kehityksen, aistitoimintojen ja kasvun arviointi.
    • Muu oireenmukainen status

Maahanmuuttaja ja mielenterveys

  • Etenkin pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla on paljon psykiatrisia häiriöitä, mm. traumaperäistä stressihäiriötä «https://www.kaypahoito.fi/hoi50080#s12»6 ja masennusta.
  • Mielenterveyden ongelmien ja psykiatristen häiriöiden tunnistaminen sekä hoitosuhteen luominen voi olla haastavaa vieraasta kulttuurista tulevan potilaan kohdalla. Olennaista on luottamuksellisen ja kunnioittavan ilmapiirin luominen sekä ammattitaitoisen tulkin käyttö tarvittaessa.
  • On tärkeää, että potilas hyväksyy tulkin. Asioimistulkki kääntää kaiken potilaan puhuman, jolloin myös mahdollinen hajanaisuus ja psykoottiset ajatuskulut tulevat esiin.
  • Keskustelu mielialaongelmista tai traumaperäisestä oireilusta voi alkaa luontevasti uniongelmien, muistihäiriöiden tai kipujen selvittelystä.
  • Joissakin yhteisöissä mielenterveyden ongelmiin liitetään voimakasta stigmaa, jolloin potilaan ei ole helppoa kertoa ongelmastaan. Potilasta voi muistuttaa omasta ja asioimistulkin vaitiolovelvollisuudesta.
  • Luottamuksellisen suhteen rakentaminen on erityisen tärkeää mutta samalla haasteellista, jos potilas on kokenut väkivaltaa ja syrjintää myös viranomaisten taholta.
  • Traumakokemuksista kannattaa kysyä suoraan, sillä niistä potilas ei välttämättä kerro spontaanisti. Kysymällä traumoista viestitetään potilaalle, että lääkäri tietää näistä asioista jotakin, että kokemuksista on lupa puhua ja että potilasta halutaan auttaa.
  • Traumahistoriasta riippumatta maahanmuuttajapotilaan suurimmat huolenaiheet liittyvät usein elämään uudessa kotimaassa: juurettomuuteen, syrjintään, työttömyyteen tai epävarmuuteen oleskeluluvasta tai kielen oppimisesta.
  • THL on julkaissut käsikirjan pakolaisten mielenterveyden tukemisesta Suomessa «https://www.julkari.fi/handle/10024/136193»7.

Maahanmuuttajien infektioseulonta

  • STM on julkaissut vuonna 2009 suosituksen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektiotautien seulonnasta. Muille maahanmuuttajille ei ole olemassa valtakunnallista suositusta terveystarkastuksesta, mutta infektiotautien seulonta ohjeen mukaisesti riskimaista tulevilta on perusteltua erityisesti aktiivin tuberkuloosin poissulkemiseksi.
  • THL julkaisi vuonna 2017 (päivitetty 31.10.2023) ohjeen keuhkotuberkuloosin varhaisesta toteamisesta osana maahanmuuttajan terveystarkastusta. Ohjeen mukaan kaikille erittäin korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maista kotoisin oleville maahanmuuttajille tulee järjestää vapaaehtoinen tuberkuloosin seulontatutkimus, mikäli Suomessa oleskelun kesto on todennäköisesti yli 3 kk «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-920-0»2.
  • THL ylläpitää ajantasaista maakohtaista listaa maahanmuuttajien tartuntatautien seulonnasta sekä lasten tuberkuloosi- ja hepatiitti B -rokotuksista «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/turvapaikanhakijoiden-infektiotautien-ehkaisy/maahanmuuttajien-tartuntatautien-seulonta-seka-lasten-tuberkuloosi-ja-hepatiitti-b-rokotukset»8.
  • Maalistan lisäksi seulonnassa tulisi ottaa huomioon yksilölliset tekijät, kuten mahdollinen aikaisempi oleskelu konfliktialueilla tai pakolaisleirillä.
  • THL:n ylläpitämän maalistan mukaiset tutkimukset
    • Keuhkojen röntgenkuva
      • Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään henkilön suostumuksella kaikille oireettomille 16 vuotta täyttäneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.
      • Muille maahanmuuttaneille maakohtaisen suosituksen ja yksilökohtaisen riskinarvion (esim. aiemmin sairastettu tuberkuloosi, lähipiirissä oleva tuberkuloosi tai aiemmin todettu HIV-infektio) perusteella.
      • Myös raskaana oleville (oireettomille viimeisen raskauskuukauden aikana)
      • Seulonnasta vastaava lääkäri tarkistaa kuvan ja lausunnon viiveettä, mutta viimeistään viikon kuluttua kuvauksesta.
      • Oireinen henkilö (yskä, yskökset, veriyskä), joka on saapunut korkean tuberkuloosi-ilmaantuvuuden maasta tai konfliktialueelta tai on oleskellut pakolaisleirillä, ohjataan pikaisesti tutkimuksiin ja hoitoon.
      • Alle 16-vuotiaiden lasten tuberkuloosin seulontaan käytetään keuhkojen röntgenkuvan sijaan ensisijaisesti IGRA-testiä. Keuhkojen röntgenkuva voidaan ottaa, jos IGRA-testi ei ole saatavilla.
    • S-HIVAgAb (tutkitaan myös, jos haastattelussa tulee esiin riskikäyttäytymistä, potilaalla on todettu tuberkuloosi tai henkilö itse sitä toivoo)
    • S-HBsAg, S-HCVAb
    • S-Trpa-Ab tutkitaan, jos seulotaan HIV tai hepatiitti B.
    • Suolistoloisten seulonta (F-Para-O, kaksi eri päivinä otettua näytettä) alle 16-vuotiailta
  • Mikäli alle 7-vuotiaan lapsen ei tiedetä saaneen rokotusta tai tyypillistä arpea ei löydy, hänet ohjataan lasten poliklinikalle BCG-rokotuksen harkintaa varten. Ennen rokotusta varmistetaan IGRA-testillä (B-TbIFNg), että lapsi ei ole saanut tuberkuloositartuntaa.

Maahanmuuttajien muut laboratoriotutkimukset

Anemian seulonta

  • Kaikilta tutkitaan infektioseulakokeiden yhteydessä PVKT.
    • Raudanpuuteanemiat ovat erittäin yleisiä maahanmuuttajilla, erityisesti naisilla ja lapsilla.
    • Suomessa harvinaiset perinnölliset hemoglobinopatiat «Talassemiat»2 «Sirppisolutauti»3 ovat maahanmuuttajilla yleisiä.

Harkinnanvaraiset laboratoriotutkimukset

  • Harkinnan, löydösten ja maahanmuuttajan oireiden mukaan voidaan tehdä esim. alla mainitut tutkimukset.
    • U-KemSeul/U-Solut
      • Epäiltäessä virtsatiekiviä (esiintyvyys on joissakin maissa suuri, esim. Thaimaa, Intia, Pakistan, Irak, Afganistan)
      • Epäiltäessä virtsaelinten tuberkuloosia (hematuria, pyuria) tai skistosomiaasia (hematuria)
    • fB-Gluk ja Kol-LDL tutkitaan herkästi, varsinkin jos on sukurasitusta, vyötärölihavuutta tai ylipainoa.
      • Diabetes on yleinen kurdi- ja somalialaistaustaisilla.
      • Lähi-Idästä, Japanista ja Kiinasta tulevilla on lisääntynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
    • Ulosteen parasiitit (F-Para-O, 2 eri päivinä otettua näytettä) myös yli 16-vuotiailta, jos suolisto-oireita ja riskimaasta
    • Suolisto-oireisilta tarvittaessa F-BaktNhO ja/tai F-ParaNhO
    • HelikobakteerinäyteF-HepyNhO (tunnistaa klaritromysiiniresistentin helikobakteerin) otetaan oireisilta ja niiltä, joilla on epäselvä anemia. Helikobakteeri-infektion esiintyvyys on maahanmuuttajilla yleinen, jopa 70 %.
    • Harkinnan mukaan D-25-OH. Merkittävä D-vitamiinin puutos on yleistä maahanmuuttajaväestössä.

Maahanmuuttajien infektiot

  • Maahanmuuttajan lähtö- ja oleskelumaan infektioepidemiologisen tilanteen tuntemus auttaa niin akuutin kuin kroonisenkin infektion diagnostiikassa.
  • Akuutisti sairasta, etenkin kuumeista potilasta tutkittaessa on pidettävä mielessä myös malaria, jos tartunta on ollut mahdollinen «Malarian diagnoosi ja hoito»4. Endeemiseltä alueelta kotoisin olevalla henkilöllä malaria voi olla lieväoireinen tai jopa oireeton.
  • Laihtumisen ja väsymyksen takana voi olla tuberkuloosi tai pitkälle edennyt HIV-infektio tai molemmat yhdessä.

Tuberkuloosi

  • N. puolet Suomen tuberkuloositapauksista todetaan ulkomaalaissyntyisillä; suhteellinen osuus on kasvanut viime vuosina.
  • Tuberkuloosin oireet voivat ilmaantua vuosia tartunnan jälkeen, ja sen mahdollisuus on muistettava koko eliniän Suomeen muuttamisen jälkeen.
  • Maahanmuuttajalle annetaan tietoa tuberkuloosista ja sen oireista. Henkilöä kehotetaan hakeutumaan viipymättä lääkärin vastaanotolle, jos hänelle ilmaantuu tuberkuloosin oireita. Neuvonnassa käytetään apuna ammattitaitoista tulkkia ja eri kielille käännettyä tiedotemateriaalia tuberkuloosista «https://tuberkuloosi.fi/materiaali/tb-oppaat/»9.
  • Hengitysoireiselle maahanmuuttajalle tehdään viiveettä keuhkojen röntgentutkimus, ja jos potilaalta nousee ysköksiä, yskösnäytteiden keräys kannattaa aloittaa jo avohoidossa (tuberkuloosivärjäys ja -viljely × 3).
  • Maahanmuuttajien tuberkuloositapauksista suuri osa on keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia, kuten imusolmuke-, luu-, nivel- tai virtsaelintuberkuloosia.
    • Jos tuberkuloosin endeemiseltä alueelta kotoisin olevalla henkilöllä on laihtumista, kuumeilua, anemiaa ja hypersedimentaatiota ilman yskää, hänellä tulisi epäillä keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia.
    • Suurentuneet imusolmukkeet etenkin kaulan alueella vahvistavat epäilyä.
    • Eritenäytteistä tulee tehdä tuberkuloosivärjäys ja -viljely (virtsasta vain tuberkuloosiviljely) ja kudosnäytteistä (esim. imusolmuke) lisäksi nukleiinihapon osoitus ja histopatologinen tutkimus.
  • Monilla HIV-endeemisillä alueilla esiintyy runsaasti tuberkuloosia, ja usein nämä esiintyvät yhdessä. Molemmat on syytä ottaa diagnostiikassa huomioon, etenkin kun oireet voivat olla hyvin samankaltaiset.
  • Tuberkuloosin diagnosointi: ks. «Tuberkuloosin diagnosointi»5

B-hepatiitti

  • B-hepatiitin kohtalaisen esiintyvyyden (2 %–8 % väestöstä kantajia) ja suuren esiintyvyyden (yli 8 % väestöstä kantajia) maita on Afrikassa, Aasiassa, trooppisessa Amerikassa sekä Itä-Euroopassa.
  • Jos potilas on hepatiitti B:n kantaja, häneltä tutkitaan myös S-HBeAg tartuttavuuden arvioimiseksi, sekä ALAT hepatiitin aktiivisuuden arvioimiseksi. Tarvittaessa potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon hepatiitti B:n hoitoarvioon.
  • Potilaalle annetaan ohjeet omalla äidinkielellä siitä, kuinka välttää veri- ja seksitartuntariskiä.
  • Samassa taloudessa asuvilta ja vakituisilta seksikumppaneilta tutkitaan S-HBsAg ja S-HBcAb. Jos nämä ovat negatiiviset, heille annetaan maksuton B-hepatiittirokotus.
  • Virushepatiitit: ks. «Virushepatiitit»6

C-hepatiitti

  • Hepatiitti C -vasta-aineet (S-HCVAb)
    • Riskiä lisäävät vankeus, HIV-infektio, i.v.-huumeiden käyttö, tatuointi, lävistys, verensiirrot, suojaamaton seksi.
    • HCVAb-positiivisilta tutkitaan taudin aktiivisuutta kuvaava S-HCVNh. Mikäli se on positiivinen, harkitaan C-hepatiitin hoitoa «Virushepatiitit»6

HIV-infektio

  • Viime vuosina yli puolet Suomessa todetuista HIV-tartunnoista on todettu ulkomaalaisilla.
  • HIV tutkitaan korkean esiintyvyyden maista saapuneiden lisäksi niiltä, joilla on HIV-riskitekijöitä (i.v.-huumeiden käyttö, prostituutio, vankilatausta, miesten välinen suojaamaton seksi), tai jos henkilö itse haluaa. Testattavalle tai hänen huoltajalleen on annettava mahdollisuus kieltäytyä testistä.
  • HIV-positiiviset ohjataan jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon «HIV-infektio»7.
  • Testin tulosta ei anneta tiedoksi turvapaikkahakemusta käsitteleville viranomaisille, vastaanottokeskuksen työntekijöille, oppilaitoksille tms.
  • Osa adoptiolapsista on HIV-positiivisten äitien HIV-negatiivisia lapsia, jotka eivät ole saaneet tartuntaa, mutta heillä voi olla eväsimmunoglobuliineina saatuja vasta-aineita. On turha pelästyttää perhettä tällaisessa tilanteessa. Tarvittaessa on hyvä konsultoida lasten infektiolääkäriä.
  • HIV-infektio: ks. «HIV-infektio»7

Kuppa

  • Kupan esiintyvyydestä tai ilmaantuvuudesta ei ole käytettävissä luotettavia maakohtaisia arvioita.
  • Tutkitaan maahanmuuttajalta, jos häneltä tutkitaan HIV tai hepatiitti B.
  • Jos Trpa-Ab on positiivinen, tutkitaan samasta näytteestä vielä S-KardAb (kardiolipiini) ja S-TPHA. Jos TPHA tai kardiolipiini on positiivinen, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon sen arvioimiseksi, onko kyseessä vanha serologinen arpi vai latentti tai aktiivi kuppa.
  • Kuppa: ks. «Kuppa»8

Suoliston parasiitti-infektiot

  • Suolistoparasiitit ovat yleisiä trooppisissa ja subtrooppisissa maissa (Saharan eteläpuolinen Afrikka, Kaakkois-Aasia, Intian niemimaa).
  • Tavallisimpia löydöksiä ovat piiskamato (trichuris) «Trikuriaasi»9, suolinkainen (ascaris) «Suolinkaistauti»10, koukkumato (ancylostoma) «Koukkumatotauti»11, strongyloides «Strongyloidiaasi»12 ja giardia «Giardiaasi»13.
  • F-Para-O tutkitaan THL:n maakohtaisen listan mukaisesti alle 16-vuotiailta ja myös oireisilta yli 16-vuotiailta.
  • F-Para-Nho tutkimuksen käyttöä voi harkita alueellisen ohjeistuksen mukaan.
  • Eosinofilian taustalla on muistettava matotaudin mahdollisuus.
  • Patogeeniset suolistoparasiitit on Suomen olosuhteissa perusteltua hoitaa oireettomallakin henkilöllä mahdollisten myöhempien komplikaatioiden ja joidenkin parasiittien kohdalla edelleen leviämisen ehkäisemiseksi.
  • Adoptiolapsilla on osoitettu positiivinen assosiaatio Suomeen tulovaiheessa todetuilla suolistoparasiiteilla ja myöhemmillä käyttäytymisen ongelmilla.

Rokotukset

  • Suomalaisen rokotusohjelman «Rokotukset»14 mukaista rokotussuojaa tarjotaan turvapaikkaa hakeville lapsille ja raskaana oleville, kiintiöpakolaisille, turvapaikan saaneille, adoptiolapsille, opiskeluterveydenhuoltoa käyttäville ulkomaalaisille opiskelijoille ja pysyvästi Suomeen muuttaneille.
  • Maahanmuuttajan aiemmin saamien rokotusten selvittäminen voi olla vaikeaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivuilla on linkit Euroopan tautiviraston (ECDC) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) verkkosivuille, joista löytyy eri maiden rokotusohjelmia. Jos taustatiedot ovat puutteelliset, yksilöllisellä rokotusohjelmalla on varmistettava ainakin perussuojan saavuttaminen. Epävarmoissa tilanteissa on parempi rokottaa kuin olla rokottamatta.
  • Rokottamattomilla lapsilla noudatetaan ns. nopeutettua rokotusohjelmaa ja siirrytään suomalaiseen rokotusohjelmaan heti, kun se on mahdollista «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/nopeutettu-rokotusohjelma-ja-poikkeamat»10.
  • Jos BCG-rokotusarpea ei löydy (vasen reisi, vasen olkavarsi, harvemmin oikea reisi tai olkavarsi), on ensin tehtävä IGRA-testi (B-TbIFNg), jolla selvitetään, ettei rokotettava ole jo saanut tuberkuloositartuntaa.
  • Rokottamattomille aikuisille annetaan suoja kurkkumätää, jäykkäkouristusta, poliota ja MPR-tauteja vastaan.
  • Jos tutkittava ei ole sairastanut vesirokkoa, tarjotaan mahdollisuus maksulliseen vesirokkorokotteeseen.
  • Tietoja rokotuksista ja rokottamisesta löytyy THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista»11.

Kirjallisuutta

  1. Suomen psykiatriyhdistys ry. Kulttuurinen haastattelu: https://www.psy.fi/psykiatrisia_tyovalineita «https://www.psy.fi/psykiatrisia_tyovalineita»12