Takaisin Tulosta

Tuberkuloosin diagnosointi

Lääkärin käsikirja
22.12.2025 • Viimeisin muutos 22.12.2025
Tuula Vasankari ja Hanna-Riikka Kreivi

Keskeistä

  • Suomessa on 2020 päivitetty valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-505-6»1.
  • Vaikka tuberkuloosi on käynyt Suomessa harvinaisemmaksi, on tärkeää muistaa sen mahdollisuus ja käynnistää diagnostiset tutkimukset viipymättä.
  • Keuhkotuberkuloosi ja imusolmuketuberkuloosi ovat tavallisimmat tautimuodot.
  • Käytännössä vain keuhkotuberkuloosi on tartuttava ja käynnistää tartunnanjäljityksen. Jos keuhkojen ulkopuolisessa tuberkuloosissa eritettä on aerosolisoitunut ilmaan (esim. absessin tai erittävän imusolmukkeen suihkuttelussa), voi tartunnanjäljitys olla tarpeen.

Epidemiologia

Tuberkuloosin riskiryhmät Suomessa

  • Tartuntavaaralliselle tuberkuloosille altistuneet
  • Iäkkäät, ennen vuotta 1950 syntyneet
  • Päihderiippuvaiset ja sosiaalisesti syrjäytyneet
  • Maahanmuuttajat maista, joissa tuberkuloosin ilmaantuvuus on korkea (lähes koko Aasia, Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka, suuri osa Itä-Euroopan maista)
  • Suomalaiset, jotka ovat oleskelleet maissa, joissa tuberkuloosin ilmaantuvuus on korkea
  • Henkilöt, joilla on sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä (HIV, diabetes, nivelreuma, maligniteetit, silikoosi, vaikea munuaisten vajaatoiminta)
  • Immuunivastetta alentavaa lääkehoitoa saavat (hyljinnänestolääkkeet, TNF-alfan estäjät, solunsalpaajat, glukokortikoidit)
  • Työssään tuberkuloosille altistuvat
  • Henkilöt, jotka ovat sairastuessaan vaaraksi muille työssään (alle kouluikäisten, vastasyntyneiden ja immuunipuutteisten kanssa työskentelevät)

Tutkimukset

Bakteriologiset tutkimukset

  • Tuberkuloosin nukleiinihappo-osoituksella (TbNho) tulos saadaan nopeasti, mikä mahdollisesti vähentää altistumisia ja jatkotartuntoja. Samalla saadaan tietoa resistenssigeeneistä päälääkkeiden (rifampisiini, isoniatsidi) osalta.
  • Nukleiinihappotestin lisäksi tulee kuitenkin aina ottaa näytteet myös tuberkuloosivärjäykseen ja -viljelyyn (MbViVr). Niillä on merkitystä esim. lopullisten lääkeaineherkkyyksien ja tartunnanjäljityksen laajuuden määrittämisessä.
  • Värjäys- ja viljelynäytteet otetaan toistetuista yskösnäytteistä, joita otetaan yhteensä kolme ja jotka kerätään kahtena peräkkäisenä päivänä (aamu, ilta, aamu).
  • Yskösten lisäksi TbNhO ja värjäys- ja viljelytutkimukset voidaan tehdä myös muista eritenäytteistä (virtsa, veri, likvori, pleuraneste, luuydin, haavaerite jne.), neula- ja imunäytteistä sekä kudosnäytteestä (osa puhtaaseen putkeen, ei kaikkea formaliinipurkkiin).
  • Viljely kestää 4–8 viikkoa.

Kudosnäytteen löydökset

  • Granulomatoottinen tulehdus kaseaationekroosilla
  • Epiteloidisoluja
  • Langhansin jättisoluja
  • Erikoisvärjäyksissä haponkestäviä sauvabakteereja

Keuhkotuberkuloosi

Oireet

  • Voi olla oireeton.
  • Keuhko-oireet: pitkittynyt yskä ja limaisuus, veriyskä
  • Yleisoireet: väsymys, huono ruokahalu, laihtuminen, kuumeilu, yöhikoilu

Diagnostiikan ja hoidon porrastus

  • Perusterveydenhuollon tehtävät
    • Tuberkuloosiepäilyn tunnistaminen
    • Diagnostisten tutkimusten käynnistäminen sekä hoitoon ohjaus
      • Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään viiveettä, ja jos potilaalta nousee ysköksiä, yskösnäytteiden keräys kannattaa aloittaa heti avohoidossa (tuberkuloosivärjäys- ja viljely × 3 ja TbNhO).
      • Jos henkilöllä todetaan tuberkuloosi tai sitä epäillään vahvasti, hänet ohjataan viipymättä erikoissairaanhoitoon.
      • Potilaasta, jolla on positiivinen ysköksen tb-värjäys tai jolla on keuhkokuvassa selkeä ontelo, soitetaan sairaalaan ja sovitaan eristyshoidon järjestelystä. Lähetteeseen kirjataan tartuntavaara. Myös positiivisesta TbNhO-näytteestä on konsultoitava viiveettä keuhko- tai infektiolääkäriä.
    • Valvotun hoidon toteutus paikallisesti sovitun käytännön mukaisesti, ellei valvottua hoitoa toteuteta erikoissairaanhoidossa. «Tuberkuloosilääkitys avohoidossa»2
    • Tartunnanjäljityksen käytännön toteutus (oirekyselyt, keuhkojen röntgenkuvaus, IGRA-testit) yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa

Diagnoosi

  • Keuhkokuva (kuva «»1)
  • Bakteriologiset tutkimukset: ysköksen tb-värjäys ja -viljely yhteensä kolmesta näytteestä, jotka kerätään kahtena peräkkäisenä päivänä, sekä ysköksen TbNhO
    • Värjäyksestä ja TbNhO-näytteestä saadaan vastaus muutamassa päivässä, viljely kestää 4–8 viikkoa.
  • Gammainterferonin tuottoon perustuvat laboratoriotestit (IGRA, Interferon Gamma Release Assay) mittaavat altistumista tuberkuloosibakteerille arvioimalla T-solujen vapauttamaa interferoni-gammamäärää altistuksen jälkeen.
    • Positiivinen tulos ei erottele aktiivista tuberkuloosisairautta latentista tuberkuloosi-infektiosta, minkä takia diagnostiikassa tulee käyttää TbNhO-testiä ja mykobakteeriviljelyä ja -värjäystä.
    • IGRA-testit ovat korvanneet tuberkuliinikokeet. Testejä käytetään lähinnä tartunnanjäljityksessä ja mietittäessä latentin tuberkuloosin hoidon aloitusta.

Erotusdiagnoosi

Ekstrapulmonaalinen elintuberkuloosi

Tavallisimmat sijainnit

  • Imusolmuke
  • Urogenitaalialue
  • Keskushermosto «Aivokalvotulehdukset aikuisella»7
    • Lääkehoito poikkeaa standardista, ja sen aloittamisella on kiire!
  • Luu ja nivel
  • Pleura
  • Perikardium
  • Tuberkuloosi voi olla missä elimessä hyvänsä.

Miliaarituberkuloosi

  • Tuberkuloosin veriteitse leviävä disseminoitunut muoto
  • Kuvantamistutkimuksissa voidaan todeta miliaariset keuhkomuutokset.
    • Alkuvaiheessa thoraxkuva voi olla normaali; TT-kuvauksesta saattaa silloin olla apua.
  • Muistettava, kun terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston vanhus jatkuvasti kuumeilee ja lasko sekä AFOS ovat suurentuneet.
  • HIV-potilaiden mykobakteeri-infektioilla on erityispiirteitä, ja toisaalta tuberkuloosi voi olla HIV:n ensimmäinen oire.

Tuberkuloosin virhediagnostiikka

  • Diagnoosi jää kokonaan tekemättä.
  • Tapausta hoidetaan muuna sairautena.
  • Taudin kulku liitetään jo olemassa olevan perussairauden pahenemiseen.

Tartuntavaara

  • Tuberkuloosi tarttuu ilmateitse. Kun ilmateiden tuberkuloosia sairastava henkilö puhuu tai yskii, ilmaan erittyy tuberkuloosibasilleja sisältäviä pisaroita, jotka jäävät leijailemaan ilmaan. Toisten henkilöiden hengittäessä samaa ilmaa pisarat kulkeutuvat keuhkoihin.
  • Käytännössä vain keuhkotuberkuloosi tartuttaa eikä sekään esineiden välityksellä.
  • Tartuntavaara on sidoksissa yskösten tuberkuloosibakteereiden määrään «Tuberkuloositartunnalle altistuminen»8. Jos bakteereja on niin paljon, että ne näkyvät värjäyksessä, on tartuntavaara kiistaton.
    • Tartuntavaarallisena voidaan pitää myös henkilöä, jolla yskösten värjäystulos on negatiivinen, mutta keuhkojen kuvantamistutkimuksissa todetaan ontelo.
    • Myös värjäysnegatiivisen keuhkotuberkuloosipotilaan kontaktit tutkitaan, jos altistuneet henkilöt ovat alle 7-vuotiaita lapsia tai asuvat samassa perhepiirissä potilaan kanssa.
  • Lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus (tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen tartuntatauti) «Tartuntatautien ilmoitusmenettely»9

Kirjallisuutta

  1. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020: Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset. THL Ohjaus 7/2020 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-505-6»1