Uimarantavesi
Lääkärin käsikirja
21.3.2024 • Viimeisin muutos 21.3.2024
Outi Zacheus ja Anna-Maria Hokajärvi
Keskeistä
- Uimaveden saastuttajia ovat uimarannalle ajautunut jätevesi, uimareiden suolistoperäiset mikrobit, luonnoneläinten, lintujen tai uimarannan läheisyydessä laiduntavan karjan ulosteet, ympäristöstä peräisin olevat bakteerit kuten syanobakteerit eli sinilevät ja rannikkovesissä elävät Vibrio-suvun bakteerit, taajama-alueiden hulevedet sekä sateiden tai tulvien huuhtomat epäpuhtaudet.
- Tärkeimpiä likaantuneen uimaveden aiheuttamia sairauksia ovat ihoinfektiot ja vatsataudit.
- Syanobakteereja eli sinilevää sisältävä vesi voi aiheuttaa allergisia iho-oireita, pahoinvointia, vatsavaivoja, silmä- ja korvatulehduksia, nuhaa, kuumetta ja päänsärkyä.
- Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia sisältävän uimaveden nieleminen voi aiheuttaa oksennus- ja ripulitaudin.
- Norovirukset ovat aiheuttaneet eniten uimavesivälitteisiä epidemioita Suomessa.
- Hellekesinä Vibrio-suvun bakteerit voivat lisääntyä rannikon murtovesissä ja aiheuttaa uimareille haavainfektioita, korvatulehduksia, ripulia ja vatsakipuja.
- Vesilintujen loinen, Cercaria-imumato, voi aiheuttaa uimarille kutiavan järvisyyhyn.
Uimarantojen uimaveden valvonta
Uimaveden saastuttajia
- Uimaveden laatu voi heikentyä tilapäisesti monista eri syistä. Uimaveden saastuttajia ovat «»? «Uimarantojen vesi. THL. »19 «Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (STM): 2014:21. »22:
- syanobakteerit eli sinilevät
- uimarannalle ajautunut jätevesi
- uimareiden suolistoperäiset mikrobit
- lintujen ja muiden luonnoneläinten tai uimarannan läheisyydessä laiduntavan karjan ulosteet
- ympäristöstä peräisin olevat mikrobit kuten Vibrio-suvun bakteerit rannikkoalueen murtovesissä
- taajama-alueiden hulevedet
- runsaiden sateiden tai tulvien huuhtomat epäpuhtaudet
- kemiallinen saastuminen esim. öljypäästö.
- Tärkeimpiä pintavesien likaajia ovat taajamien ja haja-asutusalueiden jätevedet, joiden mukana pintavesiin päätyy taudinaiheuttajamikrobeja, ravinteita ja kemiallisia epäpuhtauksia.
- Vaikka jätevesien purku tapahtuisi normaaliolosuhteissa kaukana uimarannasta, voivat jätevesijärjestelmän toimintahäiriö tai rikkoutuminen tai jätevesien ylivuodot tai ohijuoksutukset puhdistamolta johtaa jätevedet uimarannan läheisyyteen. Tällaisissa tilanteissa uimavesien mikrobimäärät voivat kohota merkittävästi normaalitasoa suuremmiksi. Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat rankkasateet saattavat lisätä jätevesien ohijuoksutuksia.
- Hulevesien mukana uimarannalle voi päätyä taajama-alueen epäpuhtauksia.
- Sateet voivat huuhtoa myös eläinten jätökset ja ympäristön muut epäpuhtaudet uimaveteen.
- Vesilintujen, kuten lokkien, valkoposkihanhien ja merimetsojen, pesintä uimarannoilla voi johtaa uimarantaympäristöjen ja uimavesien saastumiseen.
- Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja rankkasateiden, voimistuminen lisää hulevesien määrää ja saattaa siten heikentää uimaveden laatua yhä useammin.
- Syanobakteereja tavataan ajoittain pintavesissä, myös uimarannalla.
- Lämmin ja tyyni sää sekä hyvät ravinneolosuhteet edistävät syanobakteerien kasvua ja esiintymistä.
- Syanobakteerit voivat värjätä veden vihreäksi ja runsaimmillaan muodostaa veden pinnalle paksuja massaesiintymiä eli kukinnan, jonka esiintymistä on vaikea ennustaa ja hallita «Rapala J. Syanobakteerit uimavesissä ja niiden havaitseminen. Ympäristö ja terveys -lehti, 2:2008, 39 vsk.»9 «Rissanen J. Sinilevä, limalevä, järvisyyhy…Uimavesissä terveysuhkiakin. Kansanterveys, 5-6, 2003. »10 «Sinileväkukinta. Järviwiki, Itämeri-sanakirja. »12 «Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (STM): 2014:21. »22.
- Tuulet ja virtaukset voivat liikutella syanobakteerimassaa, joten syanobakteerien esiintyminen vedessä voi vaihdella jopa saman päivän aikana.
- Ilmastonmuutoksen myötä syanobakteerien esiintyminen vesistöissä voi lisääntyä, jos hellejaksot yleistyvät ja pitkittyvät ja jos rankkasateiden aiheuttamat ravinnehuuhtoutumat vesistöihin kasvavat 1.
- Vibrio-suvun bakteerit voivat hellekesinä lisääntyä vähäsuolaisessa murtovedessä. Itämeressä esiintyviä Vibrio-lajeja ovat V. cholerae (ei-toksigeeniset kannat), V. vulnificus, V. parahaemolyticus ja V. alganolyticus «https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/22/7/15-1996»2 «https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/vibrio-suvun-bakteerit»3.
- Uimavesi voi saastua myös uimarin omalla toiminnalla, jos uimarin suoliston mikrobeja päätyy uimaveteen tai uimarantaympäristöön «https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/uimavesivalitteiset-epidemiat»4.
- Uimista olisikin syytä välttää oksennus- ja ripulisairauden aikana, ja uimarannalla tulee aina noudattaa asianmukaista hygieniaa.
- Pienten lasten vaipanvaihto pesuineen on syytä tehdä muualla kuin uimavedessä «Uimarantojen vesi. THL. »19.
Uimaveteen liittyvät terveysuhat
- Uimavesi ei kelpaa juotavaksi. Uimisen yhteydessä uimari voi kuitenkin vahingossa niellä uimavettä, minkä seurauksena hän altistuu uimavedessä mahdollisesti esiintyville taudinaiheuttajille ja muille epäpuhtauksille.
- Uimavesi voi aiheuttaa uimarille terveydellistä haittaa myös ihokontaktin seurauksena. Esim. pseudomonakset ja stafylokokit voivat aiheuttaa ihoinfektioita, ja Pseudomonas-bakteerit tunnetaan myös uimarien korvakäytävätulehduksen aiheuttajana «Siitonen A, Sihvonen L, Pitkänen T ja Zacheus O. Uimiseen liittyvät infektioriskit. TerveSuomi.fi 2008, Kansanterveyslaitos. »11.
- Kesällä 2014 n. 1 500 henkilöä sairastui uimavesiepidemioissa eri puolella maata «Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O ym. Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. Euro Surveill 2017;22(8):. »6 «Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2014‒2016. Ruokaviraston julkaisuja 2/2019 . »3.
- Oksennus- ja ripulitautia aiheuttavat norovirukset (ent. kalikivirukset) ovat sairastuttaneet eniten uimareita Suomessa «Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O ym. Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. Euro Surveill 2017;22(8):. »6 «Pönkä A. ym. Pirkkolan uimalammikon välittämä virusepidemia. Suomen Lääkäril 2002:57(25-26):2765-2768 »8.
- Norovirusten lisäksi ripulia aiheuttava E. coli O157:H7 -bakteeri on yhdistetty Suomessa yhteen uimavesivälitteiseen epidemiaan «Paunio M, Pebody R, Keskimäki M ym. Swimming-associated outbreak of Escherichia coli O157:H7. Epidemiol Infect 1999;122(1):1-5. »7.
- Suomen pintavesistä on löydetty mm. kampylobakteereja ja Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläimiä «Hokajärvi AM, Pitkänen T, Siljanen HM ym. Occurrence of thermotolerant Campylobacter spp. and adenoviruses in Finnish bathing waters and purified sewage effluents. J Water Health 2013;11(1):120-34. »4 «Hörman A, Rimhanen-Finne R, Maunula L ym. Campylobacter spp., Giardia spp., Cryptosporidium spp., noroviruses, and indicator organisms in surface water in southwestern Finland, 2000-2001. Appl Environ»5, jotka nekin voivat johtaa suolistoinfektioon uimaveden välityksellä.
- Vibrioiden määrän on todettu lisääntyvän murtovesissä, joissa on riittävästi syanobakteereista peräisin olevaa orgaanista ainesta ja joissa lämpötila on riittävän korkea «Eiler A, Gonzalez-Rey C, Allen S ym. Growth response of Vibrio cholerae and other Vibrio spp. to cyanobacterial dissolved organic matter and temperature in brackish water. FEMS Microbiol Ecol 2007;60(»2.
- Vibriot voivat aiheuttaa mm. ripulia ja haava- ja yleisinfektioita «Siitonen A, Sihvonen L, Pitkänen T ja Zacheus O. Uimiseen liittyvät infektioriskit. TerveSuomi.fi 2008, Kansanterveyslaitos. »11.
- Kesällä 2014 Pohjois-Euroopassa, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa, esiintyi normaalia enemmän vibrioiden aiheuttamia infektioita, joiden epäiltiin johtuneen uimisesta rannikon lämpimissä vesissä «Baker-Austin C, Trinanes JA, Salmenlinna S ym. Heat Wave-Associated Vibriosis, Sweden and Finland, 2014. Emerg Infect Dis 2016;22(7):1216-20. »1. Vaikka suurin osa infektioista oli V. choleraen aiheuttamia, koleratoksiinigeeniä ei havaittu eikä kyse siten ollut varsinaisista kolerainfektioista.
- Tulevaisuudessa uimavesivälitteisten vibrioinfektioiden määrää saattaa lisääntyä, jos ilmastonmuutos muuttaa uimavesien tilaa vibrioiden lisääntymiselle suotuisaksi.
- Vesilintujen loinen, Cercaria-imumato, voi aiheuttaa uimarille kutiavan järvisyyhyn «Järvisyyhy»1, joka on allerginen reaktio ja näkyy iholle muodostuvina punaisina näppylöinä «Rissanen J. Sinilevä, limalevä, järvisyyhy…Uimavesissä terveysuhkiakin. Kansanterveys, 5-6, 2003. »10.
- Imumatoa esiintyy yleisimmin matalassa, ruovikkoisessa vedessä.
- Uimarin kannattaa välttää ruovikossa kahlaamista ja mennä uimaan laiturilta.
- Peseytyminen uinnin jälkeen puhtaalla vedellä ja karheaan pyyhkeeseen kuivaaminen voivat ehkäistä järvisyyhyä.
- Sinilevää sisältävään veteen on syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa «https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit»5.
- Uimista on syytä välttää, jos vedessä on silmin havaittavasti syanobakteereja «https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/uimarantavesi/sinilevat-eli-sinibakteerit»5.
- Syanobakteeripitoista vettä ei saa käyttää löylyvetenä eikä ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä.
- Syanobakteerit voivat tuottaa mm. ihoa ärsyttäviä yhdisteitä. Syanobakteereja sisältävä vesi voi aiheuttaa allergisia iho-oireita, pahoinvointia, vatsavaivoja, silmä- ja korvatulehduksia, nuhaa, kuumetta ja päänsärkyä. Osa niistä tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä «Rapala J. Syanobakteerit uimavesissä ja niiden havaitseminen. Ympäristö ja terveys -lehti, 2:2008, 39 vsk.»9 «Rissanen J. Sinilevä, limalevä, järvisyyhy…Uimavesissä terveysuhkiakin. Kansanterveys, 5-6, 2003. »10 «Sinilevämyrkyt. Järviwiki, Itämeri-sanakirja. »13
- Jos epäilee uineensa syanobakteereja sisältävässä vedessä, kannattaa uimisen jälkeen peseytyä puhtaalla vedellä.
Uimavesiepidemioiden selvittäminen
Kirjallisuutta
- Baker-Austin C, Trinanes JA, Salmenlinna S ym. Heat Wave-Associated Vibriosis, Sweden and Finland, 2014. Emerg Infect Dis 2016;22(7):1216-20. «PMID: 27314874»PubMed «https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/22/7/15-1996_article»9
- Eiler A, Gonzalez-Rey C, Allen S ym. Growth response of Vibrio cholerae and other Vibrio spp. to cyanobacterial dissolved organic matter and temperature in brackish water. FEMS Microbiol Ecol 2007;60(3):411-8. «PMID: 17386033»PubMed
- Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2014‒2016. Ruokaviraston julkaisuja 2/2019 «https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/julkaisusarjat/julkaisuja/ruokaviraston_julkaisuja_2_2019_elintarvike_ja_vesivalitteiset_epidemiat.pdf»7.
- Hokajärvi AM, Pitkänen T, Siljanen HM ym. Occurrence of thermotolerant Campylobacter spp. and adenoviruses in Finnish bathing waters and purified sewage effluents. J Water Health 2013;11(1):120-34. «PMID: 23428555»PubMed «https://iwaponline.com/jwh/article/11/1/120/2779/Occurrence-of-thermotolerant-Campylobacter-spp-and»10
- Hörman A, Rimhanen-Finne R, Maunula L ym. Campylobacter spp., Giardia spp., Cryptosporidium spp., noroviruses, and indicator organisms in surface water in southwestern Finland, 2000-2001. Appl Environ Microbiol 2004;70(1):87-95. «PMID: 14711629»PubMed «https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC321284/»11
- Kauppinen A, Al-Hello H, Zacheus O ym. Increase in outbreaks of gastroenteritis linked to bathing water in Finland in summer 2014. Euro Surveill 2017;22(8):. «PMID: 28251888»PubMed
- Paunio M, Pebody R, Keskimäki M ym. Swimming-associated outbreak of Escherichia coli O157:H7. Epidemiol Infect 1999;122(1):1-5. «PMID: 10098778»PubMed
- Pönkä A. ym. Pirkkolan uimalammikon välittämä virusepidemia. Suomen Lääkäril 2002:57(25-26):2765-2768 «Pirkkolan uimalammikon välittämä virusepidemia (25-26/2002)»2
- Rapala J. Syanobakteerit uimavesissä ja niiden havaitseminen. Ympäristö ja terveys -lehti, 2:2008, 39 vsk.
- Rissanen J. Sinilevä, limalevä, järvisyyhy…Uimavesissä terveysuhkiakin. Kansanterveys, 5-6, 2003. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102344/2003_5_6.pdf?sequence=1»12
- Siitonen A, Sihvonen L, Pitkänen T ja Zacheus O. Uimiseen liittyvät infektioriskit. TerveSuomi.fi 2008, Kansanterveyslaitos. «https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101857/kansanterveys5-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y»13
- Sinileväkukinta. Järviwiki, Itämeri-sanakirja. «https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilev%c3%a4kukinta»14
- Sinilevämyrkyt. Järviwiki, Itämeri-sanakirja. «https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinilev%c3%a4myrkyt»15
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080354»16
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (710/2014) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140710»17
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080177»18
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (711/2014) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140711»19
- Soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta. STTV. Oppaita 5:2008. «https://valvira.fi/documents/152634019/163769316/Uimavesiasetuksen-soveltamisopas.pdf/db5dece5-ab56-ac84-14e7-27b4a2d5676b/Uimavesiasetuksen-soveltamisopas.pdf?t=1692343776905»20
- Uimarantojen vesi. THL. «https://valvira.fi/terveydensuojelu/uimavesi»21
- Uimavesi. Valvira. «https://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/uimavesi»8
- Valtioneuvoston asetus (1365/2011) elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä. «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111365»22
- Ympäristöterveyden erityistilanteet. Opas ympäristöterveydenhuollon työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja (STM): 2014:21. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3546-4»23
