Takaisin Tulosta

Sirppisolutauti

Lääkärin käsikirja
9.1.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Kirsi Jahnukainen ja Ulla Wartiovaara-Kautto

Keskeistä

  • Sirppisolutauti on peittyvästi periytyvä vakava hemolyyttinen tauti.
  • Sirppisolutaudin heterotsygoottinen kantajuus (HbS-osuus hemoglobiinifraktioissa alle 40 % eikä muita globiinigeenien mutaatioita) on oireeton.
  • Kaikki sirppisolutautia sairastavat tulee lähettää erikoissairaanhoitoon.
  • Fertiili-ikäiset sirppisolutautipotilaat ja -kantajat tarvitsevat perinnöllisyysneuvontaa, jos myös puoliso sairastaa hemoglobinopatiaa tai on sen kantaja.

Etiologia

  • Sirppisolutauti johtuu kummaltakin vanhemmalta peritystä beetaglobiinigeenin mutaatiosta, joka johtaa hemoglobiinin beetaglobiiniketjun poikkeavaan rakenteeseen ja sirppihemoglobiinin (HbS) muodostumiseen.
  • Poikkeava hemoglobiini muuttaa punasolut sirppimäisiksi. Ne hemolysoituvat herkästi, ärsyttävät verisuonien seinämiä sekä aktivoivat tulehdusreaktiota ja hyytymistä.
  • Sirppisolutautia on useita muotoja (HbSS, HbSC, HbS-beeta, HbSD); ks. taulukko «Kliiniset ja hematologiset löydökset yli 5-vuotiaiden sirppisolupoikkeavuuksissa sekä sirppisolukantajilla»1. Yleisin ja merkittävimpiä terveysongelmia aiheuttava muoto on HbSS, jonka aiheuttaa homotsygoottinen beetaglobiinigeenin HbS-mutaatio.

Epidemiologia

  • Sirppisolutautia esiintyy eniten Afrikassa, mutta myös Aasiassa, Kaukoidässä, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Välimeren maissa sekä maahanmuuton myötä pohjoisemmassakin Euroopassa.

Oireet

  • Punasolujen sirppiytyminen johtaa sirppisolutaudin laajaan löydöskirjoon.
  • Keskeisimmät piirteet
    • Ensimmäisen elinvuoden aikana ilmenevä krooninen hemolyysi, johon ei välttämättä liity voimakasta anemiaa
    • Pienten suonten tukoksista ja inflammaatiosta aiheutuva heikentynyt verenkierto, joka johtaa krooniseen parenkyymielinten hapenpuutteeseen
    • Myöhemmin aikuisiällä ilmenevät elinvauriot mm. pernassa, munuaisissa, silmänpohjissa, sydämessä, keuhkoissa ja aivoissa
  • Sirppisolutauti johtaa hoidotta ennenaikaiseen menehtymiseen.
  • Sirppisolukriisissä punasolujen sirppiytymistaipumus, hemolyysi, verenkiertohäiriö ja kudosten hapenpuute kiihtyvät akuutisti. Kriisit voivat olla hengenvaarallisia ja vaativat aktiivista, nopeaa hoitoa.
  • Infektiot, kuume, kuivuma, raskaus sekä happiosapaineen ja lämpötilan vaihtelut altistavat potilaita sirppisolukriiseille.
  • Kriisioireet voivat esiintyä yksitellen tai yhtäaikaisesti.
    • Kova kipu missä tahansa kehonosassa – yleensä luissa, joskus vatsassa tai rintakehällä tai päässä
    • Happeutumisen heikkeneminen
    • Priapismi
    • Kuume
    • Aivoverenkiertohäiriö (infarkti tai vuoto)
    • Näön tai kuulon äkillinen menetys
    • Pienillä lapsilla daktyliitti
    • Pienillä lapsilla perna- tai maksasekvestraatio, jossa suurin osa (tai kaikki) verivolyymistä salpautuu pernaan tai maksaan
  • Potilaat ovat perustautinsa vuoksi hyposplenisiä ja siksi infektioherkkiä.

Laboratoriolöydökset

Taulukko 1. Kliiniset ja hematologiset löydökset yli 5-vuotiaiden sirppisolupoikkeavuuksissa sekä sirppisolukantajilla
Sirppisolupoikkeavuus Kliininen vaikeusaste HbS (%) HbF (%) HbA2 (%) Hb (g/l) Retikulosyytit (%) MCV (fl)
Lyhenteet:
  • SS = homotsygootti sirppisolutautia aiheuttavan mutaation (HbS) suhteen
  • Sß° = heterotsygootti sekä sirppisolutauti- että ß-talassemiamutaation suhteen (ei ß-globiinituotantoa)
  • Sß+ = heterotsygootti sekä sirppisolutauti- että ß-talassemiamutaation suhteen (osittainen ß-globiinituotanto)
  • SC = heterotsygootti sekä sirppisolutauti- että HbC-mutaation suhteen
SS Vaikea > 90 < 10 < 3.5 60–110 3–20 > 80
Sß° Vaikea–keskivaikea > 80 < 20 > 3.5 60–100 3–20 < 80
Sß+ Keskivaikea > 60 < 20 > 3.5 90–120 3–10 < 75
SC Vaikea–keskivaikea 50 < 5 < 3.5 (50 % HbC) 100–150 3–10 75–95
SA (kantaja) Oireeton < 40 < 1 < 3.5 Viitearvoissa ViitearvoissaViitearvoissa

Hoito ja seuranta

  • Tunnistetut sirppisolutautipotilaat tulee lähettää viiveettä yliopistosairaalan lasten- tai aikuisten hematologiseen yksikköön tutkimuksia ja hoidon suunnittelua varten.
  • Kun diagnoosi ja hoitolinjat on varmistettu, potilasta voidaan yliopistosairaalasta annettujen ohjeiden mukaan seurata myös erikoissairaanhoidon muissa yksiköissä. Tällöin suositellaan kuitenkin vähintään vuosittaista tilannearviota sirppisolutaudin hoitoon perehtyneessä yksikössä.
  • Potilaat tarvitsevat foolihappo- ja kalkki-D-vitamiinilisän. Foolihappoannos on 1–5 mg/vrk, D-vitamiiniannos 20–50 µg/vrk.
  • Erikoissairaanhoidossa aloitetaan hydroksiurealääkitys.
  • Jos potilaalla on aivoverenkiertohäiriön oireita, lapsipotilaalla on muutoksia transkraniellissa dopplertutkimuksessa tai todetaan merkittäviä elinvaurioita, käynnistetään punasolujen vaihtohoito tai muu erikoishoito.
  • Hyposplenismin vuoksi kaikille annetaan ns. pernanpoistorokotteet (meningokokkirokote, Haemophilus influenzae tyyppi B [Hib] ja 13-valenttinen pneumokokkirokote) ja 3 kk:n–5 v:n ikäisille penisilliiniprofylaksi (3 kk–3 v: 200 000 IU [125 mg] × 2/vrk; 3–5 v: 400 000 IU [250 mg] × 2/vrk) tai penisilliiniallergisille makrolidi. Lisäksi on muistettava vuosittainen influenssarokote.
  • Lapsipotilailla voi parvovirusinfektion aiheuttama erytropoieesin hetkellinen pysähtyminen johtaa aplastiseen kriisiin, ja hoidoksi voidaan tarvita punasolusiirto.

Sirppisolukriisien hoito

Perinnöllisyysneuvonta

  • Fertiili-ikäiset sirppisolutaudin geenivirheen kantajat ja sirppisolutautipotilaat tarvitsevat perinnöllisyysneuvontaa, jos myös puoliso on hemoglobinopatiaa aiheuttavan geenivirheen kantaja.
    • Puolisosta tulee aina tehdä perustutkimukset (verenkuva, ferritiini ja hemoglobiinifraktiot) perusterveydenhuollossa. Sukujuuriltaan suomalaisella (kaikki isovanhemmatkin suomalaisia) puolisolla ei tarvita muita tutkimuksia kuin verenkuva, jos se on normaali.
    • Jos perustutkimusten perusteella hemoglobinopatia tai sen kantajuus on puolisolla mahdollinen, pariskunta tulee lähettää perinnöllisyyslääketieteen yksikköön.
    • Tutkimukset ja perinnöllisyysneuvonta tulisi toteuttaa jo raskauden suunnitteluvaiheessa, jos mahdollista.
  • On tärkeää tunnistaa ne parit, joilla on vaara saada oireista sirppisolutautia sairastava lapsi.
    • Jos molemmat vanhemmat kantavat sirppisolutautia aiheuttavaa geenivirhettä, heillä on jokaisessa raskaudessa 25 %:n mahdollisuus saada oireista sirppisolutautia sairastava lapsi. Myös beetatalassemia-, HbD- tai HbC-kantajuus toisella ja HbS-kantajuus toisella vanhemmalla aiheuttaa saman 25 %:n sairastumisriskin jokaiselle lapselle.

Kirjallisuutta

  1. Kavanagh PL, Fasipe TA, Wun T. Sickle Cell Disease: A Review. JAMA 2022;328(1):57-68 «PMID: 35788790»PubMed
  2. Piel FB, Steinberg MH, Rees DC. Sickle Cell Disease. N Engl J Med 2017;376(16):1561-1573 «PMID: 28423290»PubMed
  3. Wartiovaara-Kautto U, Jahnukainen K. Sirppisolukriisit - kun selkäkipu ei olekaan noidannuoli tai kuume flunssaa. Duodecim 2017;133(22):2161-7 «Sirppisolukriisit - kun selkäkipu ei olekaan noidannuoli tai kuume flunssaa (22/2017)»2