Takaisin Tulosta

Vuodenaikamasennus (kaamosmasennus, SAD)

Lääkärin käsikirja
19.4.2024 • Viimeisin muutos 19.4.2024
Timo Partonen

Keskeistä

  • Vuodenaikamasennus toistuu tavallisimmin talvisin.
  • Ensisijainen hoito on kirkasvalohoito. Myös tavallisen masennuksen hoitokeinot ovat mahdollisia «Depressio»1.
  • Sisäisen kellon toimintamekanismien poikkeavuuksilla on keskeinen osa patogeneesissä.

Määritelmä

  • Kaamosmasennus on yleiskieleen tarttunut suomennos vuodenajoittain ilmenevälle mielialahäiriölle (seasonal affective disorder, SAD).
  • Oireyhtymässä on kyse vuodenaikamasennuksesta, jonka oireet pahenevat tyypillisesti talvella ja joka toistuu talvisin. Pienellä osalla potilaista SAD voi ilmentyä myös keväisin tai kesäisin.
  • Kaamosrasituksessa (subsyndromal seasonal affective disorder) ilmenee kaamosmasennuksen oireita, mutta lievempinä. Kaamosrasittuneet eivät sairasta mielialahäiriötä, mutta voivat sairastua myöhemmin elämänsä aikana mielialahäiriöön.

Esiintyvyys

  • Varsinaisen vuodenaikamasennuksen yleisyys väestössä on 1–2 %.
  • Lievää oireilua on huomattavasti useammilla, jopa 25 %:lla aikuisista.

Oireet ja löydökset

  • Vuodenaikamasennus on oireiltaan muiden masennustilojen kaltainen, mutta tietyt muissa masennustiloissa epätyypilliset oireet korostuvat.
    • Liikaunisuus (yöuni on huomattavasti pidempi talvella kuin kesällä, muttei silti virkistä)
    • Ruokahalun kasvu ja makeannälkä (halu syödä runsaasti erityisesti hiilihydraatteja tai tärkkelystä sisältäviä ruokia)
    • Lihominen (keskimäärin parilla kilolla) talven aikana
    • Oireiden voimistuminen iltapäivisin
  • Mielialahäiriön jaksot toistuvat samaan aikaan vuodesta, mutta ne voivat olla sidoksissa mihin tahansa vuodenaikaan.
    • Oireet ilmaantuvat useimmiten lokakuussa, voimistuvat muutaman viikon ajan ja alkavat hävitä maaliskuulla.
  • Vanhemmiten masennusjaksot usein pitenevät tai oireet saattavat voimistua.

Diagnoosi

  • Vuodenaikamasennus on ICD-10-tautiluokituksen mukaisesti diagnosoitava joko toistuvaksi masennukseksi (F33) tai kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31). Diagnostiset kriteerit esitetään taulukossa «Vuodenaikamasennuksen (kaamosmasennus, SAD) diagnoosi ICD-10:n mukaan»1.
    • Lähivuosina voimaan tulevassa ICD-11-tautiluokituksessa «https://icd.who.int/en/»1 vuodenaikamasennus (6A80.4 seasonal pattern of mood episode onset) sisältyy toistuvan masennustilan diagnoosikoodeihin (6A71 seasonal depressive disorder) ja voidaan lisäksi diagnosoida joko tyypin 1 (6A60) tai tyypin 2 (6A61) kaksisuuntaisen mielialahäiriön yhteydessä.
Taulukko 1. Vuodenaikamasennuksen (kaamosmasennus, SAD) diagnoosi ICD-10:n mukaan
  1. Kolme tai useampia mielialahäiriön jaksoja, jotka alkavat kolmena tai useampana vuotena peräkkäin samaan aikaan vuodesta tietyn 90 päivän mittaisen ajanjakson kuluessa.
  2. Mielialahäiriön jaksoista toipuminen tapahtuu samaan aikaan vuodesta tietyn 90 päivän mittaisen ajanjakson kuluessa.
  3. Näitä jaksoja on huomattavasti enemmän kuin mahdollisia muuna aikana vuodesta ilmeneviä mielialahäiriön jaksoja.

Hoito

  • Hoitoperiaatteet vastaavat kirkasvalohoidon lisäksi tavallisen masennuksen hoitoa (ks. «Depressio»1).
    • Hoidon tulee kestää riittävän pitkään.
  • Mitä enemmän epätyypilliset masennusoireet hallitsevat kliinistä kuvaa, sitä parempi hoitovaste kirkasvalolle on odotettavissa.
Taulukko 2. Vuodenaikamasennuksen (kaamosmasennus, SAD) hoito
MenetelmäToteutus
Kirkasvalohoito «Kirkasvalohoito kaamosmasennuksen hoidossa»2Silmille näkyvä valkoinen valo, joka tulee kasvoille. Silmät pidetään auki, mutta valoon ei katsota suoraan. Valaistuksen voimakkuus 2 500–10 000 luksia. Säännöllisesti aamuisin 30–60 min klo 5–10 vähintään 5 aamuna viikossa.
PsykoterapiaKognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT-SAD), joka sisältää psykoedukaation, käyttäytymistapojen ja ajatusmallien tutkimisen ja uudelleen arvioimisen sekä vaihtoehtoisten käyttäytymistottumusten ja ajatusmallien kehittämisen. Ryhmämuotoisina 90 min:n istuntoina 2 kertaa/viikko 6 viikon ajan.
Lääkehoito evdMasennuslääkehoito, joka voidaan keskeyttää kesän ajaksi
ItsehoitoUnivelan välttäminen, kuntoliikunta 2–3 kertaa/viikko (n. 45–60 min:n suorituksina n. klo 7–8 tai klo 13–17) ja terveellinen ruokavalio

Kirkasvalohoito

  • Kirkasvalohoito (bright light therapy) on vuodenaikamasennuksen ensisijainen hoito.
    • Lievittää alkuyön unettomuutta, ahdistuneisuutta, liikaunisuutta ja eristäytymistä nopeammin kuin kognitiivinen käyttäytymisterapia.
    • Oireet uusiutuvat tavallisesti 1–3 viikon kuluessa hoidon päättymisestä, joten sitä jatketaan riittävän pitkään. Kirkasvalohoitoa voidaan jatkaa joko 1–2 viikon kuureina tai keskeytyksettä vähintään 5 päivänä viikossa talven yli.
  • Hoidossa käytetään silmille näkyvää valkoista valoa, josta ultraviolettisäteily on suodatettu pois. Hoidon aikana silmät pidetään auki, eikä niitä suojata. Siten kirkasvalohoidossa valo tulee kasvoille ja kulkee silmien kautta verkkokalvolle asti.
  • Kirkasvalohoito lopetetaan kesäksi ja aloitetaan jälleen syksyllä.
    • Jos vuodenaikamasennusta on hoidettu masennuslääkkeellä, lääkehoito on pyrittävä lopettamaan kesäksi lääkeannosta vähitellen pienentäen.
    • Potilas voi hakea itselleen sopivimman valoannoksen ja hoitoaikataulun.

Haitat ja vasta-aiheet

  • Tavallisimmat haittavaikutukset (lievä päänsärky ja silmien ärsytys sekä pahoinvointi) ilmaantuvat useimmiten heti hoidon alussa. Yleensä ne ovat lieviä ja ohimeneviä ja häviävät hoitoannosta vähentämällä.
    • Vakavaa tai pysyvää silmiin kohdistuvaa haittaa ei ole havaittu.
    • Valo voi provosoida migreenikohtauksen sille alttiilla henkilöillä.
  • Kirkasvalohoidolle ei ole ehdottomia vasta-aiheita.
    • Henkilöille, joilla on silmän verkkokalvon tai linssin sairaus tai verkkokalvoa vaurioittava yleissairaus, kirkasvalohoito suositellaan aloitettavaksi vain silmälääkärin tutkimuksen jälkeen.
    • Mielialan vaihteluista kärsiviä kaamosmasentuneita tulee hoitaa varovasti, sillä kirkasvalohoito on yksittäistapauksissa johtanut maniaan.
    • Koska UV-valo on suodatettu pois tai valonlähde ei tuota sitä, hoito ei altista ihosyövälle tai tiettyjen ihosairauksien pahenemiselle kuten auringonvalo.

Yhteisvaikutukset ja valolle herkistävät lääkkeet

  • Melatoniini mahdollisesti herkistää valolle, joten sekä melatoniiniannoksen suuruus että ottoaika on syytä tarkistaa sitä lääkkeenä tai ravintolisänä käyttäviltä. Melatoniini otetaan kerta-annoksena iltaisin viimeistään klo 22.
  • Haitallisia yhteisvaikutuksia masennuslääkkeiden ja kirkasvalohoidon välillä ei ole kuvattu.

Hoidon suoritus

  • Oikea sijainti kirkasvalohoitolaitteeseen nähden on hoidon onnistumisen kannalta tärkeää. Kaamosmasentuneen tulee esim. istua riittävän lähellä hoitolaitetta halutun valoannoksen saamiseksi.
    • Kasvojen tasolle tuotetun valaistusvoimakkuuden tulisi ylittää 2 500 luksia.
  • Kirkasvalohoito ajoitetaan tavallisesti aamuun. Jotta hoitovaste olisi mahdollisimman hyvä, kirkasvalohoitoa on otettava mielellään pian heräämisen jälkeen.
  • Kirkasvaloa otetaan tavallisesti 30–60 min:n ja enimmillään 2 t:n ajan. Aluksi hoito otetaan peräkkäisinä päivinä. Kirkasvalohoidon vaikutus näkyy useimmiten jo viikon kuluessa, mutta osa kaamosmasentuneista tarvitsee hoitoa vähintään 2–4 viikkoa.

Lähettämiskriteerit

  • Vuodenaikamasennusta sairastava potilas voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.
  • Konsultaatio erikoissairaanhoitoon on aiheellinen
    • jos hoito ei lievitä oireita
    • kun potilaalla on vuodenaikamasennuksen lisäksi muita mielenterveyshäiriöitä.

Seuranta

  • Hoidon aikana potilaan vointia tulee seurata yhdessä sovitun aikataulun mukaan.
    • Aluksi viikoittain joko vastaanotolla, etäyhteydellä tai puhelimella
    • Myöhemmin harvakseltaan, mutta vähintään kuukausittain
  • Seurantaa on voitava aina tiivistää ja hoitoa tehostaa tarvittaessa.

Kirjallisuutta

  1. Dollish HK, Tsyglakova M, McClung CA. Circadian rhythms and mood disorders: Time to see the light. Neuron 2024;112(1):25-40 «PMID: 37858331»PubMed
  2. Chen ZW, Zhang XF, Tu ZM. Treatment measures for seasonal affective disorder: A network meta-analysis. J Affect Disord 2024;350:531-536 «PMID: 38220102»PubMed
  3. Maruani J, Stern E, Boiret C, ym. Predictors of cognitive behavioral therapy for insomnia (CBT-I) effects in insomnia with major depressive episode. Psychiatry Res 2023;329:115527 «PMID: 37839317»PubMed
  4. Rohan KJ, Burt KB, Norton RJ, ym. Change in Seasonal Beliefs Mediates the Durability Advantage of Cognitive-Behavioral Therapy Over Light Therapy for Winter Depression. Behav Ther 2023;54(4):682-695 «PMID: 37330257»PubMed
  5. Wirz-Justice A, Terman AM. CME: Light Therapy: Why, What, for Whom, How, and When (And a Postscript about Darkness). Praxis (Bern 1994) 2022;110(2):56-62 «PMID: 35105211»PubMed
  6. Pjrek E, Friedrich ME, Cambioli L, ym. The Efficacy of Light Therapy in the Treatment of Seasonal Affective Disorder: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Psychother Psychosom 2020;89(1):17-24 «PMID: 31574513»PubMed
  7. Geoffroy PA, Schroder CM, Reynaud E, ym. Efficacy of light therapy versus antidepressant drugs, and of the combination versus monotherapy, in major depressive episodes: A systematic review and meta-analysis. Sleep Med Rev 2019;48:101213 «PMID: 31600678»PubMed
  8. Menculini G, Verdolini N, Murru A, ym. Depressive mood and circadian rhythms disturbances as outcomes of seasonal affective disorder treatment: A systematic review. J Affect Disord 2018;241:608-626 «PMID: 30172213»PubMed
  9. Brouwer A, Nguyen HT, Snoek FJ, ym. Light therapy: is it safe for the eyes? Acta Psychiatr Scand 2017;136(6):534-548 «PMID: 28891192»PubMed
  10. Partonen T, Lönnqvist J. Seasonal affective disorder. Lancet 1998;352(9137):1369-74 «PMID: 9802288»PubMed