Takaisin Tulosta

Synnytyksen jälkeiset vuodot ja endometriitti

Lääkärin käsikirja
18.1.2022 • Viimeisin muutos 18.1.2022
Tarja Vihtamäki

Keskeistä

  • Epäile poikkeavaa vuotoa tai endometriittiä, jos
    • jälkivuoto muuttuu uudelleen veriseksi
    • jälkivuotoon tulee pistävä haju tai
    • ilmenee alavatsakipua ja nousee kuume.
  • Voimakasoireinen endometriitti vaatii i.v.-mikrobilääkkeen.

Normaali jälkivuoto

  • Kestää synnytyksen jälkeen 4–6(–8) viikkoa: 3–4 päivän verensekainen vuoto (lochia rubra) muuttuu punertavan ruskeaksi (lochia serosa) noin viikon ajaksi. Tätä seuraa 3–4 viikkoa kestävä valkovuotomainen vuoto (lochia alba).
  • N. 25 %:lla vuoto jatkuu yli 6 viikkoa, etenkin imettävillä.
  • Vuodon määrä vaihtelee päivittäin ja sitä lisäävät synnytyksessä emättimeen ja kohdunsuulle tulleet haavaumat sekä imetys.

Vuotokomplikaatiot

  • Valtaosa on akuutteja vuotoja (< 24 t synnytyksestä), joita ei käsitellä tässä.
  • Viivästyneitä vuotoja (> 24 t synnytyksestä – 6 viikkoa synnytyksestä) on n. 1 %:lla synnyttäneistä.
  • Synnytykseen liittynyt akuutti vuoto tai istukan käsinirrotus ovat viivästyneen vuodon merkittävimmät riskitekijät.
  • Suurin osa ilmenee toisella synnytyksen jälkeisellä viikolla.
  • Selvitä vuodon paikka kliinisen tutkimuksen avulla.

Poikkeavan vuodon syyt

  • Istukkapalan tai sikiökalvon jääminen kohtuun
  • Endometriitti
  • Episiotomiaompeleiden pettäminen
  • Emättimen tai serviksin laseraatio
  • Istukkasyöpä on harvinainen synnytyksen jälkeen ja sen oireet vaihtelevat. Sitä on kuitenkin muistettava epäillä, jos vuoto kohdusta lisääntyy ja/tai esiintyy rintakipua, hengenahdistusta, veriyskää, päänsärkyä tai tajuttomuuskohtaus «Trofoblastitaudit»1.

Anamneesi

  • Raskauden kulku
  • Synnytystapahtumat ja toipuminen
    • Sähköiseen neuvolakorttiin on merkitty kaikki oleelliset tiedot synnytystapahtumasta.
    • Riski emättimen- ja kohdunsuun repeämiseen on lisääntynyt imukuppi- ja pihtisynnytyksessä, perätilasynnytyksessä, syöksysynnytyksessä, makrosomisen lapsen syntyessä ja hartiadystokiassa.
    • Selvitä sektion indikaatio, mahdolliset komplikaatiot ja toipuminen. Endometriittiriski sektion jälkeen on 4–10 %.
  • Neuvolakorttiin on merkitty syntyivätkö istukka ja sikiökalvot täydellisinä vai onko epäilyä osan jäämisestä kohtuun.
  • Selvitä vuodon määrä.
  • Yleisoireet ja infektioon viittaavat oireet kysytään.

Gynekologinen tutkimus

  • Selvitä, mistä vuoto tulee!
  • Episiotomian tarkastus: Ovatko ompeleet pettäneet ja haava auennut? Palpoituuko hematooma? Onko haavatulehdusta?
  • Vaginan seinämien tarkastelu ja palpaatio
  • Kohdunsuun tarkastus: Vuotoa kohdun sisältä? Onko kirkasta verta? Viittaako infektioon?
  • Sisätutkimus: kohdun koko, arkuus
  • Tarvittaessa tuseeraus per rectum

Laboratoriokokeet tarvittaessa

Hoito

  • Määräytyy löydösten perusteella.
  • Niukka vuoto episiotomiahaavasta tai emättimen tai kohdunsuun limakalvolla olevasta laseraatiosta hoidetaan empiirisesti mikrobilääkekuurilla herkästi, vaikka infektio on vuodon syynä vain osassa tapauksia: 1. polven kefalosporiini yhdistettynä metronidatsoliin tai amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä 500 mg × 3 × 7 vrk.
  • Episiotomian tai emättimen hematooma hoidetaan herkästi kirurgisesti.
  • Oireettoman hematooman hoidoksi riittää aluksi pelkkä seuranta. Mikrobilääkehoito aloitetaan herkästi, jos paraneminen pitkittyy tai hematooma infektoituu.
  • Kohdun sisältä tulevan runsaantuneen vuodon syy on selvitettävä kaikututkimuksella.
    • Istukkaretentio kaavitaan.
    • Jos vuoto on niukkaa eikä ole viitettä istukan osan jäämisestä kohtuun, hoitona on mikrobilääkitys ja seuranta.
  • Istukkasyöpä on harvinainen, mutta sitä on kuitenkin muistettava epäillä «Trofoblastitaudit»1.

Endometriitti

  • Endometriitillä tarkoitetaan kohdun sisälimakalvon tulehdusta, joka leviää helposti myös kohtulihakseen aiheuttaen endomyometriitin.

Riskitekijät

  • Pitkittynyt synnytys
  • Synnytyksenaikaiset toimenpiteet ja sisätutkimukset
  • Ennenaikainen lapsivedenmeno
  • Kohtuun jäänyt istukan- tai sikiökalvon kappale
  • Imukuppi- ja pihtisynnytys
  • Keisarileikkaus – pitkittynyt toimenpide, instrumentointi, ompeleet, veren ja kudosnesteen kertymät lantiossa ja kudoksissa altistavat.

Etiologia

  • Patogeeniset bakteerit kulkeutuvat vaginasta serviksin kautta kohtuun, missä istukan kiinnityskohta ja raskauden aikainen limakalvo toimivat kasvualustana. Infektion edetessä lähialueen kohtulihas affisioituu ensiksi ja siitä verisuonia pitkin bakteerit kulkeutuvat muualle myometriumiin.
  • Tavallisimmat aerobiset aiheuttajat ovat beetahemolyyttinen streptokokki, Escherichia coli, enterokokki ja klamydia ja anaerobibakteereista Bacteroides species ja B. fragilis. Kyseessä on usein sekainfektio.
  • Sektiosynnytyksen jälkeen kudosten vitaalisuus ja verenkierto ovat heikentyneet, jolloin vastustuskyky etenkin anaerobisille bakteereille on alentunut.

Kliiniset oireet ja löydökset

  • Oireet alkavat tyypillisesti 4–10 vrk:n kuluessa synnytyksestä, mutta voivat ilmetä myöhemminkin.
  • Kuume
  • Alavatsakipu, joka voi heijastua koko vatsan alueelle
    • Alavatsa, kohtu ja mahdollisesti vieruskudokset aristavat.
  • Pahanhajuinen jälkivuoto
    • Märkävuoto serviksistä

Laboratoriotutkimukset tarvittaessa

Hoito

Hoitovaste

  • Saavutetaan yli 90 %:lla 2–3 vrk:ssa.
  • Jos hoitovaste on huono tai kuume jatkuu
    • Vain harvoin on kyse bakteeriresistenssistä.
    • Tulehdus on voinut levitä kohdun vieruskudoksiin tai on kehittynyt lantion alueen peritoniitti, absessi, septinen lantionalueen tromboflebiitti tai infektoitunut hematooma.
    • Lähetä lisätutkimuksiin sairaalaan (kaikututkimus, TT/magneettikuvaus).