Vuopalan tauti
Lääkärin käsikirja
21.8.2022 • Viimeisin muutos 31.5.2022
Jaakko Ignatius ja Minna Pöyhönen
Keskeistä
Kliininen kuva
- Oireisto muistuttaa Hervan taudissa «Hervan tauti»1 tavattavaa, mutta on lievempi. Erona Hervan tautiin:
- Osa menehtyy jo sikiöaikana, osa syntyy täysiaikaisina.
- Vastasyntyneellä on distaalisesti painottuvat nivelten virheasennot (artrogrypoosi).
- Lihasatrofia ei ole yhtä vaikea kuin Hervan taudissa. Sikiökaudella liikkeet ovat vähentyneet, mutta turvotusta tai pterygiumpoimuja ei tavata. Osalla vastasyntyneistä todetaan pitkien luiden murtumia.
- Potilaat yleensä syntyvät kuolleina tai menehtyvät heti synnyttyään. Hengitysavustuksen kanssa lapset saattavat elää muutamia viikkoja.
Tärkeät tutkimukset
- Tautiepäily herää raskausajan ultraäänitutkimuksessa, jossa nähdään niukat sikiön liikkeet ja nivelten virheasennot. Ultraäänitutkimus ei kuitenkaan yksin ole diagnostinen (erotusdiagnoosina muut artrogrypoosit).
- Valokuvat ja luuston röntgenkuvat ovat tärkeitä.
- Obduktiossa tulee ottaa tutkittavaksi myös selkäydin ja lihasnäyte.
- Diagnoosi varmennetaan geenitutkimuksella.
Perushäiriö
- Liikkumattomuus aiheutuu selkäytimen etusarven motoristen neuronien rappeutumisesta tai häviämisestä.
- Nivelten virheasennot ovat seurausta sikiön liikkumattomuudesta.
Geenitietoa
- Geeni (GLE1) sijaitsee kromosomissa 9q34. Saman geenin mutaatioista johtuu myös Hervan tauti «Hervan tauti»1.
- Toistaiseksi kaikki potilaat ovat olleet ns. yhdistelmäheterotsygootteja Hervan tautia aiheuttavan suomalaisen valtamutaation (c.433-10A>G) ja kahden muun harvinaisemman GLE1-geenin mutaation suhteen (c.1849G>A tai c.2051T>C).
- GLE1-geenin mutaatiotutkimus on saatavissa HUSLAB Genetiikan laboratoriossa.
Hoidossa huomattavaa
- Jos diagnoosi on varma, respiraattorihoidon mielekkyys on kyseenalaista.
- Diagnoosin varmistuttua perheenjäsenille voidaan tarjota perinnöllisyysneuvontaa ja kantajuustutkimuksia sekä vanhempien niin toivoessa mahdollisissa uusissa raskauksissa sikiö- tai alkiodiagnostiikkaa.
Taudin aiheuttama taakka
- Vastasyntyneen kuolema lyhyen sairausajan jälkeen
Esiintyminen
- Suomesta tunnetaan vasta kuusi mutaatiovarmistettua potilasta eri puolilta Suomea.
- Erotusdiagnoosi muihin ns. fetaaliakinesia-deformaatiosekvensseihin on ilman geenitutkimusta vaikeaa.
- Toistaiseksi mutaatiovarmistettuja potilaita ei ole löytynyt muualta kuin Suomesta.
Kirjallisuutta
- Norio R. Suomi-neidon geenit. Otava 2000
- Nousiainen HO, Kestilä M, Pakkasjärvi N ym. Mutations in mRNA export mediator GLE1 result in a fetal motoneuron disease. Nat Genet 2008;40(2):155-7. «PMID: 18204449»PubMed
- Pakkasjärvi N, Ritvanen A, Herva R ym. Lethal congenital contracture syndrome (LCCS) and other lethal arthrogryposes in Finland--an epidemiological study. Am J Med Genet A 2006;140A(17):1834-9. «PMID: 16892327»PubMed