Työuupumus
Lääkärin käsikirja
7.10.2024 • Viimeisin muutos 7.10.2024
Keskeistä
- Työuupumus ei ole sairaus vaan oireyhtymä. Sitä ei pidä medikalisoida.
- Työuupumuksen kolme peruspiirrettä ovat
- voimakas kokonaisvaltainen väsymys
- kyyninen suhde työhön
- heikentynyt ammatillinen itsetunto.
- Masennus ja työuupumus limittyvät. Työuupumus voi osatekijänä johtaa masennukseen. Masennus hoidetaan aktiivisesti kuten muulloinkin «Depressio»1. Väsymys voi olla somaattisen sairauden oire «Väsymysoire»2.
Esiintyminen
- Suomessa työelämässä olevista 2.5 % on kärsinyt vakavasta työuupumuksesta ja enintään 25 % lievästä viimeisen 12 kk:n aikana.
- Työuupumus ei kehity yhtäkkiä, vaan se syntyy vähitellen ihmisen persoonallisuuden, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksesta.
- Työuupumus on eri asia kuin työstressi. Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole pelkästään kielteistä. Uupumus syntyy, kun sopeutuminen ei riitä, palautuminen ei onnistu ja tila pitkittyy.
Erotusdiagnostiikka
- Tavallisia psykiatrisia erotusdiagnooseja (suluissa kliinisiä vihjeitä)
- Vakava masennustila (varsinkin jos on alemmuuden- ja syyllisyydentunteita)
- Päihdeongelma (esim. toistuvia lyhyitä poissaoloja, sedaatiota ja keskittymisvaikeuksia)
- Ns. epätyypillinen masennustila (esim. loukatuksi tuleminen työpaikalla laukaisee voimakkaita mielialan muutoksia)
- Stressihäiriöt (oltava selkeä ulkoinen laukaiseva tapahtuma)
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (huolestuneisuus omasta suoriutumisesta, jatkuva rauhattomuus)
- Sosiaalisten tilanteiden pelko (uupumus sosiaalisissa tilanteissa, välttämiskäyttäytyminen)
- Somatisaatiohäiriö (lukuisia kehollisia oireita)
- Persoonallisuushäiriöt (toimintakyky voi aaltoilla, mutta ongelmat ovat jatkuneet koko aikuisiän; esim. ns. vaativa persoonallisuus voi suoriutua hyvin mutta ponnistelee kohtuuttomasti)
- Sopeutumishäiriöt (tunnistettava ulkoinen stressitekijä, joka heikentää yllättävästi toimintakykyä)
- Somaattinen erotusdiagnostiikka: ks. «Väsymysoire»2
Hoito
- ”Hoidosta” puhuminen saattaa medikalisoida ongelmaa tarpeettomasti. Parempi olisi puhua kuntoutumisesta tai ihmisen voimaantumisesta ajamaan itse asiaansa. Työn muokkaus on tärkeimpiä apukeinoja (ks. «https://www.ttl.fi/tyopiste/tyon-muokkaus-tukee-mielenterveytta-konkreettisia-keinoja-tyopaikoille»1).
- Työpaikkaan ja työhyvinvointiin kohdistuvilla toimilla voidaan vaikuttaa työn määrään ja kuormittavuuden kokemukseen. Työpaikkaan kohdistuvilla toimilla voidaan usein nopeuttaa työhön paluuta.
- Osa kuntoutumista on yksilöllinen arvio siitä, mikä on aiheuttanut työuupumuksen, mihin se on johtanut ja miten tilanne voidaan ratkaista.
- Myös muulla kuin vain työhön liittyvällä samanaikaisella kuormituksella on merkitystä «Upadyaya K, Salmela-Aro K. Social demands and resources predict job burnout and engagement profiles among Finnish employees. Anxiety Stress Coping 2020;33(4):403-415 »3.
- Keskeistä on työuupumuksen synnyttäneiden jännitteiden purkaminen ja rakenteiden kehittäminen. Käytännössä se tarkoittaa työn muokkausta.
- Jos työuupumus ilmenee osana masennustilaa tai sopeutumishäiriötä, hoidon ja sairausloman tarve määräytyy kuten näissä häiriöissä yleensä, joskin työn muokkaus korostuu.
- Unirytmin korjaantumiseen menee yleensä muutama vuorokausi.
- Esim. sopeutumishäiriöön liittyvä vakava, toimintakykyä heikentävä väsymys vaatii usein 2–3 viikon sairausloman.
- Vakava masennustila vaatii usein tätäkin pidemmän sairausloman. Masennustilassa toimintakyky paranee hitaammin kuin oireet.
- Sairausloma ei korvaa hoitoa ja seurantaa. Sovi säännölliset tapaamiset.
- Jos potilaalla on työuupumus ilman psykiatrista tai somaattista sairautta ja hän tarvitsee lomaa, ratkaisu ei ole sairausloma, vaan työtä on kevennettävä tai järjesteltävä muuten. Keinoja ovat esim. osasairauspäiväraha «https://www.kela.fi/osasairauspaivaraha»2 työhön paluun tukena (jos on jokin siihen oikeuttava sairaus), etätyö, vuorotteluvapaa, muu loma, työajan kevennys, työkierto, osittainen varhennettu vanhuuseläke (entinen osa-aikaeläke) ja joskus osatyökyvyttömyyseläke.
- Työterveyshuollot tarjoavat yhä monipuolisemmin työhyvinvointipalveluita. Niiden vaikuttavuudesta on niukasti hyviä tutkimuksia.
- Jos työkuormitus on objektiivisesti kohtuuton, painopiste siirtyy työsuojelulle.
- Nykyisessä sairausluokituksessa työuupumus on oirediagnoosi, jonka perusteella työnantajan ei tarvitse osallistua korvauksiin. Sairausvakuutus vaatii, että työkyvyn menetys johtuu sairaudesta.
- Jos potilas ei kykene työhön uupumuksen vuoksi, on erittäin tärkeää arvioida huolellisesti, ettei tilaan liity jokin psykiatrinen häiriö, kuten masennustila. Silloin päädiagnoosi on mielenterveyden häiriö (esim. masennustila, sopeutumishäiriö, stressireaktio tai elimellisoireinen häiriö). Työuupumuksen voi laittaa sivudiagnoosiksi (Z73.0).
- Hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja se voi olla mm. stressinhallintaa, oireiden lääkintää tai psykoterapiaa. Hyvä nukkuminen on tärkeää. Kuntoutumisen tärkeimpiä näkökulmia on potilaan voimaannuttaminen omien asioidensa hoitamiseen, mahdollisesti yhteistyössä työnantajan kanssa. Kolmikantaneuvottelu on työterveyshuollon arkipäivää.
- Mielenterveysongelmat, kuten masennus, on hoidettava aktiivisesti. Mielenterveysongelmista tai stressistä kärsivä henkilö sietää alkoholia vielä vähemmän kuin muuten terve.
- Tärkeää on potilaan subjektiivisen kokemuksen kuunteleminen ja monipuolinen tutustuminen hänen elämäntilanteeseensa.
- Potilas kannattaa lähettää psykiatrin arvioon, jos vointi ei kohene selvästi 1–2 kk:ssa tai jos diagnoosi ei tunnu selvältä.
- Jos työterveyshuollossa on käsitys työuupumuksen yleisyydestä työpaikalla, voidaan suunnitella työpaikkaan ja työhyvinvointiin kohdistuvia toimia, myös ryhmämuotoisia.
Kirjallisuutta
- Haslam A, Tuia J, Miller SL, ym. Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Trials Testing Interventions to Reduce Physician Burnout. Am J Med 2024;137(3):249-257.e1 «PMID: 37890569»PubMed
- Lundqvist D, Wallo A, Reineholm C. Leadership and well-being of employees in the Nordic countries: A literature review. Work 2023;74(4):1331-1352 «PMID: 36502360»PubMed
- Upadyaya K, Salmela-Aro K. Social demands and resources predict job burnout and engagement profiles among Finnish employees. Anxiety Stress Coping 2020;33(4):403-415 «PMID: 32223447»PubMed
- Madsen IEH, Nyberg ST, Magnusson Hanson LL ym. Job strain as a risk factor for clinical depression: systematic review and meta-analysis with additional individual participant data. Psychol Med 2017;47(8):1342-1356. «PMID: 28122650»PubMed
- Enns J, Holmqvist M, Wener P ym. Mapping interventions that promote mental health in the general population: A scoping review of reviews. Prev Med 2016;87:70-80. «PMID: 26896634»PubMed
- Ahola K, Honkonen T, Isometsä E ym. The relationship between job-related burnout and depressive disorders--results from the Finnish Health 2000 Study. J Affect Disord 2005;88(1):55-62. «PMID: 16038984»PubMed
