Takaisin Tulosta

Mikroskooppinen koliitti

Lääkärin käsikirja
22.4.2024 • Viimeisin muutos 22.4.2024
Ritva Koskela

Keskeistä

  • Mikroskooppinen koliitti löytyy n. 10 %:lla potilaista, joille kolonoskopia on tehty kroonisen ripulin vuoksi.
  • Diagnoosi perustuu kolonoskopiassa otettuihin histologisiin näytteisiin.
  • Tavallisimmat alaryhmät: kollageenikoliitti ja lymfosyyttinen koliitti
  • Etiologia ja patogeneesi tuntematon
  • Hyvänlaatuinen sairaus, taudinkulku vaihteleva, lääkehoito vain tarvittaessa

Epidemiologia

  • Ilmaantuvuus n. 10 uutta tapausta/100 000 asukasta/vuosi
    • Naisilla yleisempi kuin miehillä
  • Esiintyminen tavallisempaa 50. ikävuodesta lähtien, lisääntyy iän karttuessa, mutta voi esiintyä myös lapsilla

Oireet

  • Krooninen ei-verinen ripuli
    • Pitkäaikainen tai toistuva oireilu
  • Vatsan turvotus, ilmavaivat, ulostamispakko, inkontinenssi
  • Laihtuminen, väsymys

Diagnostiikka

  • Kolonoskopia
    • Endoskooppinen näkymä usein normaali
    • Kudosnäytteet otettava aina, jos ripuli hallitseva oire
  • Histologisessa tutkimuksessa nähdään tulehdusmuutoksia lamina propriassa, epiteelin degeneraatiota ym.
    • Kollageenikoliitti: epiteelin alla paksuuntunut kollageenikerros
    • Lymfosyyttinen koliitti: epiteelin sisäinen lymfosyyttivaltainen solulisä
    • Tulehdusmuutoksia koko paksusuolessa, selvimmin paksusuolen alku- ja keskivaiheilla; myös ileumissa joskus
  • Laboratoriotutkimukset ovat ripulipotilaan perustutkimuksia; ks. myös artikkeli Aikuisen pitkittynyt ripuli «Aikuisen pitkittynyt ripuli»1.

Erotusdiagnostiikka

Liitännäisiä tiloja ja lääkityksiä

  • Autoimmuunisairaudet tavallisia, erityisesti keliakia poissuljettava
  • Reumasairaudet, kollagenoosit, erilaiset kiputilat, fibromyalgia
  • Mahdollinen yhteys lääkityksiin: ASA, muut tulehduskipulääkkeet; protonipumpun estäjät (PPI) tai H2-reseptorisalpaajat; SSRI-lääkkeet

Hoito

  • Oireenmukaista; usein ei säännöllistä lääkitystä tarvita
  • Ruokavaliohoito toteutetaan kuten ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS) «Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)»2.
  • Kuidut voivat auttaa lievässä taudinkuvassa.
  • Loperamidi: säännöllisesti tai tarvittaessa, riittävä annostus

Muu lääkitys, jos oireenmukainen hoito ja lääkitys eivät riitä evd

  • Kolestyramiini tehoaa osalle potilaista, vaikka samanaikaista sappihappojen imeytymishäiriötä ei olisikaan: (Questran® ½–1 pussia × 1–3/vrk)
    • Voi kokeilla lopettamista oireettomassa vaiheessa.
    • Huom. vaikutus muiden lääkkeiden imeytymiseen
  • Glukokortikoidivalmisteet (haitat muistettava)
    • Budesonidi SIR (Entocort®, Budenofalk®)
      • Kuuriluonteisesti vähenevin annoksin
        • Esim. 9 mg 1–2 kk, 6 mg 1–2 kk, 3 mg 1–2 kk
      • Paras osoitettu teho, mutta oireet uusivat usein lääkityksen loputtua
    • Budesonidi MMS (Cortiment®)
      • Paksusuolessa vapautuva budesonidi
      • Käytössä haavaisessa koliitissa
      • Mikroskooppisessa koliitissa ei vielä tutkimusnäyttöä
    • Prednisoloni, jos yllämainitut lääkkeet eivät tehoa, myös kuuriluonteisesti
    • 5-ASA-lääkkeet kuten haavaisessa paksusuolen tulehduksessa
      • Mesalatsiini (Asacol® 800–3 200 mg, Pentasa® 1 000–3 000 mg päivässä) tai sulfasalatsiini (Salazopyrin® 1–2 g 2 kertaa päivässä p.o.)
      • Auttavat n. 50 %:lla.
      • Lääkityksen voi lopettaa oireettomassa vaiheessa.
  • Atsatiopriini, metotreksaatti, TNF-alfa-salpaajat joskus
    • Hyvin hankala oireilu, jatkuva glukokortikoidin tarve; erikoissairaanhoidossa!
  • Lääkitykseen ei ole mahdollista saada Kelan erityiskorvauksia.

Ennuste ja seuranta

  • Ennuste on hyvä.
    • Spontaanit remissiot ja vuosien oireettomuus mahdollista
  • Ei tiettävästi lisää esim. paksusuolisyövän riskiä.
    • Ei kolonoskopiaseurannan tarvetta
  • Erikoissairaanhoidon hoitoarvio on tarpeen, jos hankalaoireinen, budesonidikuureja toistuvasti vaativa tauti.

Kirjallisuutta

  1. Tome J, Tariq R, Hassett LC, ym. Effectiveness and Safety Profile of Budesonide Maintenance in Microscopic Colitis: A Systematic Review and Meta-Analysis. Inflamm Bowel Dis 2023;(): «PMID: 37589651»PubMed
  2. Rehde A, Hendel SK, Juhl CB, ym. Effectiveness of Non-Budesonide Therapies in Management of Microscopic Colitis: A Systematic Review and Meta-analysis. Drugs 2023;83(11):1027-1038 «PMID: 37358712»PubMed
  3. Bergman D, Khalili H, Lebwohl B, ym. Celiac disease and risk of microscopic colitis: A nationwide population-based matched cohort study. United European Gastroenterol J 2023;11(2):189-201 «PMID: 36939488»PubMed
  4. Miehlke S, Guagnozzi D, Zabana Y, ym. European guidelines on microscopic colitis: United European Gastroenterology and European Microscopic Colitis Group statements and recommendations. United European Gastroenterol J 2021;9(1):13-37 «PMID: 33619914»PubMed
  5. Verhaegh BPM, Münch A, Guagnozzi D, ym. Course of Disease in Patients with Microscopic Colitis: A European Prospective Incident Cohort Study. J Crohns Colitis 2021;15(7):1174-1183 «PMID: 33433605»PubMed
  6. Münch A, Sanders DS, Molloy-Bland M, ym. Undiagnosed microscopic colitis: a hidden cause of chronic diarrhoea and a frequently missed treatment opportunity. Frontline Gastroenterol 2020;11(3):228-234 «PMID: 32419914»PubMed
  7. Miehlke S, Verhaegh B, Tontini GE, ym. Microscopic colitis: pathophysiology and clinical management. Lancet Gastroenterol Hepatol 2019;4(4):305-314 «PMID: 30860066»PubMed
  8. Sipponen T: Mikroskooppinen koliitti. Kirjassa Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M, Puolakkainen P (toim.) Gastroentrerologia ja Hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018