Takaisin Tulosta

Hemolyyttinen anemia

Lääkärin käsikirja
15.2.2024 • Viimeisin muutos 21.3.2024
Eeva-Riitta Savolainen ja Sakari Kakko

Keskeistä

  • Retikulosyyttien määritys (E/B-Retik) kuuluu anemian perustutkimuksiin. Se erottelee lisääntyneen kulutuksen (= vuodon tai hemolyysin) aiheuttaman anemian puutosanemioista (raudan, foolihapon tai B12-vitamiinin puute) sekä muista luuydinperäisistä anemioista (esim. pahanlaatuiset veritaudit).
  • Hemolyysin syntymekanismi tulisi mahdollisuuksien mukaan aina selvittää.
  • Nopeasti (päivissä tai viikoissa) kehittynyt anemia on käytännössä aina joko vuoto (tavallisempi) tai hemolyysi (harvinaisempi).

Epidemiologia

Taustaa

  • Hemolyysissä punasolujen elinikä lyhenee 120 vrk:sta jopa muutamiin minuutteihin.
  • Hemolyysi voi olla
    • kompensoitua, jolloin punasolujen lisääntynyt tuotanto kompensoi kulutuksen eikä anemiaa synny
    • kompensoimatonta, jolloin kehittyy myös anemia.
  • E/B-Retik on koholla molemmissa tiloissa osoittaen lisääntyneen punasolujen tuotannon, mikäli luuydin on kunnossa ja kykenee lisäämään punasolutuotantoa.
  • Hemolyysin merkkejä ovat eriasteisen anemian lisäksi
    • luuydinnäytteessä erytropoieesin vilkastuminen ja veressä retikulosytoosi
    • hemoglobiinin hajoamistuotteiden lisääntyminen
    • suonensisäisessä hemolyysissä plasman ja joskus virtsan hemoglobiini ja virtsaan erittyvä hemosideriini.

Hemolyyttisen anemian syyt

Taulukko 1. Hemolyysin syitä
Punasoluperäiset
Periytyvät solukalvoviat
Periytyvät hemoglobiinipoikkeavuudet
Periytyvät entsyymipuutokset
Kohtauksittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus (PNH)
Ulkoiset
Immuunihemolyysi
Pilkkoutumishemolyysi
  • Keinoläpät, proteesit, hemoperfuusio
  • Marssihemoglobinuria
  • Vaskuliitti
  • DIC
  • Tromboottinen trombosytopeeninen purppura
Muut ulkoiset syyt
  • Infektiot, toksiinit, palovammat, hypersplenismi

Selvittely

  • Diagnostiikassa pyritään
    1. varmentamaan hemolyysi anemian syynä
    2. selvittämään hemolyysin aiheuttaja ja mekanismi.
  • Yleislääkäri voi yksinkertaisin keinoin sulkea pois hemolyysin mahdollisuuden.
    • Normaali tai suurentunut haptoglobiini käytännössä sulkee pois merkittävän hemolyysin.
  • Anemia ja retikulosytoosi sopivat vuotoon tai hemolyysiin.
  • Samanaikainen puutosanemia on myös mahdollista, eli tarkista aina S-B12-TC2, fS-Folaat sekä ferritiini.
  • Muut hemolyysin varmentamiseksi ja mekanismin selvittämiseksi tehtävät tutkimukset harkinnan mukaan
    • Suora Coombsin koe (E-Coombs)
      • Positiivinen AIHAssa
    • Laktaattidehydrogenaasi (P-LD)
      • Erittäin herkkä hemolyysin osoittaja, mutta suurenee monessa muussakin tilassa
    • Haptoglobiini (P-Haptog)
      • Pienenee hemolyysissä, mutta voi olla pieni myös maksasairauksissa.
    • Bilirubiini (P-Bil)
      • Erityisesti konjugoitumattoman bilirubiinin pitoisuus suurenee.
    • Virtsan hemosideriini (U-Hemsi-O)
      • Osoittaa pitkään jatkuneen suonensisäisen hemolyysin, säilyy positiivisena useita viikkoja hemolyysin päätyttyä.
    • Veren solujen morfologinen tarkastelu (B-Morfo) ja tarvittaessa myös luuydintutkimus
  • Selvitetään potilaan käyttämät säännölliset ja tilapäiset lääkkeet.
  • Sukuanamneesi, maahanmuuttajat alueilta, joilla esiintyy talassemiaa ja sirppisoluanemiaa

Hoito

  • Hoito riippuu hemolyysin aiheuttajasta ja toteutetaan tavallisesti yhteistyössä erikoislääkärin kanssa.
  • Verensiirtoa tarvitsevat vaikeasti aneemiset (B-Hb < 70 g/l) tai anemian vuoksi oireilevat potilaat lähetetään päivystyksenä sairaalahoitoon.

Kirjallisuutta

  1. Kavanagh PL, Fasipe TA, Wun T. Sickle Cell Disease: A Review. JAMA 2022;328(1):57-68 «PMID: 35788790»PubMed
  2. Kattamis A, Kwiatkowski JL, Aydinok Y. Thalassaemia. Lancet 2022;399(10343):2310-2324 «PMID: 35691301»PubMed
  3. Abou-Ismail MY, Kapoor S, Citla Sridhar D, ym. Thrombotic microangiopathies: An illustrated review. Res Pract Thromb Haemost 2022;6(3):e12708 «PMID: 35615754»PubMed
  4. Berentsen S, Barcellini W. Autoimmune Hemolytic Anemias. N Engl J Med 2021;385(15):1407-1419 «PMID: 34614331»PubMed
  5. Juvonen E, Sareneva I. Autoimmuunihemolyyttinen anemia – AIHA. Duodecim 2018;134(10):1027-34 «Autoimmuunihemolyyttinen anemia - AIHA (10/2018)»7
  6. Korkama E-S, Jarva H, Lehto M, ym. Kohtauksittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus (PNH). Duodecim 2017;133(22):2145-51 «Kohtauksittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus (PNH) (22/2017)»8
  7. Jahnukainen K, Helminen-Pacius P, Anttonen A-K, ym. Maahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet. Suom Lääkäril 2016;71(12-13):901-905 «Maahanmuuttajien perinnölliset hemoglobiinipoikkeavuudet (12-13/2016)»9
  8. Savolainen E-R, Kakko S, Jahnukainen K, Juvonen E. Hemolyyttiset anemiat. Kirjassa Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015
  9. Säily M, Armstrong E, Meri S. Kohtauksittainen yöllinen hemoglobiinivirtsaisuus. Kirjassa Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015