Takaisin Tulosta

Suun punajäkälä

Lääkärin käsikirja
28.4.2023 • Viimeisin muutos 23.5.2024
Tuula Salo ja Maria Siponen

Keskeistä

  • Punajäkälä (lichen ruber planus) on immuunivälitteinen iho- ja limakalvotauti, jonka syy on tuntematon.
  • Osalla suun punajäkälää sairastavista on myös ihon ja/tai genitaalialueen punajäkälä. Ihomuutokset ovat jaksoittaisia, suumuutokset pitkäaikaisia.
  • Parantavaa hoitoa ei ole. Hoidossa keskeistä on mahdollisten suuta ärsyttävien tekijöiden poisto. Oireita lievitetään kuuriluonteisesti paikallisilla glukokortikoidivalmisteilla.
  • Seuranta on tärkeää, sillä suun punajäkälä voi malignisoitua.

Epidemiologia

  • Esiintyy n. 1–2 %:lla väestöstä.
  • Potilaista ⅔ on naisia. Esiintyvyys on suurin keski-ikäisillä.

Oireet ja diagnoosi

  • Suun punajäkälän kliinisiä ilmenemismuotoja ovat retikulaarinen, papulaarinen, plakkimainen, atrofinen, erosiivinen ja bullamainen. Yleisin muoto on retikulaarinen, jossa nähdään verkkomaisia vaaleita juosteita (ns. Wickhamin strioja) limakalvoilla (kuvat «»1 «»2). Samanaikaisesti voi esiintyä usean tyyppisiä muutoksia.
  • Punajäkälämuutokset sijaitsevat aina symmetrisesti, tyypillisimmin poskien, kielen (kuva «»3) ja/tai ikenien limakalvoilla.
  • Osalla suun punajäkälää sairastavista on ihon punajäkälä «Punajäkälä (lichen ruber planus)»1. Taudissa voi esiintyä muutoksia myös mm. genitaalialueella, ruokatorvessa, päänahassa ja kynsissä.
  • Suun kipuoireita voivat aiheuttaa esim. mausteiset tai happamat ruoka-aineet, vaahtoava hammastahna, voimakas suuvesi tai hampaiden harjaus.
  • Tautiin liittyy usein sekundaarinen suun hiivasieni-infektio, joka pahentaa oireita.
  • Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, jota tulee tarvittaessa varmentaa koepalalla.
  • Erotusdiagnostiikassa huomioitava erityisesti punajäkälää muistuttavat, ns. likenoidit muutokset (ks. jäljempänä)

Hoito

  • Parantavaa hoitoa ei ole.
  • Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisten ärsyttävien tekijöiden (hammaskivi, terävät paikanreunat, hankaavat proteesit, ärsyttävät ruoka-aineet, ärsyttävät suunhoitotuotteet) eliminointi, hyvä suuhygienia ja mahdollisen hiivasieni-infektion hoito (ennen glukokortikoidihoitoa; diagnoosi varmennettava hiivasieniviljelyllä, sytologisella tutkimuksella tai koepalalla).
  • Kotihoito-ohjeet: ks. «https://www.kaypahoito.fi/nix00060»1
  • Oireiden lievittämiseen voidaan lisäksi käyttää kuuriluonteisesti (esim. 2 viikkoa) paikallisia glukokortikoidivalmisteita suuhun, esim.
  • Pääasiassa ikenillä esiintyvän oireilevan punajäkälän hoidossa on todettu hyväksi keinoksi lääkelusikat, joiden avulla glukokortikoidivoide viedään ikenille.
  • Akuuteissa, kivuliaissa muodoissa voidaan ensiapuluonteisesti käyttää lyhyitä aikoja puudutetta sisältävää ns. Nelosgeeliä (Bemetson®, Nystatin Orifarm®, Corsodyl®-geeli, Xylocain®-geeli).
  • Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää myös glukokortikoidi-injektioita suoraan leesioalueelle.
  • Takrolimuusi- ja pimekrolimuusi-voiteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti tapauksissa, joissa glukokortikoideilla ei saada tyydyttävää hoitovastetta.
  • Hyvin hankalahoitoisissa tapauksissa voidaan harkita systeemistä glukokortikoidilääkitystä tai muuta immunosuppressiivista lääkitystä.
  • Huom.! Suun punajäkälään liittyy n. 1 %:n malignisoitumisriski. Seuranta vähintään kerran vuodessa suun ja hampaiston tarkastuksen yhteydessä. Muutosten valokuvaus on suotavaa. Tarvittaessa otetaan uusi koepala.

Punajäkälän kaltaiset muutokset (likenoidit reaktiot)

  • Eivät täytä joltain osin punajäkälän kliinisiä ja histopatologisia diagnostisia kriteereitä.
  • Usein yksittäinen, paikallinen muutos (vrt. lichen planus)
  • Likenoideja reaktioita aiheuttavat mm.
    • hampaiden paikkausmateriaalit (esim. amalgaami)
    • lääkeaineet (esim. ACE:n estäjät, allopurinoli, beetasalpaajat, fentiatsiinit, furosemidi, karbamatsepiini, klorokiini, kultasuolat, kinidiini, klooripromatsiini, litium, levomepromatsiini, metyylidopa, tulehduskipulääkkeet, penisillamiini, penisilliini, sulfasalatsiini, sulfonyyliureat, sytostaatit, tetrasykliinit, tiatsidit, talidomidi, tsidovudiini, TNF-alfan estäjät)
    • autoimmuunitaudit (myasthenia gravis, SLE, haavainen koliitti, alopecia areata, vitiligo, autoimmuunihepatiitit)
    • käänteishyljintä.
  • Etiologista tekijää ei aina voida osoittaa.
  • Hoito
    • Syyn poisto, jos sellainen todettavissa
    • Oireiden hoito kuten punajäkälässä
  • Myös punajäkälän kaltaisiin muutoksiin liittyy todennäköisesti n. 2.5 %:n riski suun levyepiteelisyöpään.

Kirjallisuutta

  1. Lodi G, Manfredi M, Mercadante V ym. Interventions for treating oral lichen planus: corticosteroid therapies. Cochrane Database Syst Rev 2020;2(2):CD001168. «PMID: 32108333»PubMed «Interventions for treating oral lichen planus: corticosteroid therapies»1
  2. García-Pola MJ, González-Álvarez L, Garcia-Martin JM. Treatment of oral lichen planus. Systematic review and therapeutic guide. Med Clin (Barc) 2017;149(8):351-362. «PMID: 28756997»PubMed
  3. Kurago ZB. Etiology and pathogenesis of oral lichen planus: an overview. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2016;122(1):72-80. «PMID: 27260276»PubMed
  4. Cheng YS, Gould A, Kurago Z ym. Diagnosis of oral lichen planus: a position paper of the American Academy of Oral and Maxillofacial Pathology. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol 2016;122(3):332-54. «PMID: 27401683»PubMed
  5. Olson MA, Rogers RS 3rd, Bruce AJ. Oral lichen planus. Clin Dermatol 2016;34(4):495-504. «PMID: 27343965»PubMed