Takaisin Tulosta

Vuopalan tauti

Lääkärin käsikirja
21.8.2022 • Viimeisin muutos 31.5.2022
Jaakko Ignatius ja Minna Pöyhönen

Keskeistä

Kliininen kuva

  • Oireisto muistuttaa Hervan taudissa «Hervan tauti»1 tavattavaa, mutta on lievempi. Erona Hervan tautiin:
    • Osa menehtyy jo sikiöaikana, osa syntyy täysiaikaisina.
    • Vastasyntyneellä on distaalisesti painottuvat nivelten virheasennot (artrogrypoosi).
    • Lihasatrofia ei ole yhtä vaikea kuin Hervan taudissa. Sikiökaudella liikkeet ovat vähentyneet, mutta turvotusta tai pterygiumpoimuja ei tavata. Osalla vastasyntyneistä todetaan pitkien luiden murtumia.
    • Potilaat yleensä syntyvät kuolleina tai menehtyvät heti synnyttyään. Hengitysavustuksen kanssa lapset saattavat elää muutamia viikkoja.

Tärkeät tutkimukset

  • Tautiepäily herää raskausajan ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään niukat sikiön liikkeet ja nivelten virheasennot. Ultraäänitutkimus ei kuitenkaan yksin ole diagnostinen (erotusdiagnoosina muut artrogrypoosit).
  • Valokuvat ja luuston röntgenkuvat ovat tärkeitä.
  • Obduktiossa tulee ottaa tutkittavaksi myös selkäydin ja lihasnäyte.
  • Diagnoosi varmennetaan geenitutkimuksella.

Perushäiriö

  • Liikkumattomuus aiheutuu selkäytimen etusarven motoristen neuronien rappeutumisesta tai häviämisestä.
  • Nivelten virheasennot ovat seurausta sikiön liikkumattomuudesta.

Geenitietoa

  • Geeni (GLE1) sijaitsee kromosomissa 9q34. Saman geenin mutaatioista johtuu myös Hervan tauti «Hervan tauti»1.
  • Toistaiseksi kaikki potilaat ovat olleet ns. yhdistelmäheterotsygootteja Hervan tautia aiheuttavan suomalaisen valtamutaation (c.433-10A>G) ja kahden muun harvinaisemman GLE1-geenin mutaation suhteen (c.1849G>A tai c.2051T>C).
  • GLE1-geenin mutaatiotutkimus on saatavissa HUSLAB Genetiikan laboratoriossa.

Hoidossa huomattavaa

  • Jos diagnoosi on varma, respiraattorihoidon mielekkyys on kyseenalaista.
  • Diagnoosin varmistuttua perheenjäsenille voidaan tarjota perinnöllisyysneuvontaa ja kantajuustutkimuksia sekä vanhempien niin toivoessa mahdollisissa uusissa raskauksissa sikiö- tai alkiodiagnostiikkaa.

Taudin aiheuttama taakka

  • Vastasyntyneen kuolema lyhyen sairausajan jälkeen

Esiintyminen

  • Suomesta tunnetaan vasta kuusi mutaatiovarmistettua potilasta eri puolilta Suomea.
  • Erotusdiagnoosi muihin ns. fetaaliakinesia-deformaatiosekvensseihin on ilman geenitutkimusta vaikeaa.
  • Toistaiseksi mutaatiovarmistettuja potilaita ei ole löytynyt muualta kuin Suomesta.

Kirjallisuutta

  1. Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
  2. Nousiainen HO, Kestilä M, Pakkasjärvi N ym. Mutations in mRNA export mediator GLE1 result in a fetal motoneuron disease. Nat Genet 2008;40(2):155-7. «PMID: 18204449»PubMed
  3. Pakkasjärvi N, Ritvanen A, Herva R ym. Lethal congenital contracture syndrome (LCCS) and other lethal arthrogryposes in Finland--an epidemiological study. Am J Med Genet A 2006;140A(17):1834-9. «PMID: 16892327»PubMed