Takaisin Tulosta

Hervan tauti

Lääkärin käsikirja
21.8.2022 • Viimeisin muutos 31.5.2022
Jaakko Ignatius ja Minna Pöyhönen

Keskeistä

Kliininen kuva

  • Tauti manifestoituu jo varhaisella sikiökaudella:
    • Suuriin niveliin kehittyy virheasennot.
    • Sikiö ei liiku ollenkaan.
    • Alkuraskauden aikana nähdään sikiön turvotus.
    • Suurten nivelten seutuun voi kehittyä ihopoimuja, pterygiumeja.
    • Lihakset ovat atrofiset, luut ohuet, keuhkot hypoplastiset.
  • Sikiö menehtyy kohtuun 32. raskausviikkoon mennessä, elävänä syntyneitä ei ole koskaan todettu.

Tärkeät tutkimukset

  • Raskauden aikainen ultraäänitutkimus (nivelten virheasennot, pieni leuka, sikiön liikkumattomuus)
  • Huolellinen sikiön statuksen dokumentointi valokuvineen
  • Ruumiinavauksessa on tutkittava myös selkäydin ja lihas (pallea ja reisilihas).
  • Ks. myös Vuopalan tauti «Vuopalan tauti»2.

Perushäiriö

  • Liikkumattomuus johtuu selkäytimen etusarven motoristen neuronien lähes totaalisesta puuttumisesta.
  • Nivelten virheasennot ovat seurausta sikiön liikkumattomuudesta.

Geenitietoa

  • Geeni (GLE1) sijaitsee kromosomissa 9q34.
  • Geeni koodittaa proteiinia, jota tarvitaan lähetti-RNA:n kuljetuksessa tumasta sytoplasmaan. Syytä siihen, miksi juuri etusarven solut vaurioituvat, ei tiedetä.
  • Kaikilta toistaiseksi tutkituilta perheiltä on löytynyt suomalainen valtamutaatio (c.433-10A>G) ainakin toisesta alleelista ja 98 % on valtamutaation suhteen homotsygootteja.
  • Sikiödiagnoosi ja kantajuuden selvittely ovat mahdollisia geenitutkimuksen avulla.
  • GLE1-geenin mutaatiotutkimus on saatavissa HUSLAB Genetiikan laboratoriossa

Hoidossa huomattavaa

  • Tauti johtaa sikiön kuolemaan jo raskausaikana.
  • Diagnoosin varmistuttua perheenjäsenille voidaan tarjota perinnöllisyysneuvontaa ja kantajuustutkimuksia sekä vanhempien niin toivoessa uusissa mahdollisissa raskauksissa sikiö- tai alkiodiagnostiikkaa.

Taudin aiheuttama taakka

  • Tauti johtaa sikiön kuolemaan jo raskausaikana.

Esiintyminen

  • Suomesta on diagnosoitu noin 79 tapausta.
  • Esiintyvyys on noin 1:25 000.
  • Tautia on eniten Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
  • Mutaatiovarmistettuja tapauksia ei ole todettu muualta kuin Suomesta.

Yhteyshenkilö

  • Prof. Minna Pöyhönen (etunimi.sukunimi@hus.fi)

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Nousiainen HO, Kestilä M, Pakkasjärvi N ym. Mutations in mRNA export mediator GLE1 result in a fetal motoneuron disease. Nat Genet 2008;40(2):155-7. «PMID: 18204449»PubMed
  3. Pakkasjärvi N, Ritvanen A, Herva R ym. Lethal congenital contracture syndrome (LCCS) and other lethal arthrogryposes in Finland--an epidemiological study. Am J Med Genet A 2006;140A(17):1834-9. «PMID: 16892327»PubMed